Ulkomaalaisvanhempien lapsilla on muita enemmän mielenterveysongelmia.
Niin se vaan tuo totuus tulee julki, ettei noista mamuista ole sopeutumaan Suomeen.
Tuliko taas ullatuksena suvakeille tämäkin yksi totuus noista oleskelijoista ? ILtalehti.
Niin se vaan tuo totuus tulee julki, ettei noista mamuista ole sopeutumaan Suomeen.
Tuliko taas ullatuksena suvakeille tämäkin yksi totuus noista oleskelijoista ? ILtalehti.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Hys hys. Hysssysy
Oikeistohallitus sen on sanjt aikaan
Ninni ja saukki
Se on kauhee kulttuuri ero mistä tulivat uuteen maailmaan ! Johan siinä poikien päät sekoo kun näkevät joka päivä naisia , Kotimaassa korkeintaan äidin ja siskot ! Eli ongelmia riittää vuosikausiksi !!!
Serkusavioliitot tuo geneettiset heikkoudet esiin. Suomalaisessa kulttuurissa adhd älämölöllä kyllä pääsee etenemään aika pitkälle varsinkin politiikassa. Somaleilla on paljon autismia. Jos nämä pitäisi perhekoot pieninä, niin lapsille olisi enemmän aikaa. Sitähän ei saa ehdottaa, se on rasismia.
Eläkkeelle vaan heti. Ennen kuin esikouluikä täyttyy.
Jos tieten tahtoen haluaa luonnevikaisen koiran lemmikikseen, niin aika varmasti tulee isoja ongelmia.
Jos tieten tahtoen ottaa kulttuuritaustaltaan täysin maahan sopeutumatonta väkeä, niin aika varmasti tulee isoja ongelmia.
Ja siihen kun lisätään nuo tappotuomiolla uhkailevat imaamit, jos joku suunnittelee lopettavansa islamin valeisiin uskomisen, oma suku katkaisee jonain yönä kurkun, niin suvakit eivät ole järjissään, kun lässyttävät vain kotouttamisen lisäämisestä, joka on saanut jo naurettavia temppuja aikaan, kuin betoniporsaiden muuttamisen panssariesteiksi, esimerkiksi, ja muuta yhtä älytöntä , kuten ohisalon naurettavan irvistelyn sen valetapetun irakilaisen huijarin temppujen puolustelun. Eikä ole sanallakaan myöntänyt olleensa totteroiden tottero, ja todellinen vihapuhuja.
No jos aikasemmissa tutkimuksissa on todettu et maahanmuuttajataustaisilla on paljon enemmän mielenterveysongelmia kuin kantaväestöllä, niin ei kait sitä nyt missään päin maailmaa hullut saa kasvatettua muita terveämpiä lapsia? Ennemminkin just päinvastoin.
Muslimit eivät ole kotoutuneet mihinkään sivistysmaahan. Se ei ole kiinni rahasta vaan niiden haluttomuudesta poistua pimeältä keskiajaltaan.
Mielenterveysongelmillakin voi selittää sitä, että ajatusmaailma vain on pohjimmiltaan hyvin kaukana siitä, minkä vakaassa demokraattisessa yhteiskunnassa asuva kokee omakseen.
Laaja tutkimus paljasti: Ulkomaalaistaustaisilla lapsilla heikommat arvosanat, enemmän mielenterveysongelmia ja huostaanottoja
THL:n tutkimuksessa on seurattu ulkomaalaistaustaisten lasten yhden ikäluokan hyvinvointia ja pärjäämistä syntymästä täysi-ikäisyyteen.
Lapset Ja Nuoret
26.11. 02:00Päivitetty 26.11. 03:16
Lapsia koululuokassa.
Maahanmuuttajataustaisia lapsia oppitunnilla. Kuvituskuvaa.Petteri Bülow / Yle
Jaa:
Jaa artikkeli Facebookissa
982
Jaa artikkeli Twitterissä
Lapsiköyhyys ja sen vaikutukset lapsen elämän kulkuun.
Tämä nousi keskeiseksi tekijäksi, kun Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) selvitti seurantatutkimuksessa maahanmuuttajataustaisten lasten hyvinvointia.
Se, että perhe ei pysty tukemaan lapsen kasvua taloudellisista syistä, vaikuttaa hyvin merkittävällä tavalla lapsen myöhempään kehitykseen.
– Jos puhutaan oikein pitkittyneestä tilanteesta, se vaikuttaa siihen, millaiset edellytykset vanhemmilla on turvata lapsen perustarpeet, kuten ravinto ja vaatetus tai miten he voivat tukea lapsen opiskelua tai harrastusta, tutkimusryhmää vetänyt THL:n erikoistutkija Antti Kääriälä kertoo.
Hän korostaa, että suurin osa tutkimuksen kohteena olleista lapsista voi hyvin, mutta erojakin löytyi lapsen taustan mukaan. Suurimmat erot liittyivät juuri perheiden toimeentuloon sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöön.
– Lapsiköyhyys oli yleisempää perheissä, joissa toinen tai molemmat vanhemmat olivat syntyneet ulkomailla, Kääriälä sanoo.
Suomi seuraavan sukupolven kasvuympäristönä -tutkimus on laajin tähän mennessä tehty tutkimus maahanmuuttajataustaisista lapsista, vaikka heidän määränsä on kasvanut Suomessa vauhdilla 30 viime vuoden aikana. Viime vuonna joka kymmenes lapsi oli ulkomaalaistaustainen.
Tutkimuksessa on seurattu vuonna 1997 syntyneiden lasten elämää eri kanteilta heidän täysi-ikäisyyteensä asti. Nämä nuoret täyttävät tänä vuonna 23 vuotta.
Tutkimuksessa on mukana 4 000 Suomessa syntynyttä lasta, joiden molemmat tai toinen vanhempi oli muuttanut Suomeen ulkomailta. Ikäluokkaan kuuluvista lapsista noin seitsemällä prosentilla äiti tai isä tai molemmat olivat syntyneet muualla kuin Suomessa. Heitä voidaan kutsua myös toisen sukupolven maahanmuuttajiksi.
Laaja tutkimus paljasti: Ulkomaalaistaustaisilla lapsilla heikommat arvosanat, enemmän mielenterveysongelmia ja huostaanottoja
THL:n tutkimuksessa on seurattu ulkomaalaistaustaisten lasten yhden ikäluokan hyvinvointia ja pärjäämistä syntymästä täysi-ikäisyyteen.
Lapset Ja Nuoret
26.11. 02:00Päivitetty 26.11. 03:16
Lapsia koululuokassa.
Maahanmuuttajataustaisia lapsia oppitunnilla. Kuvituskuvaa.Petteri Bülow / Yle
Jaa:
Jaa artikkeli Facebookissa
982
Jaa artikkeli Twitterissä
Lapsiköyhyys ja sen vaikutukset lapsen elämän kulkuun.
Tämä nousi keskeiseksi tekijäksi, kun Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) selvitti seurantatutkimuksessa maahanmuuttajataustaisten lasten hyvinvointia.
Se, että perhe ei pysty tukemaan lapsen kasvua taloudellisista syistä, vaikuttaa hyvin merkittävällä tavalla lapsen myöhempään kehitykseen.
– Jos puhutaan oikein pitkittyneestä tilanteesta, se vaikuttaa siihen, millaiset edellytykset vanhemmilla on turvata lapsen perustarpeet, kuten ravinto ja vaatetus tai miten he voivat tukea lapsen opiskelua tai harrastusta, tutkimusryhmää vetänyt THL:n erikoistutkija Antti Kääriälä kertoo.
Hän korostaa, että suurin osa tutkimuksen kohteena olleista lapsista voi hyvin, mutta erojakin löytyi lapsen taustan mukaan. Suurimmat erot liittyivät juuri perheiden toimeentuloon sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöön.
– Lapsiköyhyys oli yleisempää perheissä, joissa toinen tai molemmat vanhemmat olivat syntyneet ulkomailla, Kääriälä sanoo.
Suomi seuraavan sukupolven kasvuympäristönä -tutkimus on laajin tähän mennessä tehty tutkimus maahanmuuttajataustaisista lapsista, vaikka heidän määränsä on kasvanut Suomessa vauhdilla 30 viime vuoden aikana. Viime vuonna joka kymmenes lapsi oli ulkomaalaistaustainen.
Tutkimuksessa on seurattu vuonna 1997 syntyneiden lasten elämää eri kanteilta heidän täysi-ikäisyyteensä asti. Nämä nuoret täyttävät tänä vuonna 23 vuotta.
Tutkimuksessa on mukana 4 000 Suomessa syntynyttä lasta, joiden molemmat tai toinen vanhempi oli muuttanut Suomeen ulkomailta. Ikäluokkaan kuuluvista lapsista noin seitsemällä prosentilla äiti tai isä tai molemmat olivat syntyneet muualla kuin Suomessa. Heitä voidaan kutsua myös toisen sukupolven maahanmuuttajiksi.
Voi voi, kotoutus ei ole onnistunut. Vaadimme runsaasti lisää rahaa ja resursseja.
T viherhyysärit
Kyllä siinä olisi kenen tahansa lapsilla vaikeuksia sopeutua, jos he ja heidän vanhempansa olisivat samanlaisen persuvainon kohteena kuin maahanmuuttajavanhemmat ja heidän lapsensa ovat.