Mielenterveys ja netti...

Disse

Päsähtipän mieleen tuossa, että varmaan vaikuttaa aika vaarallisesti tämä netti joihinkin mielenterveyspotilaisiin. Facebookissa voit valehdella itsellesi sellaisen elämän kuin haluat. Laittelet kuvia sieltä ja täältä, suodattelet niitä. Saat toisinsanoen itsellesi pilvilinnan. Kaverit voi vähän kummastella, mutta lähimmät sinut tuntiessaan ajattelevat, että onpas hän ainakin kerran pirteällä päällä ha kehuvat, kannustavat...

Tälläiselle anonyymipalstalle varsinkin voi tuoda itsestään mitä huvittaa. Ei tartte edes miettiä mitä...kippaa vaan..

Mutta mitä tämmöinen vaikuttaa siihen itse mielenterveyden hoitoon? Sehän on usein muutakin kuin fyysinen vajaavaisuus. Traumoja, kuvittelua, oletuksia... ja niitä voi kaikkia ruokkia täällä mielinmäärin. Ihan kuten huumetta, alkoholia tms.

Ja tätä saa milloin vaan ja lähes mistä vaan... nettiä. 🤔

16

60

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Ei tarvitse olla edes mielenterveyspotilas kun nettiriippuvaisia haetaan. Netti on jokapäiväinen huume, josta nauttii valtaosa ihmisistä ja siitä irroittautuminen on lähes ylitsepääsemättömän vaikeaa. Jos pennuilla on pelaaminen mennyt yli pihaleikeistä, on nuorilla ja aikuisilla mennyt netti ohitse ihmiskontakteista.

      Netillä isompi painoarvo kuin arvaammekaan.
      Kokeilkaa kolme päivää ilman nettiä. Raakaa, eikä onnistu moneltakaan.

      Toiset sekoaa nimenomaan netin käyttämisestä. Esimerkiksi tunnen ihmisen joka valvoi yöt netissä ja sekosi.. sai psykoosin. Nykyään ei valvo öitään enää sillä tietää että siitä tulee seuraamuksia. Ja on pysynytkin järjissään kun nukkuu yönsä, eikä valvo netissä häröilemässä.

      Mutta onhan netissä paljon hyvääkin, vaikka riippuvaisuutta aiheuttaakin. Ja kukapa haluaisi palata aikaan ennen nettiä?
      Ei kukaan netin käyttäjä...

      • Disse

        Joo. Mulla lipsahti virhe aloitukseen... piti kirjoittaa mielenterveysongelmainen, ei potilas...

        Niin ja jonnekin sanoin, että netti on kuin tuli, hyvä renki, mut huono isäntä. 🤔


      • Disse kirjoitti:

        Joo. Mulla lipsahti virhe aloitukseen... piti kirjoittaa mielenterveysongelmainen, ei potilas...

        Niin ja jonnekin sanoin, että netti on kuin tuli, hyvä renki, mut huono isäntä. 🤔

        Ja netti tehnyt ihmiskunnalle yhtä paljon kuin tuli.


      • Disse
        Pikku-pirpana kirjoitti:

        Ja netti tehnyt ihmiskunnalle yhtä paljon kuin tuli.

        Jep. Sinäänsä tää on myös yhtä totta kuin tuli ja näillänäkymin tulee pysymään.

        Mä en silleen mitään muuttaa haluakkaan, enkä tappele tuulimyllyjä vastaan. Nostin vaan aihetta esiin, kun päsähti mieleen.

        Tuli nyt mieleen se ”sairaan kaunis mieli”-leffa.
        Sehän perustuu tositapahtumiin.
        Mielikuvitusmaailman ja todellisuuden ristiriidat oli todella vaikeita, mitkä äityi todella pahoiksi. Lopulta kaveri päätteli todellisuuden. Mutta hyvä esimerkki siitä, miten se mieli voikaan tehdä elämään ongelman... eikä kaikkia diagnosoida tohtorin luona...


      • Disse kirjoitti:

        Jep. Sinäänsä tää on myös yhtä totta kuin tuli ja näillänäkymin tulee pysymään.

        Mä en silleen mitään muuttaa haluakkaan, enkä tappele tuulimyllyjä vastaan. Nostin vaan aihetta esiin, kun päsähti mieleen.

        Tuli nyt mieleen se ”sairaan kaunis mieli”-leffa.
        Sehän perustuu tositapahtumiin.
        Mielikuvitusmaailman ja todellisuuden ristiriidat oli todella vaikeita, mitkä äityi todella pahoiksi. Lopulta kaveri päätteli todellisuuden. Mutta hyvä esimerkki siitä, miten se mieli voikaan tehdä elämään ongelman... eikä kaikkia diagnosoida tohtorin luona...

        Mieli on altis kääntämään asioita nk. mieleisekseen. Sehän on monasti todettu että aivot oikovat ja pistelevät mutkia suoriksi koko ajan. Näin vältytään ylikierroksilta.

        Kyllä esimerkiksi täällä palstalla saattaa syntyä hyvinkin vääriä johtopäätöksiä asioista tai henkilöistä. Jokainen tulkitsee tavallaan. Sama kaiken somen kanssa.

        Itselläni palstailu on ainoa someväylä jota käytän. Olen siis hyvin kummallinen ihmetys. Ja palstallakin on-off tyylillä. Meitä kummajasia löytyy vielä, mutta yleensä minusta vähän vanhemmissa polvissa.


      • FAlTH.HOPE.LOVE
        Disse kirjoitti:

        Jep. Sinäänsä tää on myös yhtä totta kuin tuli ja näillänäkymin tulee pysymään.

        Mä en silleen mitään muuttaa haluakkaan, enkä tappele tuulimyllyjä vastaan. Nostin vaan aihetta esiin, kun päsähti mieleen.

        Tuli nyt mieleen se ”sairaan kaunis mieli”-leffa.
        Sehän perustuu tositapahtumiin.
        Mielikuvitusmaailman ja todellisuuden ristiriidat oli todella vaikeita, mitkä äityi todella pahoiksi. Lopulta kaveri päätteli todellisuuden. Mutta hyvä esimerkki siitä, miten se mieli voikaan tehdä elämään ongelman... eikä kaikkia diagnosoida tohtorin luona...

        Minä en tunne sairaan kaunis mieli, mutta tunnen "Kaunis mieli" leffan. Siitä lainausta wikipedian sivuilta, jossa on mielenkiintoista, että nobelisti voi sairastaa skitsofreniaa?

        "Epätoivoinen Alicia, joka tuntee velvollisuudekseen auttaa miestään, käy Nashin mainitseman postilaatikon luona ja hakee sieltä kaikki tämän ”huippusalaiset” asiakirjat, joita ei ole koskaan avattukaan. Kun Nash saa tietää tästä, hän joutuu myöntämään sen tosiasian, että hän on kuvitellut kaiken. Sekä puolustusministeriön agentti William Parcher että Nashin salainen tehtävä murtaa neuvostoliittolaisia viestejä ovat kaikki olleet harhaa. Asiat saavat vielä toisen yllättävän käänteen, kun paljastuu, että Nashin ”tuhlaajahuonetoveri” Herman ja tämän sukulaistyttö Marcee ovat myös Nashin mielikuvituksen tuotetta.

        Saatuaan sarjan insuliinisokkiterapiaa Nash pääsee pois psykiatriselta laitokselta, kunhan hän vain muistaa ottaa säännöllisesti hänelle määrättyjä antipsykootteja. Lääkkeillä on kuitenkin negatiivisia sivuvaikutuksia, jotka huonontavat Nashin seksuaali- ja tunne-elämää ja, mikä pahempaa, hänen älykapasiteettiaan. Turhautunut Nash lopettaa lääkityksensä ja ryhtyy kätkemään pillereitään, minkä seurauksena hän vajoaa jälleen psykoosiin.

        Kylvettäessään pientä poikaansa vuonna 1956 Nash jättää tämän yllättäen yksin ammeeseen ja vaeltaa pois, kun hänen huomionsa harhautuu. Sillä välin Alicia on takapihalla ottamassa pyykkejä pois kuivumasta. Äkkiä hän kuitenkin huomaa takaportin olevan auki. Alicia saa selville, että Nash on muuttanut erään läheisessä metsässä sijaitsevan hylätyn vajan toimistoksi jatkaakseen töitä Parcherille. Alicia arvaa, mitä on tapahtunut, ja juoksee takaisin taloon kohtaamaan Nashin. Hän ehtii juuri ja juuri pelastaa heidän lapsensa hukkumasta ammeeseen. Nash kertoo kiihtyneelle Alicialle, että Herman huolehti heidän pojastaan sillä aikaa, kun hän itse oli poissa. Alicia kiirehtii puhelimeen soittaakseen psykiatrisesta sairaalasta apua. Nash näkee yllättäen Parcherin, joka kehottaa tätä tappamaan oman vaimonsa. Nash kuitenkin kieltäytyy vihaisesti tekemästä niin. Kun Parcher osoittaa aseella Aliciaa, Nash hyökkää Parcherin kimppuun ja tyrkkää siinä samassa Alician ja vauvan vahingossa lattialle. Alicia pakenee peloissaan ulos talosta lapsi sylissään, mutta Nash astuu Alician auton eteen estääkseen tätä lähtemästä. Nash kertoo Alicialle: ”Hän ei koskaan vanhene.” Nash viittaa näillä sanoilla Marceehen, joka on kaikista kuluneista vuosista huolimatta pysynyt täsmälleen samanikäisenä pikkutyttönä. Tämän oivalluksen myötä Nash hyväksyy viimein sen, että vaikka Herman, Parcher ja Marcee vaikuttavat kovin todellisilta, he ovat siitä huolimatta vain hänen oman mielensä luomuksia.

        Nashin ja Alician eteen tulee vaikea valinta: heidän pitää päättää, täytyykö Nashin syödä koko loppuikänsä antipsykootteja, jotka heikentävät hänen älykkyyttään, vai tulisiko heidän yrittää elää normaalia elämää Nashin vainoharhoista huolimatta. Pari valitsee lopulta jälkimmäisen vaihtoehdon. Nash hyvästelee tietoisesti Hermanin, Parcherin ja Marceen iäksi yrittäessään kontrolloida harhojaan ja olla ruokkimatta omia ”demonejaan”. Hän kiittää Hermania siitä, että tämä on ollut hänen paras ystävä niin monen vuoden ajan, ja jättää itkuiset hyvästit Marceelle. Nash silittää Marceen hiuksia, kutsuu tätä ”pikkuiseksi” ja kertoo sekä tytölle että Hermanille, ettei hän puhu heidän kanssaan enää koskaan. Molemmat jatkavat silti Nashin vainoamista, ja Herman sättii tätä heidän ystävyytensä katkaisemisesta. Nash oppii kuitenkin olemaan välittämättä heistä.

        Vuosien myötä Nash ikääntyy ja lähestyy vanhaa ystäväänsä ja kilpailijaa, Martin Hansenia, josta on nyt tullut Princetonin matematiikan laitoksen esimies. Hansen antaa Nashin työskennellä yliopiston kirjastossa ja kuunnella luentoja. Vaikka Nash kärsiikin yhä hallusinaatioista ja mainitsee käyttävänsä uusia lääkkeitä, hän pystyy siitä huolimatta elämään psykoottisten kausiensa kanssa. Hän suhtautuu tilaansa tyynesti ja varmistaa humoristisesti, että hänen tapaamansa uudet ihmiset ovat oikeita eivätkä harhoja.

        Lopulta Nash saa jälleen oikeuden opettaa. Vuonna 1994 Nashin kollegat kunnioittavat häntä hänen matemaattisista saavutuksistaan. Nash saa myös Nobelin taloustieteen palkinnon vallankumouksellisesta työstään peliteorioiden saralla. Nash ja Alicia ovat juuri lähtemässä Nobelin jakotilaisuudesta Tukholmasta, kun Nash huomaa Hermanin, Marceen ja Parcherin seisomassa ja seuraamassa häntä kasvoillaan tyhjä ilme. Alicia kysyy Nashilta: ”Mitä nyt?” Nash vastaa: ”Ei mitään. Ei kerrassaan mitään.” He jatkavat yhdessä matkaansa."


      • Disse
        Pikku-pirpana kirjoitti:

        Mieli on altis kääntämään asioita nk. mieleisekseen. Sehän on monasti todettu että aivot oikovat ja pistelevät mutkia suoriksi koko ajan. Näin vältytään ylikierroksilta.

        Kyllä esimerkiksi täällä palstalla saattaa syntyä hyvinkin vääriä johtopäätöksiä asioista tai henkilöistä. Jokainen tulkitsee tavallaan. Sama kaiken somen kanssa.

        Itselläni palstailu on ainoa someväylä jota käytän. Olen siis hyvin kummallinen ihmetys. Ja palstallakin on-off tyylillä. Meitä kummajasia löytyy vielä, mutta yleensä minusta vähän vanhemmissa polvissa.

        No mieleenkin kannattaa opetella niitä rajoja pistämään... jokainen täällä ja facessa yms juttujaan tekee.

        Mutta räjäyttävän mielenkiintoinen aihe vissiin..😃


      • J-76
        Pikku-pirpana kirjoitti:

        Mieli on altis kääntämään asioita nk. mieleisekseen. Sehän on monasti todettu että aivot oikovat ja pistelevät mutkia suoriksi koko ajan. Näin vältytään ylikierroksilta.

        Kyllä esimerkiksi täällä palstalla saattaa syntyä hyvinkin vääriä johtopäätöksiä asioista tai henkilöistä. Jokainen tulkitsee tavallaan. Sama kaiken somen kanssa.

        Itselläni palstailu on ainoa someväylä jota käytän. Olen siis hyvin kummallinen ihmetys. Ja palstallakin on-off tyylillä. Meitä kummajasia löytyy vielä, mutta yleensä minusta vähän vanhemmissa polvissa.

        No minä käytän vain tätä suomi24 ja facebookia ..tjaa youtubea. En muita someja.


      • J-76 kirjoitti:

        No minä käytän vain tätä suomi24 ja facebookia ..tjaa youtubea. En muita someja.

        No vähällä säki meet. Mä en ole edes faces.


      • J-76
        Pikku-pirpana kirjoitti:

        No vähällä säki meet. Mä en ole edes faces.

        Mäkin olen jo kahdesti laittanut pillit pussiin facen kanssa. Mutta ottanut uudestaan käyttöön lähinnä seurattavien aiheiden vuoksi.

        Morsettamiseen en juuri enää käytä.


      • J-76 kirjoitti:

        Mäkin olen jo kahdesti laittanut pillit pussiin facen kanssa. Mutta ottanut uudestaan käyttöön lähinnä seurattavien aiheiden vuoksi.

        Morsettamiseen en juuri enää käytä.

        No ehkä minäkin myönnän valehtelevani aiheesta.. olen facessa salanimellä.. täysin suljettu tili jonka salasanaakaan en muista. Mutta takaa pääsyn faceen tarvittaessa.
        Lähinnä pelien takia liityin vuonna nakki ja muussi.


      • J-76
        Pikku-pirpana kirjoitti:

        No ehkä minäkin myönnän valehtelevani aiheesta.. olen facessa salanimellä.. täysin suljettu tili jonka salasanaakaan en muista. Mutta takaa pääsyn faceen tarvittaessa.
        Lähinnä pelien takia liityin vuonna nakki ja muussi.

        Heh, tunnustukset on aina aatelia. :)


      • J-76 kirjoitti:

        Heh, tunnustukset on aina aatelia. :)

        En ole kyllä käynyt yli kolmeen vuoteen. Pikkuriikkisen teki mieleni käydä yhtä nettituttua utsimassa faces, mut jätin väliin. Itsehillintää nääs...


      • J-76
        Pikku-pirpana kirjoitti:

        En ole kyllä käynyt yli kolmeen vuoteen. Pikkuriikkisen teki mieleni käydä yhtä nettituttua utsimassa faces, mut jätin väliin. Itsehillintää nääs...

        Hyvä itsehillintä. :D


      • Disse
        FAlTH.HOPE.LOVE kirjoitti:

        Minä en tunne sairaan kaunis mieli, mutta tunnen "Kaunis mieli" leffan. Siitä lainausta wikipedian sivuilta, jossa on mielenkiintoista, että nobelisti voi sairastaa skitsofreniaa?

        "Epätoivoinen Alicia, joka tuntee velvollisuudekseen auttaa miestään, käy Nashin mainitseman postilaatikon luona ja hakee sieltä kaikki tämän ”huippusalaiset” asiakirjat, joita ei ole koskaan avattukaan. Kun Nash saa tietää tästä, hän joutuu myöntämään sen tosiasian, että hän on kuvitellut kaiken. Sekä puolustusministeriön agentti William Parcher että Nashin salainen tehtävä murtaa neuvostoliittolaisia viestejä ovat kaikki olleet harhaa. Asiat saavat vielä toisen yllättävän käänteen, kun paljastuu, että Nashin ”tuhlaajahuonetoveri” Herman ja tämän sukulaistyttö Marcee ovat myös Nashin mielikuvituksen tuotetta.

        Saatuaan sarjan insuliinisokkiterapiaa Nash pääsee pois psykiatriselta laitokselta, kunhan hän vain muistaa ottaa säännöllisesti hänelle määrättyjä antipsykootteja. Lääkkeillä on kuitenkin negatiivisia sivuvaikutuksia, jotka huonontavat Nashin seksuaali- ja tunne-elämää ja, mikä pahempaa, hänen älykapasiteettiaan. Turhautunut Nash lopettaa lääkityksensä ja ryhtyy kätkemään pillereitään, minkä seurauksena hän vajoaa jälleen psykoosiin.

        Kylvettäessään pientä poikaansa vuonna 1956 Nash jättää tämän yllättäen yksin ammeeseen ja vaeltaa pois, kun hänen huomionsa harhautuu. Sillä välin Alicia on takapihalla ottamassa pyykkejä pois kuivumasta. Äkkiä hän kuitenkin huomaa takaportin olevan auki. Alicia saa selville, että Nash on muuttanut erään läheisessä metsässä sijaitsevan hylätyn vajan toimistoksi jatkaakseen töitä Parcherille. Alicia arvaa, mitä on tapahtunut, ja juoksee takaisin taloon kohtaamaan Nashin. Hän ehtii juuri ja juuri pelastaa heidän lapsensa hukkumasta ammeeseen. Nash kertoo kiihtyneelle Alicialle, että Herman huolehti heidän pojastaan sillä aikaa, kun hän itse oli poissa. Alicia kiirehtii puhelimeen soittaakseen psykiatrisesta sairaalasta apua. Nash näkee yllättäen Parcherin, joka kehottaa tätä tappamaan oman vaimonsa. Nash kuitenkin kieltäytyy vihaisesti tekemästä niin. Kun Parcher osoittaa aseella Aliciaa, Nash hyökkää Parcherin kimppuun ja tyrkkää siinä samassa Alician ja vauvan vahingossa lattialle. Alicia pakenee peloissaan ulos talosta lapsi sylissään, mutta Nash astuu Alician auton eteen estääkseen tätä lähtemästä. Nash kertoo Alicialle: ”Hän ei koskaan vanhene.” Nash viittaa näillä sanoilla Marceehen, joka on kaikista kuluneista vuosista huolimatta pysynyt täsmälleen samanikäisenä pikkutyttönä. Tämän oivalluksen myötä Nash hyväksyy viimein sen, että vaikka Herman, Parcher ja Marcee vaikuttavat kovin todellisilta, he ovat siitä huolimatta vain hänen oman mielensä luomuksia.

        Nashin ja Alician eteen tulee vaikea valinta: heidän pitää päättää, täytyykö Nashin syödä koko loppuikänsä antipsykootteja, jotka heikentävät hänen älykkyyttään, vai tulisiko heidän yrittää elää normaalia elämää Nashin vainoharhoista huolimatta. Pari valitsee lopulta jälkimmäisen vaihtoehdon. Nash hyvästelee tietoisesti Hermanin, Parcherin ja Marceen iäksi yrittäessään kontrolloida harhojaan ja olla ruokkimatta omia ”demonejaan”. Hän kiittää Hermania siitä, että tämä on ollut hänen paras ystävä niin monen vuoden ajan, ja jättää itkuiset hyvästit Marceelle. Nash silittää Marceen hiuksia, kutsuu tätä ”pikkuiseksi” ja kertoo sekä tytölle että Hermanille, ettei hän puhu heidän kanssaan enää koskaan. Molemmat jatkavat silti Nashin vainoamista, ja Herman sättii tätä heidän ystävyytensä katkaisemisesta. Nash oppii kuitenkin olemaan välittämättä heistä.

        Vuosien myötä Nash ikääntyy ja lähestyy vanhaa ystäväänsä ja kilpailijaa, Martin Hansenia, josta on nyt tullut Princetonin matematiikan laitoksen esimies. Hansen antaa Nashin työskennellä yliopiston kirjastossa ja kuunnella luentoja. Vaikka Nash kärsiikin yhä hallusinaatioista ja mainitsee käyttävänsä uusia lääkkeitä, hän pystyy siitä huolimatta elämään psykoottisten kausiensa kanssa. Hän suhtautuu tilaansa tyynesti ja varmistaa humoristisesti, että hänen tapaamansa uudet ihmiset ovat oikeita eivätkä harhoja.

        Lopulta Nash saa jälleen oikeuden opettaa. Vuonna 1994 Nashin kollegat kunnioittavat häntä hänen matemaattisista saavutuksistaan. Nash saa myös Nobelin taloustieteen palkinnon vallankumouksellisesta työstään peliteorioiden saralla. Nash ja Alicia ovat juuri lähtemässä Nobelin jakotilaisuudesta Tukholmasta, kun Nash huomaa Hermanin, Marceen ja Parcherin seisomassa ja seuraamassa häntä kasvoillaan tyhjä ilme. Alicia kysyy Nashilta: ”Mitä nyt?” Nash vastaa: ”Ei mitään. Ei kerrassaan mitään.” He jatkavat yhdessä matkaansa."

        Joo, niinhän se oli. :oD


    • Disse

      Nyt vasta hokasin, että täähän tuli tuplana! 😁

      Kävi pujikset! 🤣

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ukrainan ulkoministeri: Moskova aistii tappion Ukrainassa

      Dmytro Kuleban mukaan Venäjä yrittää puheillaan pelotella länsimaita. Ukrainan ulkoministerin Dmytro Kuleban mukaan Venäjän esittämät varoitukset kol
      NATO
      273
      4510
    2. Stefu haikailee

      Julkaisi stooreissa kuvan vickestä. Sitten Martinasta treenaamassa Hangossa ulkona. Hmm.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      267
      3632
    3. Harmi mies ettet arvostanut

      Minua tarpeeksi. Myöhemmin kaikki olisi palkittu ja olisin antanut sinulle aitoa rakkautta. Tämä sattuu mutta yritän ajatella, että ehkä se rakkaus ku
      Ikävä
      162
      1928
    4. Oi! Legandaarinen Vesa-Matti "Vesku" Loiri, 77, poseeraa kahdessa eri kuvassa - Some riemastui!

      Vesa-Matti "Vesku" Loiri on kyllä legenda jo eläessään. Hienoa nähdä, että virtaa piisaa. Voimia, iloa ja eloa, Vesku! https://www.suomi24.fi/viihde
      Suomalaiset julkkikset
      26
      1830
    5. Lavrov väläyttelee WW3:sta

      Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov varoittaa, että kolmannen maailmansodan uhka on todellinen. Lavrov sanoi venäläiselle uutistoimisto Interfaxille,
      Maailman menoa
      301
      1491
    6. Ketä Sofia fanit veikkaatte seuraavaksi lompakoksi?

      Kenestä Sofia höynäyttää itselleen seuraavan lompakon?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      135
      1037
    7. Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi

      “Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe
      Suomi24 Blogi ★
      18
      979
    8. en vaan saa häntä pois

      Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va
      Ikävä
      123
      928
    9. Voiko hyvää omatuntoa ostaa?

      Olen tässä nyt muutaman päivän paininut erään rahaan liittyvän pulman kanssa. Kerron ensin vähän taustaa ... Eli erosin 15 vuoden parisuhteesta 9 vuo
      Sinkut
      235
      884
    Aihe