Euroopan kohtalonhetket ovat nyt tottatotisesti käsillä! Omaa syntyvyyttään lisäämällä eivät Eurooppalaiset enää voi pelastaa maanosaansa väestölliseltä katastrofilta! Edessä on karvaan lääkkeen nieleminen;maahanmuuttoa on pakko lisätä, jos Eurooppa yhä halutaan pelastaan demagrofiselta katastrofilta! Sekä Eurooppalaisen hyvinvointiyhteiskunnan että kilpailukyvyn pelastamiseksi on maanosan nyt VIHDOIN VIIMEIN avattava ovensa maahanmuutolle mm Lähi-idästä ja Afrikasta, muuten sitä odottaa kerta kaikkinen kestämätön demagrofinen katastrofi! Aikaa ei enää ole hukattavissa! Rajat on avattava VÄLITTÖMÄSTI, ennenkuin on jo liian myöhäistä!
________________________________________________
Väestön ikääntyminen uhkaa vakavasti EU-maiden talouksia
Komissio patisti jäsenmaita välittömiin uudistuksiin
BRYSSEL. Euroopan unionin jäsenmaiden on ryhdyttävä välittömästi uudistuksiin, jotta niiden julkisen talouden rahoitus ei romahda tulevaisuudessa, komissio varoitti perjantaina tilastotoimisto Eurostatin julkaistua väestöennusteensa vuoteen 2050 asti.
"Olemme varoittaneet jo pitkään ikääntymisen vaikutuksista jäsenmaiden julkisille talouksille. Aikaa ei ole enää hukattavana. Esimerkiksi eläkejärjestelmät olisi uudistettava mahdollisimman pikaisesti", komission edustaja Amelia Torres varoitti.
Eurostatin tilastojen mukaan Euroopalla ei tulevaisuudessa näillä näkyminen mene todellakaan hyvin. Viime vuonna yli 65-vuotiaiden osuus 25 jäsenmaan väestöstä oli reilut 16 prosenttia. Ellei väestörakenteeseen yritetä vaikuttaa, nousee yli 65-vuotiaiden osuus jäsenmaissa vuoteen 2050 mennessä 30 prosenttiin. Tällaista huoltosuhdetta työntekijöiden ja eläkeläisten välillä nykyiset eurooppalaiset yhteiskunnat eivät kestä.
Jäsenmaiden kesken on hätkähdyttäviä eroja väestökehityksen suhteen. Esimerkiksi Irlannin väkiluvun arvioidaan kasvavan 2050 mennessä 36:lla prosentilla, kun taas bulgarialaisista "häviää" 35 prosenttia.
Muutoinkin EU:n uusien jäsenmaiden kohdalla tulevaisuus näyttää vanhoja jäsenmaita synkemmältä. Siinä missä vanhojen jäsenmaiden väkiluku kasvaa yhteensä 0,4 prosentilla vuoteen 2050 mennessä, vähenee kymmenen uuden jäsenmaan kansalaisista 12 prosenttia.
Eurostatin asiantuntija Giampaolo Lanzierin mukaan uusien jäsenmaiden kehnoihin kasvulukuihin on useita syitä. Alhaisen syntyvyyden lisäksi niitä vaivaa myös väestön muuttaminen ulkomaille. Myöskään yhteiskuntien tukiverkostot eivät kannusta hankkimaan lapsia.
Irlannin huikeita kasvulukuja katsoessa voisi helposti ajatella, että kasvun taustalla on katolilaisuus, joka vastustaa ehkäisyä ja abortteja. Fabio Sartori Eurostatista tyrmää näkemyksen.
"Katso vaikka (katolisten) Italian ja Espanjan syntyvyyslukuja. Ne ovat kaukana keskiarvon alapuolella. Ehkä katolilaisuudella oli vaikutusta syntyvyyteen 20–30 vuotta sitten, mutta ei enää", Sartori sanoo.
Hänen näkemystä todistaa syvästi katolisen Irlannin romahtaneet synnytysluvut. Kun pari vuosikymmentä sitten maassa syntyi naista kohden yli kolme lasta, on määrä pudonnut nyt alle kahteen.
Euroopan unionin jäsenmaista hedelmällisimmät naiset löytyvät katolisista Irlannista ja Ranskasta, mutta seuraavaksi parhaiten listalla tulevat järjestyksessä pohjoisen Euroopan maat Hollanti, Tanska, Suomi, Ruotsi ja Britannia.
Suomi on yksi harvoista EU:n jäsenmaista, joka on onnistunut lisäämään syntyvyyttä, kertoo Eurostatin vertailutilasto vuosilta 1980 ja 2002. Kun eteläisen Euroopan maissa syntyvyys on paikoitellen jopa romahtanut, pohjoisessa Euroopassa taso on kyetty lähes säilyttämään tai jopa nostamaan.
Yksin syntyvyyden lisäämisellä Euroopan tulevaisuutta ei kyetä pelastamaan. Muita esitettyjä vaihtoehtoja ovat olleet muun muassa nuoren työvoiman houkutteleminen EU:n ulkopuolelta sekä naisten aktiivisempi osallistuminen työelämään.
Sartorin mukaan mitään yleistä lääkettä Euroopan syntyvyyden lisääntymiseksi ei ole, koska kulttuuriset erot ja historialliset perinteet – kuten perheen ja naisen asema – ovat jäsenmaissa hyvin erilaisia. Esimerkiksi Ranskan taloudelliset kannustimet eivät välttämättä toimisi jossain toisessa jäsenmaassa.
Ongelmalle olisi paljonkin tehtävissä, sillä vaikka syntyvyys on laskenut, kertovat tutkimukset naisten haluavan enemmän lapsia kuin he synnyttävät.
EU:n tasolla asialle ei voida paljon muuta tehdä kuin kannustaa jäsenmaita uudistuksiin, sillä esimerkiksi eläkejärjestelmien uudistamiset ja sosiaalituet kuuluvat yksin jäsenmaiden päätäntävaltaan.
Sartori myös muistuttaa, että valtioidenkin on aika hankalaa patistaa naisia synnytystalkoisiin.
"Yleensä katsotaan, ettei valtioiden tulisi liiaksi puuttua kansalaisten asioihin. Lapsen tekeminen on hyvin henkilökohtainen asia", Sartori katsoo.
Välillisesti yhteiskunnat voivat tietenkin tukea lapsitalkoita esimerkiksi lastentarhoilla, jolloin vanhemmilla on mahdollisuus käydä töissä. Sartorin mukaan Pohjoismaat ovat tässä asiassa edelläkävijöitä.
PETTERI TUOHINEN / Helsingin Sanomat
________________________________________________
Väestön ikääntyminen uhkaa vakavasti EU-maiden talouksia
Komissio patisti jäsenmaita välittömiin uudistuksiin
BRYSSEL. Euroopan unionin jäsenmaiden on ryhdyttävä välittömästi uudistuksiin, jotta niiden julkisen talouden rahoitus ei romahda tulevaisuudessa, komissio varoitti perjantaina tilastotoimisto Eurostatin julkaistua väestöennusteensa vuoteen 2050 asti.
"Olemme varoittaneet jo pitkään ikääntymisen vaikutuksista jäsenmaiden julkisille talouksille. Aikaa ei ole enää hukattavana. Esimerkiksi eläkejärjestelmät olisi uudistettava mahdollisimman pikaisesti", komission edustaja Amelia Torres varoitti.
Eurostatin tilastojen mukaan Euroopalla ei tulevaisuudessa näillä näkyminen mene todellakaan hyvin. Viime vuonna yli 65-vuotiaiden osuus 25 jäsenmaan väestöstä oli reilut 16 prosenttia. Ellei väestörakenteeseen yritetä vaikuttaa, nousee yli 65-vuotiaiden osuus jäsenmaissa vuoteen 2050 mennessä 30 prosenttiin. Tällaista huoltosuhdetta työntekijöiden ja eläkeläisten välillä nykyiset eurooppalaiset yhteiskunnat eivät kestä.
Jäsenmaiden kesken on hätkähdyttäviä eroja väestökehityksen suhteen. Esimerkiksi Irlannin väkiluvun arvioidaan kasvavan 2050 mennessä 36:lla prosentilla, kun taas bulgarialaisista "häviää" 35 prosenttia.
Muutoinkin EU:n uusien jäsenmaiden kohdalla tulevaisuus näyttää vanhoja jäsenmaita synkemmältä. Siinä missä vanhojen jäsenmaiden väkiluku kasvaa yhteensä 0,4 prosentilla vuoteen 2050 mennessä, vähenee kymmenen uuden jäsenmaan kansalaisista 12 prosenttia.
Eurostatin asiantuntija Giampaolo Lanzierin mukaan uusien jäsenmaiden kehnoihin kasvulukuihin on useita syitä. Alhaisen syntyvyyden lisäksi niitä vaivaa myös väestön muuttaminen ulkomaille. Myöskään yhteiskuntien tukiverkostot eivät kannusta hankkimaan lapsia.
Irlannin huikeita kasvulukuja katsoessa voisi helposti ajatella, että kasvun taustalla on katolilaisuus, joka vastustaa ehkäisyä ja abortteja. Fabio Sartori Eurostatista tyrmää näkemyksen.
"Katso vaikka (katolisten) Italian ja Espanjan syntyvyyslukuja. Ne ovat kaukana keskiarvon alapuolella. Ehkä katolilaisuudella oli vaikutusta syntyvyyteen 20–30 vuotta sitten, mutta ei enää", Sartori sanoo.
Hänen näkemystä todistaa syvästi katolisen Irlannin romahtaneet synnytysluvut. Kun pari vuosikymmentä sitten maassa syntyi naista kohden yli kolme lasta, on määrä pudonnut nyt alle kahteen.
Euroopan unionin jäsenmaista hedelmällisimmät naiset löytyvät katolisista Irlannista ja Ranskasta, mutta seuraavaksi parhaiten listalla tulevat järjestyksessä pohjoisen Euroopan maat Hollanti, Tanska, Suomi, Ruotsi ja Britannia.
Suomi on yksi harvoista EU:n jäsenmaista, joka on onnistunut lisäämään syntyvyyttä, kertoo Eurostatin vertailutilasto vuosilta 1980 ja 2002. Kun eteläisen Euroopan maissa syntyvyys on paikoitellen jopa romahtanut, pohjoisessa Euroopassa taso on kyetty lähes säilyttämään tai jopa nostamaan.
Yksin syntyvyyden lisäämisellä Euroopan tulevaisuutta ei kyetä pelastamaan. Muita esitettyjä vaihtoehtoja ovat olleet muun muassa nuoren työvoiman houkutteleminen EU:n ulkopuolelta sekä naisten aktiivisempi osallistuminen työelämään.
Sartorin mukaan mitään yleistä lääkettä Euroopan syntyvyyden lisääntymiseksi ei ole, koska kulttuuriset erot ja historialliset perinteet – kuten perheen ja naisen asema – ovat jäsenmaissa hyvin erilaisia. Esimerkiksi Ranskan taloudelliset kannustimet eivät välttämättä toimisi jossain toisessa jäsenmaassa.
Ongelmalle olisi paljonkin tehtävissä, sillä vaikka syntyvyys on laskenut, kertovat tutkimukset naisten haluavan enemmän lapsia kuin he synnyttävät.
EU:n tasolla asialle ei voida paljon muuta tehdä kuin kannustaa jäsenmaita uudistuksiin, sillä esimerkiksi eläkejärjestelmien uudistamiset ja sosiaalituet kuuluvat yksin jäsenmaiden päätäntävaltaan.
Sartori myös muistuttaa, että valtioidenkin on aika hankalaa patistaa naisia synnytystalkoisiin.
"Yleensä katsotaan, ettei valtioiden tulisi liiaksi puuttua kansalaisten asioihin. Lapsen tekeminen on hyvin henkilökohtainen asia", Sartori katsoo.
Välillisesti yhteiskunnat voivat tietenkin tukea lapsitalkoita esimerkiksi lastentarhoilla, jolloin vanhemmilla on mahdollisuus käydä töissä. Sartorin mukaan Pohjoismaat ovat tässä asiassa edelläkävijöitä.
PETTERI TUOHINEN / Helsingin Sanomat
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tuo on täyttä soopaa. Näethän kuinka kaikki automatisoituu ja väkeä heitellään pihalle ja korvaukseksi siitä ihmisille koitellaan tilalle vain keksiä jotain onnistumatta siinä ja työttömyyttä riittää.
Toisaalta nämä kulttuurierot ovat niin suuria, ettei tänne kannata ottaa tätä jälkeenjäänyttä väestömassaa afrikasta ja muualta euroopan ulkopuolelta ja jos otettaisiin, täytyisi syyni olla tarkkaa, koska pätevä sakki tuuppaa olemaan vähissä tuolla etelän suunnalla. Jos alettaisiin elämään täysin avoimien ovien aikaa, olen täysin varma, että sillä saataisiin täydellinen kaaos vuosikymmenessä aikaan.
Näin se menee: autotehdas hankkii upeat teollisuusrobotit ja tietokoneet hoitamaan tuotantolinjan toiminnan. Ihmisten tarve laskee ja joku saa potkut...
Väkeä tarvitaan yhä vähemmän koska teknologia hoitaa homman.
Miksi ymmärtäisi? Hänhän on elämänvaiheessa, jossa järki ei ole enää relevantti suure.