Ajallisuus maailmassa

Anonyymi

Elämän kokeminen tapahtuu tietyssä ajassa ja paikassa: "tässä ja nyt". Jos riisutaan tämä kokemus kaikesta persoonallisesta, jäljelle jää 'katse', jossa subjekti tarkkailee ympäristöä. 'Katse' suuntautuu ympäristön paikkakoordinaatteissa sijaitseviin objekteihin ja ajallisesti eteenpäin kohti tulevaa.

Herätessäsi tänään ajattelit mahdollisesti tulevaa aamukahvihetkeä. Kokemuksen yleinen piirre on sen suuntautuminen suunniteltuun ja ajallisesti hetken kuluttua tapahtuvaan. Harkintakyky mahdollistaa hyvin kaukaiseenkin tulevaisuuteen kohdistuvien suunnitelmien laatimisen.

Tulevien tapahtumien suunnittelu on niin ominainen piirre inhimilliselle kokemukselle, että tässä ja nyt eläminen saattaa vaatia erityistä tarkkaavaisuutta.

24

<50

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      "Juuri nyt" hetkellä toimitaan lähes vaistotasolla. Aikaviiveet täsmentävät toimintaa.
      Eletään yhtä aikaa vaistolla, rutiinilla, suunnittelulla, ennakoinnilla ja tätä palettia täydennetään aika ajoin syvällisemmällä ajattelulla.

    • Anonyymi

      "Katse" tiedostaa ainoastaan assosiatiivisella aivoalueella olevia kuvia, ja pystyy myös tarkkailemaan lähimuistista ja pitkäaikaismuistista haettuja kuvia. Se ei pysty kääntymään kohti tulevaa, vaan katsoo aina menneisyydestä peräisin olevia kuvia.

      • Anonyymi

        Eli kommentoija ilmeisesti kykenee kuvittelemaan vain eilisen kahvittelunsa. Itse kuitenkin onnistun hyvin heti herättyäni ajattelemaan tulevan aamukahvini hajuineen ja makuineen. Juuri sen, jota ei vielä ole olemassa, vaan vasta fantasiaa ja toteutuu tulevana hetkenä noustuani vuoteesta.

        Kommentoijalla lienee descartesilainen virheajattelu aivoissaan niin vahvana, ettei sinne tulevaisuutta pysty asettamaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eli kommentoija ilmeisesti kykenee kuvittelemaan vain eilisen kahvittelunsa. Itse kuitenkin onnistun hyvin heti herättyäni ajattelemaan tulevan aamukahvini hajuineen ja makuineen. Juuri sen, jota ei vielä ole olemassa, vaan vasta fantasiaa ja toteutuu tulevana hetkenä noustuani vuoteesta.

        Kommentoijalla lienee descartesilainen virheajattelu aivoissaan niin vahvana, ettei sinne tulevaisuutta pysty asettamaan.

        Ilmeisesti olet lapseton yksineläjä, jos luulet että aamukahvit aina toteutuvat kuten on fantasioinut. Monesti saa tyytyä kakkavaipan hajuun ja kylmiin kahveihin pari tuntia heräämisen jälkeen. Sitä "katse" ei kuitenkaan voi etukäteen tietää koska ei pysty kohdentumaan tuleviin tapahtumiin eikä niitä ennustamaan oikein. Ainoastaan menneiden tapahtumien kuvat ovat luotettavia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ilmeisesti olet lapseton yksineläjä, jos luulet että aamukahvit aina toteutuvat kuten on fantasioinut. Monesti saa tyytyä kakkavaipan hajuun ja kylmiin kahveihin pari tuntia heräämisen jälkeen. Sitä "katse" ei kuitenkaan voi etukäteen tietää koska ei pysty kohdentumaan tuleviin tapahtumiin eikä niitä ennustamaan oikein. Ainoastaan menneiden tapahtumien kuvat ovat luotettavia.

        Oikein arvattu. Toisaalta 'katseen' ei tarvitse ennustaa mitään, vaan se tapahtuu sillä hetkellä, kun subjekti suunnittelee kahvitteluaan. Kysymys on siitä, että inhimillinen kokemus on eteenpäin suuntautuvaa oikeastaan joka hetki. "Tässä ja nytkin" suuntautuu (ainakin) millisekunnin eteenpäin tulevaan.

        Sen sijaan muistin on todettu aina olevan epäluotettava tietolähde.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oikein arvattu. Toisaalta 'katseen' ei tarvitse ennustaa mitään, vaan se tapahtuu sillä hetkellä, kun subjekti suunnittelee kahvitteluaan. Kysymys on siitä, että inhimillinen kokemus on eteenpäin suuntautuvaa oikeastaan joka hetki. "Tässä ja nytkin" suuntautuu (ainakin) millisekunnin eteenpäin tulevaan.

        Sen sijaan muistin on todettu aina olevan epäluotettava tietolähde.

        "Kysymys on siitä, että inhimillinen kokemus on eteenpäin suuntautuvaa oikeastaan joka hetki. "Tässä ja nytkin" suuntautuu (ainakin) millisekunnin eteenpäin tulevaan."

        Huomio on kiinnittynyt aina millisekunnin tai enemmän menneisyyteen. Etukäteen voi tietysti kuvitella miltä esim. ruoka maistuisi ravintolassa missä ei ole aiemmin käynyt, mutta se ei ole kokemusta vaan spekulatiivista ajattelua.

        Jos menee esim. ravintolaan syömään, huomio on kiinnittynyt ruuan makuun eli menneisiin tapahtumiin. Ruoka on jo käynyt suussa ja tieto sen mausta siirtynyt aivoihin, jotka arvioivat oliko ruoka hyvää vai ei.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Kysymys on siitä, että inhimillinen kokemus on eteenpäin suuntautuvaa oikeastaan joka hetki. "Tässä ja nytkin" suuntautuu (ainakin) millisekunnin eteenpäin tulevaan."

        Huomio on kiinnittynyt aina millisekunnin tai enemmän menneisyyteen. Etukäteen voi tietysti kuvitella miltä esim. ruoka maistuisi ravintolassa missä ei ole aiemmin käynyt, mutta se ei ole kokemusta vaan spekulatiivista ajattelua.

        Jos menee esim. ravintolaan syömään, huomio on kiinnittynyt ruuan makuun eli menneisiin tapahtumiin. Ruoka on jo käynyt suussa ja tieto sen mausta siirtynyt aivoihin, jotka arvioivat oliko ruoka hyvää vai ei.

        Ymmärrän pointtisi, mutta olen periaatteellisesti täysin vastakkaista mieltä asiasta.

        Jos menee ravintolaan syömään, ihmisen kokemus siitä alkaa jo silloin, kun vasta aavistelee, mihin sitä menisi ja miksi ylipäänsä lähtisi. Tällainen ajattelu suuntautuu aina tulevaisuuteen ja sitä voi kutsua "ravintolaan lähtemisen" suunnitteluksi. Se on se sen hetken " tässä ja nyt" kokemus, vaikkakin siis suuntautuu jo tulevaan.

        Toki sen jälkeen, kun on saapunut ravintolaan ja tilannut, haukatessaan ruokaa, havainnot tapahtuvat menneessä sikäli, että lyhyt kestoisesta muistista kaivetaan havainto ruoan mausta. Tämä ei kuitenkaan enää ole tyypillinen inhimillinen kokemus! Se on muistinvaraista toimintaa, minkä hallitsee useimmat muutkin eläimet kuin ihminen. Olet siis ravintolassa syödessäsi 'eläimen tasolla' kokemuksellisesti, kun taas ennen ravintolaan saapumista olet sen suunnitelu- ja matkustusvaiheessa inhimillisesti tyypillisessä toiminnassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ilmeisesti olet lapseton yksineläjä, jos luulet että aamukahvit aina toteutuvat kuten on fantasioinut. Monesti saa tyytyä kakkavaipan hajuun ja kylmiin kahveihin pari tuntia heräämisen jälkeen. Sitä "katse" ei kuitenkaan voi etukäteen tietää koska ei pysty kohdentumaan tuleviin tapahtumiin eikä niitä ennustamaan oikein. Ainoastaan menneiden tapahtumien kuvat ovat luotettavia.

        Mielenkiintoista sanojen vaihtoa täällä. Mielikuvilla skannataan tulevaa kokemusten perusteella. Ennen kuin juo aamukahvin, pitää suunnitella juovansa aamukahvin. Vaikeaa on kuvitella sellaisen kahvin hajua tai mitään hajua mitä ei ole ennen haistanut. Mitä se luova mielikuvitus sitten on? Erikoisia yhdistelmiä vanhasta ja kokeilua. Kehittyykö asiat vain vanhoja yhdistelemällä vai voiko visioida jotain täysin uutta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mielenkiintoista sanojen vaihtoa täällä. Mielikuvilla skannataan tulevaa kokemusten perusteella. Ennen kuin juo aamukahvin, pitää suunnitella juovansa aamukahvin. Vaikeaa on kuvitella sellaisen kahvin hajua tai mitään hajua mitä ei ole ennen haistanut. Mitä se luova mielikuvitus sitten on? Erikoisia yhdistelmiä vanhasta ja kokeilua. Kehittyykö asiat vain vanhoja yhdistelemällä vai voiko visioida jotain täysin uutta.

        "Vaikeaa on kuvitella sellaisen kahvin hajua tai mitään hajua mitä ei ole ennen haistanut."

        Varmasti se on vaikeata, jos ei ole koskaan kahvia haistanut/juonut. Mutta toisaalta, onko aamukahvin kuvittelu koskaan hajultaa juuri oikein siinä mielessä, että tuleva aamukahvi tuoksuisi juuri samlata kuin sen kuvitteli herätessään. Tuskin, kuvittelussa on aina fantasiaa upeasta kahvintuoksusta, mutta todellisuus voi olla toinen. :(


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ymmärrän pointtisi, mutta olen periaatteellisesti täysin vastakkaista mieltä asiasta.

        Jos menee ravintolaan syömään, ihmisen kokemus siitä alkaa jo silloin, kun vasta aavistelee, mihin sitä menisi ja miksi ylipäänsä lähtisi. Tällainen ajattelu suuntautuu aina tulevaisuuteen ja sitä voi kutsua "ravintolaan lähtemisen" suunnitteluksi. Se on se sen hetken " tässä ja nyt" kokemus, vaikkakin siis suuntautuu jo tulevaan.

        Toki sen jälkeen, kun on saapunut ravintolaan ja tilannut, haukatessaan ruokaa, havainnot tapahtuvat menneessä sikäli, että lyhyt kestoisesta muistista kaivetaan havainto ruoan mausta. Tämä ei kuitenkaan enää ole tyypillinen inhimillinen kokemus! Se on muistinvaraista toimintaa, minkä hallitsee useimmat muutkin eläimet kuin ihminen. Olet siis ravintolassa syödessäsi 'eläimen tasolla' kokemuksellisesti, kun taas ennen ravintolaan saapumista olet sen suunnitelu- ja matkustusvaiheessa inhimillisesti tyypillisessä toiminnassa.

        Sama ero kokemisen ja spekuloinnin välillä pätee myös elokuviin kuin ravintoloihin.
        Jos suunnittelee lähtevänsä elokuviin katsomaan esim. Tähtien Sota episodi 10 tms. Toiselle riittää että etukäteen mielessään kuvittelee mitä siinä elokuvassa voisi tapahtua, ja sen jälkeen väittää että ei tarvitse edes käydä teatterissa. Eli tyytyy spekulaatioon ilman kokemusta.

        Elokuvan kokee vasta siinä vaiheessa kun tapahtumat ja juonenkäänteet elokuvan ensi-illassa valkokankaalla aukeavat eikä niitä pysty etukäteen kuvittelemaan tai ennustamaan. Ihmisen kokiessa jotain, huomio on tiiviisti kiinnittynyt menneisiin, aistien kautta tietoisuuden piiriin tulleisiin tapahtumiin jotka ovat lähimuistissa.


    • Anonyymi

      Jos riisutaan ihmisestä kaikki luotu ja opittu informaatio, meistä tulee vaistojensa varassa eläviä eläimiä.

      • Anonyymi

        Tästäkin kommentista olen eri mieltä. Jos riisutaan opittu kuorrutus ihmisestä, jäljelle jää aito inhimillinen kokemus, joka suuntautuu tulevaan kuin 'katse'.

        Vaistojensa varassa 'eläinen tasolla' ihminen elää muistellessaan menneitä, ks. edellä kuviteltu tarina ravintolassa syömisestä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tästäkin kommentista olen eri mieltä. Jos riisutaan opittu kuorrutus ihmisestä, jäljelle jää aito inhimillinen kokemus, joka suuntautuu tulevaan kuin 'katse'.

        Vaistojensa varassa 'eläinen tasolla' ihminen elää muistellessaan menneitä, ks. edellä kuviteltu tarina ravintolassa syömisestä.

        "Katse" suuntautuu aina menneisiin tapahtumiin.


    • Anonyymi

      Paikallisuus ja ajallisuus ovat suhteellisia toisiinsa nähden. 3d maailmassa eli ns. fysikaalisten kappaleiden maailmassa neljäs ulottuvuus näyttäytyy ajan kaltaisena epälineaarisena muutoksena tai anomaliana.

      Se minkä koemme tietoisuutena on neljännen ulottuvuuden ilmiö joten tietoisuus voi epälineaarisesti "poukkouilla" tai "hyppiä" ajan hetkestä toiseen sekä "menneisyyden" että "tulevaisuuden" suuntaan ja kokea sen koettavissa olevan elämyksen joko uudestaan tai ennalta periaatteessa yhtä konkreettisena.

      Ns. vapaa tahto on myös mahdollinen suhteessa 3d maailmaan jos se kokeminen on tarpeeksi itsenäistä suhteessa siihen esineiden maailmaan. Tekoälyllä ei ole korkeamman ulottuvuuden kokemista joten sillä ei ole myöskään mahdollisuutta vapaaseen valintaan.

      Se mikä koetaan "nykyhetkenä" on aina kestoltaan suurempi kuin nolla ja se "nykyhetki" voi olla erilaisten kokevien olioiden tapauksessa hyvinkin pitkäkestoinen tai lyhytkestoinen. Karkeasti ottaen mitä pidempi nykyhetki niin sitä kehittyneempi on olio tietoisuuden kannalta.

      Jos olisi olemassa 2d maailma niin 3d objektit koettaisiin analogisesti varsin samalla tavalla kuin me koemme 4d todellisuuden.

      Fiktion keinoin ilmaistuna:

      Flatland - The Film

      https://www.youtube.com/watch?v=Mfglluny8Z0

      Voiko olla myös 5d maailma joka näyttäytyy 4d tason olioille samalla tavalla kuin 4d maailma suhteessa meidän 3d maailmaan tai tuossa fiktiossa 3d maailma suhteessa littumaan asukkaisiin?

      Minusta periaatteessa kyllä. :D

      Belisario

      • Niin me voimme mielessämme mallintaa tulevaisuutta ihan kuten ”elää” menneisyyttäkin uudelleen. Toki kyseessä on vain aivojemme siitä tuottama malli, mutta elämme maailmaa nytkin vain aivojen tuottaman kokemusmaailman kautta.

        Aina voi tehdä myös henkisempiä tulkintoja, mutta nämä joutuvat ongelmiin, jos niitä yrittää sovittaa reaalimaailmaan. Esimerkiksi vaikka kokisit menneisyyden muiston erilaisena, niin ei se menneisyyttä muuta. Olet muuttanut vain omaa muistoasi siitä.


    • Anonyymi

      "Elämän kokeminen tapahtuu tietyssä ajassa ja paikassa: "tässä ja nyt". Jos riisutaan tämä kokemus kaikesta persoonallisesta, jäljelle jää 'katse', "

      Katse, eli näköhavainnot on todettu kaikkein epäluotettavimmiksi mitä ihminen aisteillaan pystyy havannoimaan.

      • Vika ei liene havainnossa vaan meidän muistissa. Muisti on mielenkiintoinen asia. Emme ole kuin tietokoneita, joilla on koko ajan pääsy kaikkiin muistoihin. Esimerkiksi tietty haju-voi tuoda meille mieleen muiston lapsuudesta. Menneisyys voi palaa mieleen myös esineen tai paikan kautta. On tutkittu, että muistomme myös muuttuvat, kun elämme niitä mielessämme uudelleen. Kaikki muistoiksi luulemamme ei ole edes muistissa vaan mielemme ilmeisesti rakentaa palasista uudelleen muiston, jonka koemme.

        Eräässä kokeessa tutkijat yrittivät istuttaa ihmisiin väärän muiston - muiston rikoksesta, jonka he itse olisivat tehneet noin viisi vuotta sitten. Tutkijat keskeyttivät kokeen, kun jopa 70% osallistujoista muisti tämän jälkeen oikeasti tehneensä asian, jota ei koskaan oikeasti tapahtunut.

        https://www.thestar.com/news/insight/2015/02/08/planting-false-memories-fairly-easy-psychologists-find.html


      • Anonyymi

        Avaaja kommentoi: 'katse' ei viittaa tässä yhetydessä näköhavaintoihin. Se viittaa siihen tietoiseen kokemuksseen, joka kohdistuu tulevaisuuteen ja joka on inhimillisesti tyypillistä toimintaa. Se eroaa ratkaisevasti muistista, joka kohdistuu menneeseen ja osin "nykyhetkeen", kun tarkoitetaan lyhytkestoista (työ)muistia.

        Järkisyitä kommentoi hienosti muistin epäluotettavuudesta. Muistot todellakin rakennetaan joka kerta uudestaan ja niiden muuttuminen on väistämätöntä tästä syystä. Itsekin olen muistanut keskusteluja ihmisten kanssa, joita ei ole koskaan edes todellisuudessa käyty. Olen vain mielikuvissani ajatellut vuoropuhelua henkilöiden kanssa, jotka ovat olleet minulle tärkeitä. Muistoissani nämä "vuoropuhelut" ovat ajan kanssa muuntuneet todellisen tuntuisiksi keskusteluiksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Avaaja kommentoi: 'katse' ei viittaa tässä yhetydessä näköhavaintoihin. Se viittaa siihen tietoiseen kokemuksseen, joka kohdistuu tulevaisuuteen ja joka on inhimillisesti tyypillistä toimintaa. Se eroaa ratkaisevasti muistista, joka kohdistuu menneeseen ja osin "nykyhetkeen", kun tarkoitetaan lyhytkestoista (työ)muistia.

        Järkisyitä kommentoi hienosti muistin epäluotettavuudesta. Muistot todellakin rakennetaan joka kerta uudestaan ja niiden muuttuminen on väistämätöntä tästä syystä. Itsekin olen muistanut keskusteluja ihmisten kanssa, joita ei ole koskaan edes todellisuudessa käyty. Olen vain mielikuvissani ajatellut vuoropuhelua henkilöiden kanssa, jotka ovat olleet minulle tärkeitä. Muistoissani nämä "vuoropuhelut" ovat ajan kanssa muuntuneet todellisen tuntuisiksi keskusteluiksi.

        "Katse" ei edes voi kiinnittyä tulevaisuuteen, vaan aina menneisyyteen. Joko muistikuviin, lähimuistiin, aistien kautta millisekunti sitten tulleisiin aistikuviin tai aivoissa oleviin ajatuksiin.
        Jos "katseella" olisi kyky kohdistua tulevaisuuteen, se pystyisi myös ennustamaan tulevaisuutta oikein esim. seuraavat lottonumerot. Ei tarvitsisi kuin katsoa tulevaan. Tuollaista kykyä "katseella" kuitenkaan ei ole.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Katse" ei edes voi kiinnittyä tulevaisuuteen, vaan aina menneisyyteen. Joko muistikuviin, lähimuistiin, aistien kautta millisekunti sitten tulleisiin aistikuviin tai aivoissa oleviin ajatuksiin.
        Jos "katseella" olisi kyky kohdistua tulevaisuuteen, se pystyisi myös ennustamaan tulevaisuutta oikein esim. seuraavat lottonumerot. Ei tarvitsisi kuin katsoa tulevaan. Tuollaista kykyä "katseella" kuitenkaan ei ole.

        Miksi 'katseen' pitäisi kiinnittyä mihinkään? Eihän siitä ole kysymys.

        Inhimilliselle kokemukselle on tyypillistä nimenomaan sen "huojuminen" ja aavistelu siitä, mitä voisi olla. Aistien antamat mielikuvat ovat erilaisia ja ne ovat kuten olen todennut eläimen tasolla olevaa kokemista. Myös elokuvissa katsoessaan ihminen kokee elämen tasolla tunteita, joihin erityisesti Hollywood leffat pyrkivätkin vetoamaan.

        'Katse' ei ennusta mitään, vaan se tapahtuu "tässä ja nyt" sillä erotuksella, että sen suuntautuu tulevaan. Näin inhimillinen tietoisuus on kehittynyt evoluutiossa vuosimiljoonien kuluessa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi 'katseen' pitäisi kiinnittyä mihinkään? Eihän siitä ole kysymys.

        Inhimilliselle kokemukselle on tyypillistä nimenomaan sen "huojuminen" ja aavistelu siitä, mitä voisi olla. Aistien antamat mielikuvat ovat erilaisia ja ne ovat kuten olen todennut eläimen tasolla olevaa kokemista. Myös elokuvissa katsoessaan ihminen kokee elämen tasolla tunteita, joihin erityisesti Hollywood leffat pyrkivätkin vetoamaan.

        'Katse' ei ennusta mitään, vaan se tapahtuu "tässä ja nyt" sillä erotuksella, että sen suuntautuu tulevaan. Näin inhimillinen tietoisuus on kehittynyt evoluutiossa vuosimiljoonien kuluessa.

        " 'Katse' ei ennusta mitään, vaan se tapahtuu "tässä ja nyt" sillä erotuksella, että sen suuntautuu tulevaan. "

        Jos "katse" suuntautuisi tulevaan, tällöin se osaisi ennustaa aina oikein seuraavan viikon lottonumerot, mutta ei kykenisi muistamaan tai selvittämään mitä edellisen viikon numerot olivat.
        "Katseella" on kyky suuntautua ainoastaan menneisyyteen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        " 'Katse' ei ennusta mitään, vaan se tapahtuu "tässä ja nyt" sillä erotuksella, että sen suuntautuu tulevaan. "

        Jos "katse" suuntautuisi tulevaan, tällöin se osaisi ennustaa aina oikein seuraavan viikon lottonumerot, mutta ei kykenisi muistamaan tai selvittämään mitä edellisen viikon numerot olivat.
        "Katseella" on kyky suuntautua ainoastaan menneisyyteen.

        Puhut eri asiasta kuin 'katse'. Sanoisin sinun kuvailemaasi menneisyyteen suuntautumista 'vaistoksi', joka on eläimellinen puoli ihmisyyttä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Puhut eri asiasta kuin 'katse'. Sanoisin sinun kuvailemaasi menneisyyteen suuntautumista 'vaistoksi', joka on eläimellinen puoli ihmisyyttä.

        Olet määritellyt "katseen" aloitusviestissä näin:

        "Jos riisutaan tämä kokemus kaikesta persoonallisesta, jäljelle jää 'katse', jossa subjekti tarkkailee ympäristöä. 'Katse' suuntautuu ympäristön paikkakoordinaatteissa sijaitseviin objekteihin ja ajallisesti eteenpäin kohti tulevaa."

        Tuohan on muuten oikein, mutta "katse" ei ole ajallisesti suuntatunut kohti tulevaa. Jos olisi, se kykenisi helposti kertomaan ensi viikon lottonumerot. "Katse" pystyy ajallisesti suuntatumaan ainoastaan kohti menneisyyttä, ja käsittämään ainoastaan menneisyydessä tapahtuneet asiat. Tulevasta sillä ei ole mitään tietoa. Jos taivaalta tippuu kattotiili henkilön päähän, "katse" ei saa sitä ikinä edes tietää, eikä voi edes aavistaa ennen olemattomiin katoamistaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olet määritellyt "katseen" aloitusviestissä näin:

        "Jos riisutaan tämä kokemus kaikesta persoonallisesta, jäljelle jää 'katse', jossa subjekti tarkkailee ympäristöä. 'Katse' suuntautuu ympäristön paikkakoordinaatteissa sijaitseviin objekteihin ja ajallisesti eteenpäin kohti tulevaa."

        Tuohan on muuten oikein, mutta "katse" ei ole ajallisesti suuntatunut kohti tulevaa. Jos olisi, se kykenisi helposti kertomaan ensi viikon lottonumerot. "Katse" pystyy ajallisesti suuntatumaan ainoastaan kohti menneisyyttä, ja käsittämään ainoastaan menneisyydessä tapahtuneet asiat. Tulevasta sillä ei ole mitään tietoa. Jos taivaalta tippuu kattotiili henkilön päähän, "katse" ei saa sitä ikinä edes tietää, eikä voi edes aavistaa ennen olemattomiin katoamistaan.

        *Katse' suuntautuu inhimillisenä kokemuksena aina eteenpäin. Voi sanoa toisinkin, että se on huolta siitä, miten kodistaan ulos astuessa voi pohtia sitäkin vaihtoehtoa, että kattotiili putoaisi päähän eikä saisi koskaan edes tietää siitä mitään (kuollessaan silmänrapayksessä vammoihin).

        'Katse' ei tiedä tulevaa, vaan fantasioi siitä ja pohtii erilaisia skenaarioita. mitä voisikaan tapahtua. Haaveilu on sen positiivinen skeema ja huoli taasen negatiivisesti latautunut.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan

      Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      138
      1945
    2. Taasko se show alkaa

      Koo osottaa taas mieltään
      Ikävä
      27
      1908
    3. Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus

      Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha
      Ikävä
      23
      1858
    4. Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!

      Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.
      Perussuomalaiset
      85
      1640
    5. Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?

      Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?
      Perussuomalaiset
      62
      1448
    6. Sakarjan kirjan 6. luku

      Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se
      Profetiat
      20
      1266
    7. Elia tulee vielä

      Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan
      Helluntailaisuus
      37
      1163
    8. Avaa sydämesi mulle

      ❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo
      Ikävä
      38
      1160
    9. Söpö lutunen oot

      Kaipaan aina vaan, vaikkakin sitten yksipuolisesti.
      Ikävä
      11
      1148
    10. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      10
      1137
    Aihe