Solent-staagi rullan kaveriksi

Anonyymi

Veneeni on 7/8-osatakilainen puolitonnari. Nyt on menty 140% rullagenualla, mutta koskapa se on aika kelvoton purje kovan kelin kryssiin, tekisi mieli hankkia erillinen fokka.

Voisi toki vain hankkia rullan foiliin sopivan fokan. Tässä on ratkaisussa on mielestäni kaksi vikaa. Ensinnäkin sitä isoa genuaa on kurja säilöä fokkaa käytettäessä - ei veneessä oikein ole mitään paikkaa niin isolle kasalle purjetta. Toisekseen, kun aamulla tuuli vinkuu vanteissa ja olisi syytä lähteä sillä fokalla liikenteeseen, on ajatus ison genuan auki rullaamisesta, laskemisesta ja kannella viikkaamisesta epähoukutteleva. Erityisesti, jos on yksin liikkeellä.

Näinpä mietinkin vaihtoehtoista lähestymistapaa: antaa sen ison genuan olla siinä rullalla ja kun keli on sille turhan kova, kiristetään dyneemasta tehty solent-staagi paikoilleen ja vedetään hakasilla varustettu fokka ylös.

Onko jollain kokemusta tai muuten valistunutta näkemystä ratkaisun toimivuudesta? Kuinka paljon se fokan edessä heiluva genuarulla häiritsee fokan toimintaa? Rullan staagihan jää väistämättä hyvin löysäksi, kun jännitys tarvitaan käytössä olevaan solent-staagiin. Hakkaako tuo löysä rulla pahasti aallokossa?

17

908

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Se painava genuarulla lisää merkittävästi rikin painoa kelissä, jossa toivoisit maston olevan mahdollisimman kevyt. Riippuu siis aivan veneen tyypistä, miten hyvin se tuon raskaamman maston jaksaa kovassa tuulessa kantaa.

      Eikö sitä genuarullaa saa säilöttyä kannelle rullana?

      Itse juuri tuosta syystä en käytä rullia. Vaikka purjeen laittoon hakasilla menee se 5min enemmän aikaa, voin kuitenkin aina valita neljästä etupurjeesta sen parhaiten tilanteeseen sopivan. Tämä mahdollistaa code 0 purjehtimisen 3ms tuulessa, kun kaikki muut puksuttavat koneella ja myös hauskan purjehtimisen 19ms galessa kun muut pysyvät satamassa.

      • Anonyymi

        Rulla ei poissulje sopivan keulapurjeen käyttöä. Minulla on rullalaite, mutta en käytännössä ikinä purjehdi osin rullatulla purjeella. Keulapurjeita on mukana ja kelin mukaan käytössä kolme: kevyt genoa (max 7 m/s), yleisgenoa (max 11 m/s) ja kovan tuulen genoa. Haastava osuus on purjeen viikkaaminen yksin. Moni ihmettelee, että miten viitsin vaihtaa purjetta. Vastaus on se, että keliin sopivalla purjeella on niin paljon kivempi purjehtia, että maksaa vaivan monin kerroin. Ja oikeasti ei keulapurjeen vaihtoon mene kahdelta ihmiseltä kuin vajaa 10 minuuttia. Enkä sentään joka päivä vaihda, vaan tyyliin: "tämä viikko mennään tuonne päin ja tiedossa tällaisia vallitsevia tuulia. Laitamme tämän." Sopivalla, hyvin toimivalla purjeella otan muutamassa tunnissa sen vaihdossa käytetyn 10 minuuttia kiinni. Mutta ennen kaikkea, toimin näin sen takia, että sopivalla purjeella purjehtiminen on kivaa, paljon kivempaa kuin ali- tai ylitehoisella. Veneen purjelaatikkoon mahtuu juuri sopivasti kaksi genoaa, spinaakkeri ja jonkin verran purjehdusköysiä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Rulla ei poissulje sopivan keulapurjeen käyttöä. Minulla on rullalaite, mutta en käytännössä ikinä purjehdi osin rullatulla purjeella. Keulapurjeita on mukana ja kelin mukaan käytössä kolme: kevyt genoa (max 7 m/s), yleisgenoa (max 11 m/s) ja kovan tuulen genoa. Haastava osuus on purjeen viikkaaminen yksin. Moni ihmettelee, että miten viitsin vaihtaa purjetta. Vastaus on se, että keliin sopivalla purjeella on niin paljon kivempi purjehtia, että maksaa vaivan monin kerroin. Ja oikeasti ei keulapurjeen vaihtoon mene kahdelta ihmiseltä kuin vajaa 10 minuuttia. Enkä sentään joka päivä vaihda, vaan tyyliin: "tämä viikko mennään tuonne päin ja tiedossa tällaisia vallitsevia tuulia. Laitamme tämän." Sopivalla, hyvin toimivalla purjeella otan muutamassa tunnissa sen vaihdossa käytetyn 10 minuuttia kiinni. Mutta ennen kaikkea, toimin näin sen takia, että sopivalla purjeella purjehtiminen on kivaa, paljon kivempaa kuin ali- tai ylitehoisella. Veneen purjelaatikkoon mahtuu juuri sopivasti kaksi genoaa, spinaakkeri ja jonkin verran purjehdusköysiä.

        Hyvä kommentti, ettei rullakaan estä genuan vaihtoa. Itselle hakaset toimii paremmin, koska vaihdan usein purjetta myös pitkän legin aikana. Päivän aikana tuuli ja sen suunta voi muuttua yllättävänkin paljon. Sitä hauskempaa purjehdus on, mitä paremmin tilanteeseen sopivat purjeet.


    • Anonyymi

      Minulla on vastaava tilanne, eli rullagenua ja haluaisin myös pienemmän keulapurjeen. Tuota toista staagia en ole edes ajatellut, vaan lähinnä puntaroin että luovunko rullasta kokonaan ja laitan hakaset vai teetänkö toisen purjeen rullalle.

      Hakasilla purjeen vaihto todella paljon helpompaa, mutta rullalla taas muu käytön helppous. Taidan päätyä pitämään rullan ja vaihtamaan siihen purjeen kelin mukaan.

      Minulla genoan jaluskisko on tarpeeksi pitkä, jotta sama riittäisi fokallekin, mutta se menee etupäästä turhan ulos. Paras ratkaisu olisi varmasti laittaa fokalle oma kiskonsa, mutta jos haluaa oikaista, onko kelvollinen ratkaisu käyttää barberin tyyppistä ratkaisua? Eli fokan skuutti menisi genuavaunun pylpyrän kautta, mutta tuon vaunun ja skuuttikulman välistä sitä vedettäisiin sisäänpäin barberilla?

      • Anonyymi

        Pyydä mieluummin purjemaakaria tekemään se fokka sellaiseksi, että toimii suoraan nykyisessä. Vasta jos se ei onnistu, kannattaa miettiä muita ratkaisuja. Yleensäkin kun tilaat sen fokan, kannattaa todella tarkkaan miettiä se käyttöalue sille. Kerrot purjeentekijälle tuulikulmat ja tuulennopeudet, missä sitä haluat käyttää, sekä tahdotko miten pitkäikäisen ja minkälaiseen käyttöön se tulee. Sitten mietitte sen perusteella sulle parhaan ratkaisun.

        Jos olet vaihtamassa pian myös genuan, silloin yksi helppo vaihtoehto on ostaa se fokka rullaan ja sitten hiljasella tuulella siihen wb-sailsin easy jenny rullan päälle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pyydä mieluummin purjemaakaria tekemään se fokka sellaiseksi, että toimii suoraan nykyisessä. Vasta jos se ei onnistu, kannattaa miettiä muita ratkaisuja. Yleensäkin kun tilaat sen fokan, kannattaa todella tarkkaan miettiä se käyttöalue sille. Kerrot purjeentekijälle tuulikulmat ja tuulennopeudet, missä sitä haluat käyttää, sekä tahdotko miten pitkäikäisen ja minkälaiseen käyttöön se tulee. Sitten mietitte sen perusteella sulle parhaan ratkaisun.

        Jos olet vaihtamassa pian myös genuan, silloin yksi helppo vaihtoehto on ostaa se fokka rullaan ja sitten hiljasella tuulella siihen wb-sailsin easy jenny rullan päälle.

        Jos kisko on liian kaukana veneen keskilinjasta, niin ei tilannetta purjeen mallilla saa korjattua.

        Kyllä noita skuutin barbereita on ihan menestyksekkäästi käytetty. Tosin jos kovin paljon pitää vetää sisäänpäin, tulee siihen jo aika paljon voimaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos kisko on liian kaukana veneen keskilinjasta, niin ei tilannetta purjeen mallilla saa korjattua.

        Kyllä noita skuutin barbereita on ihan menestyksekkäästi käytetty. Tosin jos kovin paljon pitää vetää sisäänpäin, tulee siihen jo aika paljon voimaa.

        Voiman suuruus riippuu siitä kuinka pienessä/suuressa kulmassa barberin köysi ja jalusplokille menevä jalusköysi ovat keskenään. Jos kyseiset köydet vetävät vastakkaisiin suuntiin on voima hirmuinen, jos lähes samaan suuntaan voima jää paljon pienemmäksi.
        Kulman suuruuteen vaikutetaan todella paljon sillä miten ylös kannesta jaluskulma leikataan, eli purjeen mallilla!!!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voiman suuruus riippuu siitä kuinka pienessä/suuressa kulmassa barberin köysi ja jalusplokille menevä jalusköysi ovat keskenään. Jos kyseiset köydet vetävät vastakkaisiin suuntiin on voima hirmuinen, jos lähes samaan suuntaan voima jää paljon pienemmäksi.
        Kulman suuruuteen vaikutetaan todella paljon sillä miten ylös kannesta jaluskulma leikataan, eli purjeen mallilla!!!

        Taidat puhua nyt jostain ihan muusta. Sillä miten ylös kannesta jaluskulma leikataan vaikutetaan skuuttipisteen sijaintiin veneen pituusakselin suunnassa. Sen suhteenhan kysyjällä ei ollut ongelmaa, vaan kisko oli sivuttaissuunnassa liian ulkona. Siihen ei purjeen leikkauksella voi vaikuttaa mitenkään. Sillä barberilla vedetään skuuttia sivusuunnassa veneen keskilinjaa kohti. Barberi liukuu skuutissa väistämättä siihen kohtaan, jossa se on kohtisuorassa skuuttivaunun ja purjeen skuuttikulman väliseen suoraan nähden. Mikä tahansa muu kulma olisi fysiikan lakien vastainen.


      • Anonyymi

        Keulastaagin profiilissa on yleensä kaksi purjeuraa. Jos nostimiakin on kaksi voi purjeen vaihtaa ns kuorivaihtona. Se onnistuu yksin tai vähillä käsillä purjehdittaessa paremmin kuin "paljaaltaan". Paljaaltaan vaihdettaessa vanha purje pyrkii karkaamaan kun sen ottaa alas ja useammat kädet on tarpeen pitää se hallinnassa. Kuorivaihdossa purje pysyy paljon paremmin kannella ja hallinnassa. Homma menee näin: Jos vasen ura vapaana, otetaan vasen halssi, siirretään vasen skuutti uuteen purjeeseen ja nostetaan uusi keulapurje ylös. Tehdään venda kahdella keulapurjeella jonka jälkeen otetaan vanha purje alas. Tämä on tuplauraprofiilin etu, sama ei onnistu hakasilla. Olisko nimenomaan tästä syystä vakiintunut järjestely se, että avomerikilpureissa on profiili vaikka ei olisikaan rullaa? Purje voidaan vaihtaa turvallisesti kesken vastatuuliosuuden ilman, että vauhti oleellisesti kärsii.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Keulastaagin profiilissa on yleensä kaksi purjeuraa. Jos nostimiakin on kaksi voi purjeen vaihtaa ns kuorivaihtona. Se onnistuu yksin tai vähillä käsillä purjehdittaessa paremmin kuin "paljaaltaan". Paljaaltaan vaihdettaessa vanha purje pyrkii karkaamaan kun sen ottaa alas ja useammat kädet on tarpeen pitää se hallinnassa. Kuorivaihdossa purje pysyy paljon paremmin kannella ja hallinnassa. Homma menee näin: Jos vasen ura vapaana, otetaan vasen halssi, siirretään vasen skuutti uuteen purjeeseen ja nostetaan uusi keulapurje ylös. Tehdään venda kahdella keulapurjeella jonka jälkeen otetaan vanha purje alas. Tämä on tuplauraprofiilin etu, sama ei onnistu hakasilla. Olisko nimenomaan tästä syystä vakiintunut järjestely se, että avomerikilpureissa on profiili vaikka ei olisikaan rullaa? Purje voidaan vaihtaa turvallisesti kesken vastatuuliosuuden ilman, että vauhti oleellisesti kärsii.

        Tämä versio kuulostaa kätevältä! Tietysti jos aloittajalla ei ole tuplauraa, vinkki ei auta.

        Boksin ulkopuolelta heittäisin, että ehkä
        tuohon profiiliin voisi teettää rullattavan fokan tai pienemmän genuan.

        Leppeämmän tuulen varalta kaveriksi voisi hankkia code zeron. Rullattavana senkin, mutta sehän ei kaipaa foilia, eli sen saa kätevästi taiteltuna rullana pussukkaan .


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Taidat puhua nyt jostain ihan muusta. Sillä miten ylös kannesta jaluskulma leikataan vaikutetaan skuuttipisteen sijaintiin veneen pituusakselin suunnassa. Sen suhteenhan kysyjällä ei ollut ongelmaa, vaan kisko oli sivuttaissuunnassa liian ulkona. Siihen ei purjeen leikkauksella voi vaikuttaa mitenkään. Sillä barberilla vedetään skuuttia sivusuunnassa veneen keskilinjaa kohti. Barberi liukuu skuutissa väistämättä siihen kohtaan, jossa se on kohtisuorassa skuuttivaunun ja purjeen skuuttikulman väliseen suoraan nähden. Mikä tahansa muu kulma olisi fysiikan lakien vastainen.

        "Barberi liukuu skuutissa väistämättä siihen kohtaan, jossa se on kohtisuorassa skuuttivaunun ja purjeen skuuttikulman väliseen suoraan nähden. "

        Väärin.
        Noin käy vaan siihen asti kunnes barberi osuu purjeen jaluskulmaan, sen jälkeen ko liike pysähtyy, eikä kohtisuoruutta silloin ole läheskään saavutettu, jos jaluskulma on matalalle leikattu ja barberilla vedetään sivullepäin.
        Piirrä kuva niin itsestäänselvyys aukenee sinullekin, et selvästikään ole koskaan asiaa omassa veneessä päässyt kokeilemaan, eikä teoria ole sinulle myöskään helppoa hahmottaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Barberi liukuu skuutissa väistämättä siihen kohtaan, jossa se on kohtisuorassa skuuttivaunun ja purjeen skuuttikulman väliseen suoraan nähden. "

        Väärin.
        Noin käy vaan siihen asti kunnes barberi osuu purjeen jaluskulmaan, sen jälkeen ko liike pysähtyy, eikä kohtisuoruutta silloin ole läheskään saavutettu, jos jaluskulma on matalalle leikattu ja barberilla vedetään sivullepäin.
        Piirrä kuva niin itsestäänselvyys aukenee sinullekin, et selvästikään ole koskaan asiaa omassa veneessä päässyt kokeilemaan, eikä teoria ole sinulle myöskään helppoa hahmottaa.

        Olette molemmat oikeassa. Barberi kyllä asettuu siihen kohtaan, jossa se on kohtisuorassa, paitsi jos se on asetettu väärin, jolloin se ottaa sinne jaluskulmaan kiinni.

        Barberin pylpyrä sijoitetaan siten, että kun jaluskulma on toivotussa kohdassa, asettuu barberi lähelle jaluskulmaa, mutta ei kiinni. Barberi ei siis kulje veneen poikkilinjan suuntaisesti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olette molemmat oikeassa. Barberi kyllä asettuu siihen kohtaan, jossa se on kohtisuorassa, paitsi jos se on asetettu väärin, jolloin se ottaa sinne jaluskulmaan kiinni.

        Barberin pylpyrä sijoitetaan siten, että kun jaluskulma on toivotussa kohdassa, asettuu barberi lähelle jaluskulmaa, mutta ei kiinni. Barberi ei siis kulje veneen poikkilinjan suuntaisesti.

        Kun siirrät jaluskulman 30 cm kiskojen sisäpuolellle (lähemmäs veneen keskilinjaa) ja jaluskulma on vain 15 cm kannesta irti, mihin suuntaan luulet jalusköyden kulkevan jaluskulmasta kiskon plokiin takaapäin katsottuna?
        Mihin luulet saavasi barberin plokin kiinni kanteen, että se voisi vetää tuossa tilanteessa alaspäin?
        Vinkki: kerrosrakenteinen kansi ei kestä kyseisiä kuormia keskellä panelia, vaan ploki on kiinnitettävä sinne missä on seuraava jäykiste, tai niin sisään veneen keskilinjalle ettei barberin köysi vedä alaspäin käytännössä ollenkaan, silloin kansi kestää ehjänä.

        Miten tilanne muuttuu molemmissa edellisissä kohdissa, jos jaluskulma onkin leikattu 0,5 m kannesta irti silloin kun purje on samaan tuuleen (awa ja aws) trimmattu?

        Onko vaikeaa?
        Kokeilkaa joskus asiaa käytännössä, jollei teoreettinen ajattelu onnistu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kun siirrät jaluskulman 30 cm kiskojen sisäpuolellle (lähemmäs veneen keskilinjaa) ja jaluskulma on vain 15 cm kannesta irti, mihin suuntaan luulet jalusköyden kulkevan jaluskulmasta kiskon plokiin takaapäin katsottuna?
        Mihin luulet saavasi barberin plokin kiinni kanteen, että se voisi vetää tuossa tilanteessa alaspäin?
        Vinkki: kerrosrakenteinen kansi ei kestä kyseisiä kuormia keskellä panelia, vaan ploki on kiinnitettävä sinne missä on seuraava jäykiste, tai niin sisään veneen keskilinjalle ettei barberin köysi vedä alaspäin käytännössä ollenkaan, silloin kansi kestää ehjänä.

        Miten tilanne muuttuu molemmissa edellisissä kohdissa, jos jaluskulma onkin leikattu 0,5 m kannesta irti silloin kun purje on samaan tuuleen (awa ja aws) trimmattu?

        Onko vaikeaa?
        Kokeilkaa joskus asiaa käytännössä, jollei teoreettinen ajattelu onnistu.

        No voit toki koittaa keksiä tuollaisia tilanteita, joissa järjestely on hankala. 30 cm kiskojen sisäpuolelle? Aika erikoinen on kiskon sijainti, mikäli on tarve niin paljon vetää sisäänpäin. Aika harvinaista on myös jaluskulman leikkaaminen vain 15 cm kannesta irti, erityisesti kun tässä oli kyse rullapurjeesta. Tuollaiseen tilanteeseen ei barberi oikein sovi, vaan on syytä laittaa toinen kisko, mikä saattaa kannen rakenteesta riippuen olla joko helppo juttu tai sitten vähän työläämpi. Barberi sopii skuutin pieneen poikkeutukseen.

        Ja kyllä, se barberi kiinnitetään tosiaan veneen keskilinjalle, koska sen ei todellakaan ole tarkoitus vetää lainkaan alaspäin. Ideahan on, että sillä säädetään skuutin kulmaa sivusuunnassa ja toisessa suunnassa säädetään edelleen vaunua kiskolla siirtäen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No voit toki koittaa keksiä tuollaisia tilanteita, joissa järjestely on hankala. 30 cm kiskojen sisäpuolelle? Aika erikoinen on kiskon sijainti, mikäli on tarve niin paljon vetää sisäänpäin. Aika harvinaista on myös jaluskulman leikkaaminen vain 15 cm kannesta irti, erityisesti kun tässä oli kyse rullapurjeesta. Tuollaiseen tilanteeseen ei barberi oikein sovi, vaan on syytä laittaa toinen kisko, mikä saattaa kannen rakenteesta riippuen olla joko helppo juttu tai sitten vähän työläämpi. Barberi sopii skuutin pieneen poikkeutukseen.

        Ja kyllä, se barberi kiinnitetään tosiaan veneen keskilinjalle, koska sen ei todellakaan ole tarkoitus vetää lainkaan alaspäin. Ideahan on, että sillä säädetään skuutin kulmaa sivusuunnassa ja toisessa suunnassa säädetään edelleen vaunua kiskolla siirtäen.

        Hyvä että edes toinen teistä inttäjistä tajusi että purjeen leikkauksella (jaluskulman korkeudella kannesta) on todella paljon merkitystä asiassa.

        Jos purjeen haluaa toimivan, on jaluskulmaa ehdottomasti vedettävä alaspäin. Kun suoraan alapuolella ei ole mitään mikä sen tekisi, se toteutuu kahden köyden vedolla, toinen on se inhauler ja toinen se liian ulos laitettuun kiskoon menevä jalusköysi. Missä suhteessa kuorma noille jakautuu ja kuonka suuria kuormat ovat riippuu pääasiassa purjeen leikkauksesta ja siitä missä kohtaa sivusuunnassa purjeen jaluskulman halutaan olevan inhaulerin plokin ja kiskon välissä.

        Ps barbeerilla tarkoitetaan jotain muuta kuin inhaulerilla, mutta ymmärrän että puejehduskäsitteet ovat aloittelijoille työläitä, kuten näkyy olevan vallitseva käytäntökin, eli se millaisia veneitä tehtailta on pääasiassa tehty.


    • Anonyymi

      Mulla on vaijerilla ja Highfield lever -vipukiristimellä toteutettu irroitettava lisäharus keulassa. Sen alapään vie puolessa minuutissa rustilta, jossa se on sivussa kun ei tarvita, keulaan ja kiristää linkkumekanismilla kiinni.
      Ainakin myrskyfokka voi olla välistaagissa jo valmiiksi kiinnikin ja pussissa, vaikka itse harus olisikin vielä veneen laidalla sivussa. Jopa nostin voi olla kiinni, se tulee päävantin vierustaa alas. Noin toimien ei keliin jouduttaessa keulakannella kulu aikaa kuin hetki kun vie koko paketin sinne, laittaa lukollisen tapin kiinni ja lyö sen Highfield leverin linkun kiinni. Pussi pois ja purjeen nosto.
      Tuo mahdollisuus myrskyfokkaoperaatioihin kannattaa pitää mielessä, vaikka tarkoituksesi nyt onkin laittaa kryssifokka siihen apustaagiin.
      Genoan rullattuna hytkymistä saa vähennettyä aika paljon kiristämällä tuulenpuolen skuuttia.
      Rikausten geometriset erot voivat tapauskohtaisesti vaikuttaa paljonkin ratkaisumalleihin.
      Itse pidän irroitettavaa apustaagia paitsi hyvänä purjevaihtoehtojen tarjoajana, myös turvallisuustekijänä. Sitä on fiksua pitää kiinni jos legillä ei ole halssinvaihtoja tiedossa, kuten itselläni yleensä ei ole.
      Ariel 336.

      • Anonyymi

        Terve. Itse olen myös ajatellut toteuttaa tuon kiinnityksen samoin. Mistä ostit Highfield leverin ja minkälaisen?

        Terveisin Samu


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Katso: Ohhoh! Miina Äkkijyrkkä sai käskyn lähteä pois Farmi-kuvauksista -Kommentoi asiaa: "En ole.."

      Tämä oli shokkiyllätys. Oliko tässä kyse tosiaan siitä, että Äkkijyrkkä sanoi asioita suoraan vai mistä.... Tsemppiä, Mi
      Tv-sarjat
      130
      4935
    2. Voi kun mies rapsuttaisit mua sieltä

      Saisit myös sormiisi ihanan tuoksukasta rakkauden mahlaa.👄
      Ikävä
      31
      3124
    3. Haluan jutella kanssasi Nainen

      Olisiko jo aika tavata ja avata tunteemme...On niin paljon asioita joihin molemmat ehkä haluaisimme saada vastaukset...O
      Ikävä
      16
      1807
    4. Poliisiauto Omasp:n edessä parkissa

      Poliisiauto oli parkissa monta tuntia Seinäjoen konttorin edessä tänään. Haettiinko joku tai jotain pankista tutkittavak
      Seinäjoki
      22
      1760
    5. Onko mies niin,

      että sinulle ei riitä yksi nainen? Minulle suhde tarkoittaa sitoutumista, tosin eihän se vankila saa olla kummallekaan.
      Tunteet
      19
      1625
    6. Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?

      Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta
      Ikävä
      71
      1481
    7. Miksi näin?

      Miksi vihervassut haluaa maahan porukkaa jonka pyhä kirja kieltää sopeutumisen vääräuskoisten keskuuteen? Näin kotoutumi
      Maailman menoa
      19
      1237
    8. Armi Aavikko Malmin hautausmaa

      Haudattiinko Armi arkussa Malmin hautausmaalle vai tuhkattiinko hänet? Kuka tietää asiasta oikein?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      10
      1233
    9. Haluisin suudella ja huokailla

      ja purra kaulaasi ja rakastella sinua. Haluisin puristella rintojasi ja pakaroitasi. Ei sinulla taida olla kuitenkaan ni
      Ikävä
      16
      1207
    10. Ison Omenan uhri tukahdutettiin kuoliaaksi. Kuolinsyynä sydämen pysähdys.

      Eli naisen hengittäminen estettiin ja tästä oli suorana seurauksena sydämen pysähdys. Ihan oppikirjan mukainen tapaus. H
      Maailman menoa
      17
      1197
    Aihe