Ei sinne Adventtikirkkoon uskalla mennä kun siellä on hometta, ruttoa, jalkasientä yms. ei edes pastorien vaimot. Tyhjinä ovat bakteereista saastuneet tuolit.
Adventtikirkko on saastan pesä.
Ulkokultaiset fariseukset valehtelevat että Adventtikirkko on raamatullisin kirkko organisaatio.
Täydestä menee aivopestyille.
Tee Raamattutesti
- Montako Raamattua kirkosta löysit?
- Montako Ellen Whiten kirjaa löysit?
Raamatullisuudesta ja lepopäivästäkö pitäisi maksaa satoja euroja jotta papit olisivat tyytyväisiä?
Adventtikirkko on saastan pesä.
Ulkokultaiset fariseukset valehtelevat että Adventtikirkko on raamatullisin kirkko organisaatio.
Täydestä menee aivopestyille.
Tee Raamattutesti
- Montako Raamattua kirkosta löysit?
- Montako Ellen Whiten kirjaa löysit?
Raamatullisuudesta ja lepopäivästäkö pitäisi maksaa satoja euroja jotta papit olisivat tyytyväisiä?
Vastaukset 34
Vanhimmat
Papit ovat laiminlyöneet tehtävänsä.
Mitä muuta lusmuilta voi odottaa.
Raamatussa sanotaan: "Julistakoon pappi hänet saastaiseksi."
Adventismi haisee pahalle hengelle.
Sitten sinulla on vikaa hajuaistissa.
Menehän siitä nuuhkimaan pastorisi jalkoja.
Säälittävää urputusta päivästä toiseen. Valhetta suurin osa. Hanki elämä.
Eroa Adventtikirkosta ja hanki oikea elämä.
1. Joh. 5:12 "Jolla on Poika, sillä on elämä. Jolla ei Jumalan Poikaa ole, sillä ei ole elämää."
Monta Raamattua ja pari EGW:n kirjaa. Oletko nyt tyytyväinen?
Valehtelet.
Jyväskylän adventtikirkon penkeillä oli lähes sata Ellenin kirjaa.
Entäs sitten?
Sopii tulla katsomaan, jos et usko.
Noilla on omat Raamatut ja Raamatut ovat kourassa jatkuvasti.
Käypä katsomassa monellako seurakunnissa on Raamattu kourassa kirkkojen penkeillä.
Jokaisella ns. "adventistilla" on Raamattu kourassa, jos käyt katsomassa, mutta muutoin Raamatut pidetään kirjakaupoissa esillä, ettei Raamattuja ole penkkirivien väleissä ja penkkirivien päissä, taikka kirkon oven vieressä, sillä jokaisella "adventistilla" oma Raamattu käytössä jatkuvasti niin omassa himassa, kuin kirkossakin.
Minullakin on nenäni edessä Raamattu tietokoneeni näytön ja nenäni välisessä tilassa, vaikka en ole "adventistikirkossa" kirjoilla nyt.
Minä en uskaltaisi sinuna näyttää naamaani Adventtikirkossa.
Tämä on esimiehen käsky.
Nyt toteutuu lopunajan profetia, Raamatut ovat poltetut.
Mustanaamio toimii pastorina.
Kohtuus ahneudessa!
Raamatullisuudesta ja lepopäivästäkö pitäisi maksaa satoja euroja jotta papit olisivat tyytyväisiä?
Eläkeläisillä tai/ja yhdistys-järjestö-toiminnan jäsenillä ei ole esimiestä.
Pitää olla aina työsuhde, ja jos luulee että ollaksensa alaisena niin pitää pakosta olla työsopimus ollaksensa alainen, ja että joku ollaksensa esimiesasemassa suhteessa siihen joka on ollaksensa alaisena.
Et ole huomannut kirjoitusten ideaa, koska et ole löytänyt elämänpolun näköalaa, joka kulkee kuuliaisuuden kautta elämään Kristuksessa.
Jos sinulla ei ole lahjoja tehdä elämänkentällä työtä, tiedätkö, silloin kirjoitusten mukaan Jumalan edessä on, sillä palvelutyömme määrittää asemamme tulevassa. Oletko lukenut?
So. taivaallinen pankkipalvelun kohdalla talletus. Laita raha pankkin, ja Herran palvelija, tue häntä, rukoile hänen puolestaan, että hän voi tehdä elopellolla työtä, tuottaa hedelmää.
Panosta pastoriin, jos sinulla ei ole lahjoja. SE maksetaan perillä.
Saat korkosi, kun Herra palaa. Tämä lukee kirjoituksissa ja aivan Uudessa testamentissa.
Vihje on Matt. 25 luku
No, avataan hieman, jos jollain ei ole kirjaa kohdalla.
Sillä tapahtuu, niinkuin tapahtui, kun mies matkusti muille maille: hän kutsui palvelijansa ja uskoi heille omaisuutensa;
yhdelle hän antoi viisi leiviskää, toiselle kaksi ja kolmannelle yhden, kullekin hänen kykynsä mukaan, ja lähti muille maille. Se, joka oli saanut viisi leiviskää, meni kohta ja asioitsi niillä ja voitti toiset viisi leiviskää. Samoin kaksi leiviskää saanut voitti toiset kaksi.
Mutta yhden leiviskän saanut meni pois ja kaivoi kuopan maahan ja kätki siihen herransa rahan. Pitkän ajan kuluttua näiden palvelijain herra palasi ja ryhtyi tilintekoon heidän kanssansa. Silloin tuli se, joka oli saanut viisi leiviskää, ja toi toiset viisi leiviskää ja sanoi: 'Herra, viisi leiviskää sinä minulle uskoit, katso, toiset viisi leiviskää minä olen voittanut'. Hänen herransa sanoi hänelle: 'Hyvä on, sinä hyvä ja uskollinen palvelija. Vähässä sinä olet ollut uskollinen, minä panen sinut paljon haltijaksi. Mene herrasi iloon.'
Myös se, joka oli saanut kaksi leiviskää, tuli ja sanoi: 'Herra, kaksi leiviskää sinä minulle uskoit, katso, toiset kaksi leiviskää minä olen voittanut'. Hänen herransa sanoi hänelle: 'Hyvä on, sinä hyvä ja uskollinen palvelija. Vähässä sinä olet ollut uskollinen, minä panen sinut paljon haltijaksi. Mene herrasi iloon.'
Sitten myös se, joka oli saanut yhden leiviskän, tuli ja sanoi: 'Herra, minä tiesin sinut kovaksi mieheksi; sinä leikkaat sieltä, mihin et ole kylvänyt, ja kokoat sieltä, missä et ole eloa viskannut. Ja peloissani minä menin ja kätkin sinun leiviskäsi maahan; katso, tässä on omasi.'
Mutta hänen herransa vastasi ja sanoi hänelle: 'Sinä paha ja laiska palvelija! Sinä tiesit minun leikkaavan sieltä, mihin en ole kylvänyt, ja kokoavan sieltä, missä en ole viskannut. Sinun olisi siis pitänyt jättää minun rahani rahanvaihtajille, niin minä tultuani olisin saanut omani takaisin korkoineen. Ottakaa sentähden leiviskä häneltä pois ja antakaa sille, jolla on kymmenen leiviskää. Sillä jokaiselle, jolla on, annetaan, ja hänellä on oleva yltäkyllin; mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin, mikä hänellä on.
Ja heittäkää tuo kelvoton palvelija ulos pimeyteen; siellä on oleva itku ja hammasten kiristys.' (Mat 25:14-30)
Tuolla taivaan pankissa on hyvä "korko" tämän ajan tehtävästä, kun se Hengessä tehdään.
Kykyjen mukaan annettiin vastuut. ja halullisuus palkittiin. Herran iloon ja saatiin paljon hallita, ... eli tieten osataan jatkaa sielläkin. Se sielu oppii elämäntien tälläpuolen ja jatkumo on hyvä tuonpuoleisuudessa.
Mutta, tuo yhden leiviskän saanut, mikä mätti hänessä?
Laiskuus, se vaivasi ja pahuus. Ei viittinyt ja pahana mittasi toisia.
Se oli tätä kelvottomuutta, mikä sielua vaivasi tämänpuoleisuudessa, panettelun henki.
Olisi sijoittanut vaikka siihen pastoriin, joka teki työtä ja rukoillut hänen puolestaan, että Jumalantyö menestyisi. Rukoileva ja panostava seurakunta on tärkeä Herrantyössä.
Näin se sana opettaa, neuvoo ja ohjaa!
Laitetaan hieman tarkennusta ajatukseen siitä leiviskästä, joka olisi pitänyt laittaa rahanvaihtajan pöytään, jotta se korkoa olisi tuottanut.
Tämä opetus on sanassa Hengellinen, se pitää ymmärtää oikealla mielellä.
Otan rinnakkaisuuden.
Hän sanoi näin: "Eräs jalosukuinen mies lähti matkalle kaukaiseen maahan saadakseen itsellensä kuninkuuden ja sitten palatakseen.
Ja hän kutsui luoksensa kymmenen palvelijaansa, antoi heille kymmenen leiviskää ja sanoi heille: 'Asioikaa näillä, kunnes minä tulen'. Mutta hänen kansalaisensa vihasivat häntä ja lähettivät lähettiläät hänen jälkeensä sanomaan: 'Emme tahdo tätä kuninkaaksemme'. Ja saatuansa kuninkuuden ja palattuansa hän käski kutsua eteensä ne palvelijat, joille hän oli antanut rahat, saadakseen tietää, mitä kukin oli asioimisellaan ansainnut.
Niin ensimmäinen tuli esiin ja sanoi: 'Herra, sinun leiviskäsi on tuottanut kymmenen leiviskää'. Ja hän sanoi hänelle: 'Hyvä on, sinä hyvä palvelija; koska vähimmässä olet ollut uskollinen, niin saat vallita kymmentä kaupunkia'. Ja toinen tuli ja sanoi: 'Herra, sinun leiviskäsi on tuottanut viisi leiviskää'. Niin hän sanoi tällekin: 'Sinä, vallitse sinä viittä kaupunkia'.
Vielä tuli yksi ja sanoi: 'Herra, katso, tässä on sinun leiviskäsi, jota olen säilyttänyt liinasessa. Sillä minä pelkäsin sinua, koska olet ankara mies: sinä otat, mitä et ole talteen pannut, ja leikkaat, mitä et ole kylvänyt.'
Hän sanoi hänelle: 'Oman sanasi mukaan minä sinut tuomitsen, sinä paha palvelija.
Sinä tiesit minut ankaraksi mieheksi, joka otan, mitä en ole talteen pannut, ja leikkaan, mitä en ole kylvänyt; miksi et siis antanut rahojani rahanvaihtajan pöytään, että minä tultuani olisin saanut periä ne korkoineen?'
Ja hän sanoi vieressä seisoville: 'Ottakaa häneltä pois se leiviskä ja antakaa sille, jolla on kymmenen leiviskää'. - Niin he sanoivat hänelle: 'Herra, hänellä on jo kymmenen leiviskää'. - 'Minä sanon teille: jokaiselle, jolla on, annetaan; mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin, mikä hänellä on. Mutta viholliseni, jotka eivät tahtoneet minua kuninkaaksensa, tuokaa tänne ja teloittakaa minun edessäni.'" Ja tämän sanottuaan hän kulki edellä vaeltaen ylös Jerusalemiin. (Luk 19:12-28)
Näin nähdään, että meidän elämämme on tekomme suhteen tuomion alainen.
Hän on Tuomari-Jeesus. Hän ei ole välttämättä lauhkeana, kesy Mestari, vaan Hänen silmänsä on tulenliekki.
Herran pelko on viisauden alku.
Tämä+tuli+minulle,+en+ole+tuossa+keskustelussa.
Matt 25 luvun kaksi vertausta; Morsiusneidot; Neitojen öljy lampuissa kuvaa pyhitystä.
Palvelijoille uskotut rahat kuvaavat kaikkea hengellisten palveluiden summaa, -raha on vertauskuvaa.
Voimavaroistaan mitä on palveluun -on yhdellä toista ja toisella toista enemmän, ja toisella vähemmän.
Taloudellinen uhraus on osa siis sitä palveluiden summaa.
Ihmisen "sydän" uhraa rakkauksilleen aina.
- 1970 luvun kokoussarjojen käännynnäisten jälkeen ei ole kunnollisia kelvollisia uskovaisia koskaan tullut siis, heh.
"Leiviskät" ovat myös sitä palveluiden summaa vertauskuvaavaa, jossa itse kukin uhraa voimavaroistaan. Taloudellinen puoli on osa sitä leiviskäsummaa.
Leiviskät korkoineen ovat Jumalan palvelun kaikki. Ei yksin taloudellinen puoli-.
Rahat ja leiviskät ovat siis vertauskuvaa, joissa on kyse siitä kaikesta summasta millä ihminen asennoituu taivaallisen palvelun hyödyksi omalla palvelullaan.
Minulle keskustelu tuli epähuomiossa, en ole vängännyt rahasta yms.
1970 luvun kokoussarjat toi jäseniä. 1970 luku oli kulta-aikaa Suomessa kaikille protestanttisille liikkeille jäsenmäärien kasvussa.
Myöhemmin -uusien jäsenien on hankalaa-. Kirkon palkkatyöelämä on kirjoittanut erinomaista Raamatun tutkimusta. Uhrasin vuosikymmenen nenä Raamatussa kiinni jokaisen Raamatun kysymyksen ja kirkon perusteologioiden itselleni selvittämiseksi, ja onnistuinkin. Seurakuntakäsikirjaa en ole lukenut, ja sen sisältöön kompastelinkin.
Organisaatio ongelmat nekin ovat kirkastuneita.
1890 luvulta adventtiliike, 1943 alkaen Adventtikirkko, ja 1970 luvun kokoussarjojen käännynnäiset- -näiden perheiden jälkeläiset selviävät kirkon palkkatyöelämän kirjoittaman määrän suhteen- mutta ymmärrätte ettei ihmisten aika -perheelliset ja työlliset- ei riitä aika kirkon kakun ymmärtämiseen.
Siksi uskonnon organisaatio tarvitsee tyhjentävän selvät jäsenehdot joissa on kaikki millä ehdoilla jäsenyyteen liitytään ja -säilytetään jäsenyys.
On niin paljon ihmisten johtajiksi ja ihmisten "vanhemmiksi" ryhtyneitä joiden vaikutus ei ole välttämättä hyvä uusien tulokkaiden kohdalla.
Silloin jos puoleen vuosisataan ei jäsenyys yhdelläkään tai vain yhdellä nousee puolen vuosisadan aikana, niin jossakin on pakko olla jotakin kummallista.
-- Vielä;
Itse kunkin voimavaroistaan uhrautuminen, -on aina viisasta kun ei liikaa pyri ihmisenä arvioimaan toista ihmistä, sillä toinen ihminen näkee vain omien näkökulmiensa, omien henkilökohtaisten arvostuksiensa, oman elämänkokemuksensa, oman elämäntilanteensa, oman egonsa valossa -toisia ihmisiä arvostellen-.
> Toinen persoona ei voi toisen persoonan vaikuttimista ja tavoitteista olla tietoinen.
En yhtään väheksy jäsenien taloudellista uhrautumista- tästä ei ole kyse minun kirjoittamassani.
Taloudellisesta uhraamisesta ei pääse yli eikä ympäri vähintään "lesken ropoja jää" arvosteltavaksi.
Mutta hyvä että joskus on asiallisiakin kirjoituksia, jotka eivät ole pilkantekoa.
Tämä foorumi on niin agressioiden purkupaikka monille pettyneille.
Missä on ihmisiä, on ristiriitojakin. Seurakunnat ovat demografisissa tekijöissä yksilöllisiä., ja perheseurakunnissa joilla on perinteet 1890- 1940- ja tai 1970 luvuilta saakka- ovat nähneet ihmisissä vain "vajaita ihmisiä" että en ymmärrä millä ihmeellä estettäisiin etteivät "vajaat" lainkaan näiden nenän ja katseen eteen tulisi. Hyvin niitä kirkon ja seurakuntien "vajaita" on sitten seurakunnan päätöksillä "oksennettu."
Voi taivaan Jumala- millä ihmeellä "vajaat" ihmisen loppuisivat tai tajuaisivat olla kokonaan tulematta?
"Vajaita" ihmisiä on liikaa jo 1970 luvun käännynnäisten perheiden lapsillakin.
Onko Teillä monta vajaata ihmistä?
- Hur många?
Miksi istun kirkossa takapenkillä selkä seinää vasten?
En halua, että joku tuikkaa takaa sisään. Pastorit kun puhuvat yhtenään siitä, kuinka Jeesuksen tulisi antaa tulla sisääsi.
vain istumaanko sinä menet kirkkoon?
Laiskasta palvelijastakin on mittapäivässä sana.
so. laiska ja paha palvelija. Siinäkin on huono loppu laiskuudesta. Sen hedelmä oli myös paha.
Eikö enempää ole Herralle sinulla vietävää?
Eiköhän tuo tuomarointisi jo syntisi mittaan aloittaja riitä.
Sinun leiviskäsi on peitetty piiloon ja sinulla ei ole mitään vieätänä perille.
Tuolla menetelmälläsi leiviskäsi on menetetty ja lamppusi on öljyttömänä sammunut.
Tuomiolla Herra sanoo siitä kelvottomuudesta, mikä kumpuaa huultesi sanoista esiin.
Kelvoton palvelija ja siinä kyllä on ikävä loppu.
Ovatko pastorit lusmuilijoita kun sitä ei näy työpaikallaan.
Miten adv.pastorit ovat hoitaneet leiviskänsä?
Kertokaa nyt ihmeessä millainen on pastorin työviikko ja miten se saa aikansa kulumaan kuusipäiväisessä työviikossa?
Oletko miettinyt sitä, että sinä et ole työnantaja, vaan Herra itse.
Se työmaa on Jumalanelopelto ja sepä se, pastorit ovat työpaikoillaan, kuka missäkin tehtävässä. Meidän tehtävä on rukoilla ja jos tuntuu, että pastoria ei näy, niin kysyy, voinko olla jotenkin apuna tehtävässä. Voi olla, että pastorilla on avuntarve Jumalankentällä, että sinunkin käsivarsia tarvitaan, vaikka tulevan talven lumenluonnissa eri ihmisten pihoille.
Eli siellä elopellolla. Pastoria ei näy todennäköisesti siksi, että sinä puutut ja hän täyttää tehtäväsi kenttää.
Näin ollen, elopellon suhteen, että se kaidantien ovi, joka on avoin, on käytävä sen kautta elopellolle ja siten mennä itse "töihin" mukaan.
Ei ihme, että uskonharhaiset kutsuvat itseään hulluiksi. Jumalhullut kun on oikea nimitys uskonharhaisille.
Ainoastaan pastorit ja lahkon johto kieltäytyvät olevansa jumalhulluja.
Oletko pastorisi koskaan kuullut nimittävän itseään jumalhulluksi.