Euroalueen valtiovarainministerit päättivät myöhään maanantai-iltana, että pankkijärjestelmän yhteisvastuuta lisätään kriisinhoidossa.
Se tarkoittaa suurta askelta kohti syvempää pankkiunionia, jota euroalueen maat ovat rakentaneet finanssi- ja eurokriisien jälkeen vuodesta 2012.
Euroryhmä sopi, että kriisirahasto EVM:stä tulee valtioiden lisäksi myös ongelmissa olevien pankkien viimekätinen rahoittaja. Tähän asti Euroopan vakausmekanismi EVM on rahoittanut vain jäsenvaltioita.
Pankit maksajiksi
Nyt EVM:stä tehdään eräänlainen pankkikriisien hätäkassa: jos varat loppuvat uudesta, pankkien yhteisestä varautumisrahastosta(siirryt toiseen palveluun), EVM tulee hätiin.
Tämä uusi pankkikriisien varautumisrahasto aiotaan saada voimaan 2022 alussa. Sinne on kerätty varoja vuodesta 2016 asti.
Varautumisrahaston kooksi tulee nykyisen arvion mukaan 68 miljardia euroa. Loppusumma vastaa prosenttia euroalueen suojatuista eli talletussuojan piirissä olevista pankkitalletuksista.
Jo tähän mennessä varautumisjärjestelmään on kerätty pankeilta 42 miljardia euroa. Erotus eli 26 miljardia kerätään pankeilta lähivuosina.
Suomen pankit ovat maksaneet vakausmaksuja järjestelmään runsaat 200 miljoonaa euroa vuodessa.
Näin järjestelmä toimii
Kun pankki joutuu pahoihin vaikeuksiin, jäsenvaltio voi pyytää sille tukea varautumisrahastosta. Jos rahaston varat loppuvat, se voi pyytää luottoa kriisirahasto EVM:stä.
Mikäli EVM:ään joudutaan turvautumaan, kaikki euroalueen pankit maksavat lainaa takaisin yhteisvastuullisesti.
Veronmaksajien riski pankkikriisissä siis pienenee uudistuksen ansiosta, kun EVM-lainoja maksavat takaisin pankit. Toisaalta yksittäisten pankkien vastuu koko järjestelmästä kasvaa.
Se tarkoittaa suurta askelta kohti syvempää pankkiunionia, jota euroalueen maat ovat rakentaneet finanssi- ja eurokriisien jälkeen vuodesta 2012.
Euroryhmä sopi, että kriisirahasto EVM:stä tulee valtioiden lisäksi myös ongelmissa olevien pankkien viimekätinen rahoittaja. Tähän asti Euroopan vakausmekanismi EVM on rahoittanut vain jäsenvaltioita.
Pankit maksajiksi
Nyt EVM:stä tehdään eräänlainen pankkikriisien hätäkassa: jos varat loppuvat uudesta, pankkien yhteisestä varautumisrahastosta(siirryt toiseen palveluun), EVM tulee hätiin.
Tämä uusi pankkikriisien varautumisrahasto aiotaan saada voimaan 2022 alussa. Sinne on kerätty varoja vuodesta 2016 asti.
Varautumisrahaston kooksi tulee nykyisen arvion mukaan 68 miljardia euroa. Loppusumma vastaa prosenttia euroalueen suojatuista eli talletussuojan piirissä olevista pankkitalletuksista.
Jo tähän mennessä varautumisjärjestelmään on kerätty pankeilta 42 miljardia euroa. Erotus eli 26 miljardia kerätään pankeilta lähivuosina.
Suomen pankit ovat maksaneet vakausmaksuja järjestelmään runsaat 200 miljoonaa euroa vuodessa.
Näin järjestelmä toimii
Kun pankki joutuu pahoihin vaikeuksiin, jäsenvaltio voi pyytää sille tukea varautumisrahastosta. Jos rahaston varat loppuvat, se voi pyytää luottoa kriisirahasto EVM:stä.
Mikäli EVM:ään joudutaan turvautumaan, kaikki euroalueen pankit maksavat lainaa takaisin yhteisvastuullisesti.
Veronmaksajien riski pankkikriisissä siis pienenee uudistuksen ansiosta, kun EVM-lainoja maksavat takaisin pankit. Toisaalta yksittäisten pankkien vastuu koko järjestelmästä kasvaa.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Suomen pankit vastustavat
Suomen pankit ovat paremmassa kunnossa kuin kilpailijansa Keski-Euroopassa ja etelässä keskimäärin. Siksi Finanssiala ry. vastustaa muutosta.
Enimmillään suomalaisten pankkien vastuu voisi pahassa pankkikriisissä kasvaa liki kahteen miljardiin euroon.
Koronapandemian aikana monien EU-maiden pankkien riskit paisuvat, Finanssiala huomauttaa.
– On olemassa aito riski siitä, että suomalaispankit joutuvat maksamaan lähivuosina ylimääräisiä vakausmaksuja muiden maiden pankkien auttamiseksi, FA:n pääekonomisti Veli-Matti Mattila sanoo.
FA:n toimitusjohtajan Piia-Noora Kaupin mielestä uudistus on uhka myös pankkien asiakkaille.
– Yhteisvastuun laajentamisen aika olisi ollut vasta sitten, kun pankkiunioniin kuuluvien pankkien riskit ovat merkittävästi vähentyneet, Kauppi sanoo tiedotteessa.
Pankkien osuus iso Suomen taloudessa
Toisaalta myös Suomen pankit voivat saada apua muista maista tulevaisuudessa. Suomen pankkijärjestelmän koko on poikkeuksellisen iso Euroopan mittakaavassa. Se vastaa 375 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Suomen hallituksen tavoitteena uudistuksessa on ollut veronmaksajien varjelu pankkikriiseiltä. Pankit ovat sidoksissa toisiinsa ja usein kriisit leviävät maiden rajojen yli nopeasti.
Tästä syystä hallitus on pitänyt perusteltuna, että pankit keskenään kantavat ottamiensa riskien seuraamukset.
Suomen EU-delegaation mukaan hallitus sain maanantai-illan päätöksissä läpi muun muassa vaatimuksensa siitä, että pankkien stressitestejä ja valvontaa laajennetaan jatkossa.
Päätös lisää myös luottamusta euroalueeseen ja sen tukijärjestelmiin.
Miten on linjassa valtioiden maksamat suorat tuet tässä koronakriisissä konkurssien välttämiseksi, mutta sitten toisaalta pankkiosakkeita omistavat maksavat saamatta jäävillä osingoilla juuri näitä konkursseja, joihin valtio ei halua puuttua. Minusta tässä on joku ristiriita.
Taitaisi valtiolle sittenkin tulla halvemmaksi tukea pankkeja sitten,jos konkursseja tapahtuu niin paljon, ettei pankki selviä maksuistaan kuin heitellä rahaa ennakkoon sinne sun tänne. Moni yritys voisi selvitä ihan itse, yrittäjän on pakko olla muutenkin kekseliäs aina ja koko ajan.
EU:ssa luvataan turvallista finanssi- ja rahataloutta lobbaamalla:
https://corporateeurope.org/en/2020/11/blackrock-model
Jokainen askel yhteistyössä on askel tehokkaampaan unioniin.
ilman eu.a britit toimivat ripeästi, ensi viikolla aloittavat covid-19 rokotukset. . eu sen kun kärvistelessä pandemian kourissa. :P
Britannian rokotuspäätös perustui EU:n 2012 tekemään päätökseen toiminnasta kansallisessa hätätilassa. Sen perusteella voi myös jokainen EU:n jäsenvaltio mennä omille teilleen.
Nyt halutaan kuitenkin toimia yhteisellä aikataululla.
Niinkuin tv:stä taas nähtiin, ellei koronaa kohta saada siihen malliin, että ihmiset taas matkustavat, etelän lomakohteissa hotellit ja ravintolat on kohta konkurssissa ja pankkien saatavat jää saamatta. Olisiko Suomestakin pankkitoiminnan siirryttävä Norjaan?
On otettu jo monta askelta kohti sosialismia eli Eurooppa unionia. Kiitos sossut ja kokoomus etupäässä
EU:sta on tulossa myös vihaunioni, jossa opetetaan vihaamaan kaikkia niitä maita, jotka eivät ole yhteisen kansandemokratian kannalla.
EU:n demokraattisten perusarvojen noudattaminen johtaa keskinäiseen yhteisymmärrykseen ja toistenkansallisuuksien kunnioittamiseen.
Vihaunioni,hyvin sanottu
Jaa,allekirjoitus unohtui T:hiihtäjä 47 härmästä
Allekirjoitus?
Järkihän se unohtui!
Kukahan Suomea kunnioittaisi
Kaikki muut demokratiat. Suomi on eräs demokratian mallimaita EU-vihaajien harmiksi.
Minä taas luulen, etteivät kunnioita. Naureskelevat pienen Suomen isotteluille.
Suomi ei isottele,vaan toimii hyvällä harkinnalla.
EU-vihaajat ovat pihalla aina ja kaikessa.
Nyt viimeistään Nordean pitäisi siirtää pääkonttorinsa Norjaan. Muut ovat niin pieniä, että niiden ei varmaan kannata.
Miksi?
Eurosta voi erota.
Vaihda euro - bitcoin, kulta, hopea, selviytysmistarvikkeet, lääkkeet, alkoholi.
Aivan.
Mutta euroissa noiden arvo lasketaan.