Pääkaupunkiseutu elättää muuta Suomea. Eipäs, vaan muu Suomi pääkaupunki-seutua. Yhä useamman pitäisi muuttaa kaupunkiin, jotta talouskasvu kiihtyisi. Yhä useampi haluaisi asua maalla.
Keskustelussa siitä, missä suomalaisten pitäisi asua, riittää vastakkaisia näkemyksiä. EK:n Penna Urrila ja Harvaan asutun maaseudun verkoston Tytti Määttä katsovat asiaa eri näkökulmista, mutta eivät näe maaseudun ja kaupungin etuja vastakkaisina.
Väite 1: Pääkaupunkiseutu elättää muuta Suomea TAI muu Suomi elättää pääkaupunkiseutua.
Fakta on, että kaikissa maissa tietyt yhteiskunnan toiminnot kasautuvat pääkaupunkeihin tai tiettyihin paikkoihin. Näitä ovat esimerkiksi hallinto ja yritysmaailmassa pääkonttorit. Bruttokansantuote syntyy yhä enemmän kaupungeissa, ja niissä myös bkt per asukas on lähes poikkeuksetta korkeampi kuin maaseudulla.
Kaupungeista myöskin kerääntyy iso osa verotuloista, ja erilaisilla jakomekanismeilla verotuloja tasataan vaikkapa kuntien välillä. Teknisesti pääkaupunkiseutu siis elättää tässä mielessä muuta Suomea. Toisaalta tavaratuotanto on Suomen kaltaisessa taloudessa edelleen merkittävää, ja eihän sitä pääsääntöisesti Helsingissä tehdä.
Asioita ei voi kuitenkaan asettaa tällä tavalla vastakkain. Verotuloja kertyy enemmän kaupungeista, mutta se on kytköksissä toimintaan, joka tapahtuu niiden ulkopuolella. Keskustelu siitä, kumpi elättää kumpaa, haittaa analyyttistä mielipiteenvaihtoa, enkä pidä siitä ollenkaan.
Määttä: On ajan haaskausta keskustella siitä, kuka elättää ja ketä, koska molemmilla alueilla on vahvuutensa ja molempia tarvitaan. Haluan kuitenkin oikaista muutaman asian.
Valtionosuudet eivät ole valtion avustus vaan valtion osuus palveluiden kustannuksista, koska peruspalvelut on lailla turvattu kaikille kansalaisille.
Valtio osallistuu kaikkien kuntien palvelujen tuottamisesta aiheutuneisiin kuluihin. Valtionosuuksilla myös tasataan alueiden välisiä eroja, jotka johtuvat tulopohjasta tai pitkistä etäisyyksistä.
Valtionosuuksista menee kaupunkimaisille kunnille 6,2 miljardia ja maaseutumaisille 2,6 miljardia. Uusimaa saa potista 1,1 miljardia.
Monen suuren yrityksen pääkonttori sijaitsee pääkaupunkiseudulla, vaikka varsinainen tuotanto tai luonnon resurssit sijaitsevat maaseudulla.
Yhteisöverotulot tasataan kuitenkin kuntien kesken työpaikkojen suhteessa, ja suurin hyötyjä on tällöin pääkaupunkiseutu. Myös valtionhallinnon ja valtionyhtiöiden työpaikat ovat keskittyneet pääkaupunkiseudulle. Alueella sijaitsee 45 prosenttia kaikista valtion työpaikoista.
Väite 2: Se, että paljon erilaisia ihmisiä asuu keskenään tiiviisti, on kehityksen kannalta tärkeää. Kaupunkikulttuureissa on kautta historian esimerkiksi tehty merkittäviä keksintöjä.
Urrila: Yrityksille on etua siitä, että ne ovat lähellä niitä kumppaneita, joiden kanssa voivat tehdä yhteistyötä. Erityyppiset toiminnot vaativat erikokoisen kriittisen massan ympärilleen. On sekä palveluita, joita voidaan tuottaa lähellä, että palveluita, joissa pitää pyrkiä voimakkaaseen keskittymiseen.
Kaupunkitutkijat sanovat, että yritysten kohdalla kysymys on yleensä ihan kävelyetäisyydestä. Esimerkiksi Piilaaksossa huipputeknologiafirmat ovat keskittyneet hyvinkin lähelle toisiaan, ja se on se ekosysteemi, joka ylläpitää kasvua ja uusia ideoita.
Määttä: On tärkeää, että luovuudelle ja innovaatioille on erilaisia ympäristöjä. Toki kaupungeissa ja innovaatiokeskittymissä luodaan monenlaista uutta, jos puhutaan vaikka Piilaakson tyyppisistä alueista. Maaseudulla on kuitenkin omat vahvuutensa edistää luovuutta ja erityisesti taidetta ja kulttuuria – ajatellaan vaikka taiteilijaresidenssejä.
Maaseudulla syntyy myös innovaatioita ja teknologisia ratkaisuja. Esimerkiksi Kajaanissa, joka ei ole mikään maailman metropoli, on Suomen pelialan keskittymä. Maailman johtavat metsäkonevalmistajat sijaitsevat maaseudulla.
Väite 3: Etätyön yleistyessä yhä useampi meistä voi asua maaseudulla.
Urrila: Työn tekemisen aika ja paikka eivät ole enää samalla tavalla määriteltyjä kuin ennen. Aika monet etätyötä tekevät joutuvat kuitenkin aina välillä tulemaan konttorille tai menemään asiakkaan luokse, jolloin mahdollisuuksia ei välttämättä avaudu kaikille alueille. Mutta sanotaan vaikka että sadan kilometrin säteellä keskuksesta, jossa asiakkaat tai muu työyhteisö ovat, avautuu varmasti. Aidosti mobiili työ tulee yleistymään.
Määttä: Työn murros yhdessä digitalisaation kanssa luo mahdollisuuksia siihen, että työtä ja toimeentuloa haetaan paikasta riippumatta.
Hyvä esimerkki hajautetusta työtiimistä on esimerkiksi meillä toimiva Oulunkaaren kuntayhtymän talous- ja palkkahallinto. Matkaa kuntien välillä on yli 200 kilometriä, mutta ihmiset työskentelevät omissa toimipisteissään ja tekevät työtä ympäri kuntayhtymää. On ajateltu, että keskittämällä ei saada skaalahyötyjä, vaan että se, että ihmiset voivat käydä töissä lähellä kotipaikkaansa, luo hyvinvointia. Toki pitää myöntää, että kaikkea työtä ei voi tehdä etänä, ja se rajoittaa maaseudulle muuttoa.
Keskustelussa siitä, missä suomalaisten pitäisi asua, riittää vastakkaisia näkemyksiä. EK:n Penna Urrila ja Harvaan asutun maaseudun verkoston Tytti Määttä katsovat asiaa eri näkökulmista, mutta eivät näe maaseudun ja kaupungin etuja vastakkaisina.
Väite 1: Pääkaupunkiseutu elättää muuta Suomea TAI muu Suomi elättää pääkaupunkiseutua.
Fakta on, että kaikissa maissa tietyt yhteiskunnan toiminnot kasautuvat pääkaupunkeihin tai tiettyihin paikkoihin. Näitä ovat esimerkiksi hallinto ja yritysmaailmassa pääkonttorit. Bruttokansantuote syntyy yhä enemmän kaupungeissa, ja niissä myös bkt per asukas on lähes poikkeuksetta korkeampi kuin maaseudulla.
Kaupungeista myöskin kerääntyy iso osa verotuloista, ja erilaisilla jakomekanismeilla verotuloja tasataan vaikkapa kuntien välillä. Teknisesti pääkaupunkiseutu siis elättää tässä mielessä muuta Suomea. Toisaalta tavaratuotanto on Suomen kaltaisessa taloudessa edelleen merkittävää, ja eihän sitä pääsääntöisesti Helsingissä tehdä.
Asioita ei voi kuitenkaan asettaa tällä tavalla vastakkain. Verotuloja kertyy enemmän kaupungeista, mutta se on kytköksissä toimintaan, joka tapahtuu niiden ulkopuolella. Keskustelu siitä, kumpi elättää kumpaa, haittaa analyyttistä mielipiteenvaihtoa, enkä pidä siitä ollenkaan.
Määttä: On ajan haaskausta keskustella siitä, kuka elättää ja ketä, koska molemmilla alueilla on vahvuutensa ja molempia tarvitaan. Haluan kuitenkin oikaista muutaman asian.
Valtionosuudet eivät ole valtion avustus vaan valtion osuus palveluiden kustannuksista, koska peruspalvelut on lailla turvattu kaikille kansalaisille.
Valtio osallistuu kaikkien kuntien palvelujen tuottamisesta aiheutuneisiin kuluihin. Valtionosuuksilla myös tasataan alueiden välisiä eroja, jotka johtuvat tulopohjasta tai pitkistä etäisyyksistä.
Valtionosuuksista menee kaupunkimaisille kunnille 6,2 miljardia ja maaseutumaisille 2,6 miljardia. Uusimaa saa potista 1,1 miljardia.
Monen suuren yrityksen pääkonttori sijaitsee pääkaupunkiseudulla, vaikka varsinainen tuotanto tai luonnon resurssit sijaitsevat maaseudulla.
Yhteisöverotulot tasataan kuitenkin kuntien kesken työpaikkojen suhteessa, ja suurin hyötyjä on tällöin pääkaupunkiseutu. Myös valtionhallinnon ja valtionyhtiöiden työpaikat ovat keskittyneet pääkaupunkiseudulle. Alueella sijaitsee 45 prosenttia kaikista valtion työpaikoista.
Väite 2: Se, että paljon erilaisia ihmisiä asuu keskenään tiiviisti, on kehityksen kannalta tärkeää. Kaupunkikulttuureissa on kautta historian esimerkiksi tehty merkittäviä keksintöjä.
Urrila: Yrityksille on etua siitä, että ne ovat lähellä niitä kumppaneita, joiden kanssa voivat tehdä yhteistyötä. Erityyppiset toiminnot vaativat erikokoisen kriittisen massan ympärilleen. On sekä palveluita, joita voidaan tuottaa lähellä, että palveluita, joissa pitää pyrkiä voimakkaaseen keskittymiseen.
Kaupunkitutkijat sanovat, että yritysten kohdalla kysymys on yleensä ihan kävelyetäisyydestä. Esimerkiksi Piilaaksossa huipputeknologiafirmat ovat keskittyneet hyvinkin lähelle toisiaan, ja se on se ekosysteemi, joka ylläpitää kasvua ja uusia ideoita.
Määttä: On tärkeää, että luovuudelle ja innovaatioille on erilaisia ympäristöjä. Toki kaupungeissa ja innovaatiokeskittymissä luodaan monenlaista uutta, jos puhutaan vaikka Piilaakson tyyppisistä alueista. Maaseudulla on kuitenkin omat vahvuutensa edistää luovuutta ja erityisesti taidetta ja kulttuuria – ajatellaan vaikka taiteilijaresidenssejä.
Maaseudulla syntyy myös innovaatioita ja teknologisia ratkaisuja. Esimerkiksi Kajaanissa, joka ei ole mikään maailman metropoli, on Suomen pelialan keskittymä. Maailman johtavat metsäkonevalmistajat sijaitsevat maaseudulla.
Väite 3: Etätyön yleistyessä yhä useampi meistä voi asua maaseudulla.
Urrila: Työn tekemisen aika ja paikka eivät ole enää samalla tavalla määriteltyjä kuin ennen. Aika monet etätyötä tekevät joutuvat kuitenkin aina välillä tulemaan konttorille tai menemään asiakkaan luokse, jolloin mahdollisuuksia ei välttämättä avaudu kaikille alueille. Mutta sanotaan vaikka että sadan kilometrin säteellä keskuksesta, jossa asiakkaat tai muu työyhteisö ovat, avautuu varmasti. Aidosti mobiili työ tulee yleistymään.
Määttä: Työn murros yhdessä digitalisaation kanssa luo mahdollisuuksia siihen, että työtä ja toimeentuloa haetaan paikasta riippumatta.
Hyvä esimerkki hajautetusta työtiimistä on esimerkiksi meillä toimiva Oulunkaaren kuntayhtymän talous- ja palkkahallinto. Matkaa kuntien välillä on yli 200 kilometriä, mutta ihmiset työskentelevät omissa toimipisteissään ja tekevät työtä ympäri kuntayhtymää. On ajateltu, että keskittämällä ei saada skaalahyötyjä, vaan että se, että ihmiset voivat käydä töissä lähellä kotipaikkaansa, luo hyvinvointia. Toki pitää myöntää, että kaikkea työtä ei voi tehdä etänä, ja se rajoittaa maaseudulle muuttoa.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Tosiasiassa koko muu Suomi elättää lapin ja kainuun.
Jääkylmä fakta.
Mistä tämäkin väite on napsittu,ettei vaan ole mutu.Jos lappi ja kainuu saisivat edes pienen osan pääkaupunkiseudun työpaikoista niin ongelma olisi ratkaistu vai mitä.Näihin isoihin kaupunkeihin suolletaan älyttömästi rahaa ja resursseja esim. uuden infran rakentamiseen,tiet,koulut,päiväkodit,sairaalat,ja se raha mikä laitetaan tähän voisi varmaankin käyttää viisaammin mutta kun ihminenen on itsekäs niin sama rahojen tuhlaus varmasti jatkuu tulevaisuuddessakin.Jos työpaikat siirrettäisiin pois isoista kaupungeista niin palkkojakin pystyisi alentamaan ja kilpailukyky parantuisi itsestään,ja porukka ei ylivelkaantuisi niinkuin nyt,ostetaan 150.000 asunto 300.000 tuhannella.Tyhmää touhua tosiaan.
Tsadissa on ne rikkaimmat firma-pomot ja virkarikollis-valtioeliitti... jotka rahastaa n. 90 prossaa koko suomen rahoista?
lähiöissä sitten rahvas
tyhjäpäät keskustelee...
nykyään on hyvät tiet ja hyvät autot, internet ja kännykät... ei ole mitään suuria eroja alueilla toimintoihin, jos vain halutaan ongelmat ratkaista.
EU toki haluaa kommunismina kaikki 15-minuutin-kommunisti-kolhooseihin pakko-kaupunkeihin, joissa kukaan ei omista mitään ja raamattu on kielletty, ... ja siksi EU-suomen EU-hallitukset siirtää kansaa taajamiin ja autioittaa maaseutua eliittien omistuksiin
heh Lapissa maailman suurimmat kaivosrikkaudet...
mutta kun RKP-kokoomus Helsinki rötösherrat tarttee sitä rahaa, niin kansa elelköön köyhyydessä ja kurjuudessa
Miten niin?? Lapissa turismi kukoistaa, melkein ympäri vuoden nykyään siellä kulkee turisteja ja se on lisännyt työntekijöiden määrää Lapin alueella,
Turisteja tulee Lappiin etelä-Suomesta, joten siinä mielessä elättää jonkin verran.
RKP omistaa Suomen ja asuu uusimaa-Porvoo-Turku
90 suomen varoista menee RKP:lle...
90 prosenttia suomen varoista menee RKP:lle
Pääkaupunkiseutu saa valtiolta ilmaista rahaa yli puolet sen jakamasta valtionosuudesta. Nämä fiksut, filmaattiset ja hyvin omillaan tulevat siis ovatkin valtion elättejä. Hjallis Harkimon sanoin, eihän tässä ole mitään järkeä, että paremmin toimeen tulevat saavat suurimman osan tuesta.
Suurin osa nuorista aikuisista haluaa asua kaupungeissa. Kenties eläkepäiviä mennään viettämään lapsuuden kotiseudulle maalle mutta ei ennen.
Muu Suomi elättää pääkaupunkia. Raha ei kierrä kun yhteen suuntaan.
Meillä on lisätty kaivoksen vartiointia. Sieltä on mennyt jo pääkonttori Helsinkiin ja sitä myöten on mennyt myös tuotos ja verotulot. Hieman on jäljellä kunnallisveroa, mutta kaivosverostakin hallitus vie kaikki korotukset uuden lain myötä.
Kohta ne varastaa sen kaivoksenkin, menee työntekijöiden maksama kunnallisverokin Helsinkiin.
Urpopurrit jakaa kaivostuotot verottomina ulkomaille
Hki vie kaiken. Työt kyllä tehdään muualla.
Kela elättää pääkaupunkisedun työttömiä notkujia.
Onko PK seudulla peltoa ja navetoita minkä verran?
Käsittääkseni näitä on muualla kuin pääkaupunkiseudulla. Eikö silloin hesalaisten elätys eli ruoka tule muualta?
halpa EU ruoka tulee Kiinasta
Maalle voi muuttaa olemassa olevalla rahalla, jos kysyt lainaa pankista, et saa.
Köyhän on asuttava kaupungissa.