Keskustan Saarikko ohjaa Marinia

Saarikko yrittää pelastaa ulostuloa sosialisteilla patistamalla Sanna Marinin puhumaan muustakin kuin koronasta. Pääministeri ei keskustalaisten mukaan ole kuukausiin ottanut kantaa oikeastaan mihinkään muuhun kuin koronaan. Sunnuntaina pääministerin haastattelutunnilla Marin toisti kerta toisensa jälkeen, että ”tilanne on vakava”.

Niinhän se on: korona on ollut hallitukselle uskomaton onnenpotku, jonka syyksi on voitu lykätä kaikki ongelmat ja joka on peittänyt alleen Suomen kaikkien aikojen suurimman velkaantumisen: yli 20 miljardia euroa tänä vuonna ja yli 11,7 miljardia ensi vuonna (budjetin mukaan). Vuosi sitten kiisteltiin suureen ääneen muutamista kymmenistä tai korkeintaan sadasta miljoonasta eurosta.

Pääministeripuolue on jäänyt jumiin korona-nosteeseensa. Ohjenuoraksi tuntuu valitun vanha virkamiesviisaus: Kun et tee mitään, et tee virheitäkään. Keväältä kopioitu yhteiskunnan pysäyttävä malli sopii toki ehtoopuolella muutoinkin elävän kannattajakunnan pirtaan. Eläkkeet juoksevat viruksista piittaamatta, eikä porttia etelän lämpöön ole Suomen hallitus sulkenut.
Ay-siipi puolestaan ottaa tyydytyksellä vastaan päätöksenteon stagnaation. Hallitusohjelman mukaisesti tiedossa on vain leikkauksia ja heikennyksiä saavutettuihin etuihin. Uudelleen ristitty aktiivimalli II odottaa voimaan saattamistaan. Kun kolmikanta kompastui eläkeputkeen, nousee korona kuin tilauksesta ikävien päätösten eteen.

Keskusta yrittää kääntää keskustelun painopistettä tulevaisuuteen eli kriisin jälkihoitoon: velkaantumisen katkaisemiseen, julkisen talouden tasapainottamiseen ja työllisyyteen.
Jossain vaiheessa niistäkin on pakko ryhtyä hallituksessa puhumaan. Ja keskustassa tiedetään, että sopeutuskeskustelussa Sdp on vääjäämättä alakynnessä.

Sanna Marinin (sd) hallitus täyttää torstaina 10. joulukuuta vuoden. Sunnuntaina 13. joulukuuta tulee puolestaan Annika Saarikolle (kesk) täyteen sata päivää keskustan johdossa.

Eikä siinä kaikki.
Maanantaina tuli kuluneeksi tasan 45 vuotta siitä, kun Paavo Väyrysestä (kesk) tuli ensimmäisen kerran ministeri. Väyrynen nimitettiin 30.11.1975 Martti Miettusen hätätilahallituksen opetusministeriksi. Hän oli silloin 29-vuotias.
Jostain syystä Väyrysen tukijoukoissa on viime aikoina virinnyt ajatus, että Väyrynen voisi nousta ministeriksi – ja nimenomaan ministeriksi jälleen opetusministeriöön.

Onhan Väyrynen taas saamassa poliittisten harharetkiensä jälkeen vallan nurkasta kiinni. Väyrynen valittiin viikonloppuna ruotsinkielisen piirijärjestön edustajana keskustan puoluehallituksen jäseneksi.

Mutta että ministeriksi. Ajatus kuulostaa todella kaukaa haetulta, mutta pitää muistaa että Väyrysestä puhuttaessa tavaton tuppaa aina olemaan tavallista.

Ministerispekulaation taustalla on oletus siitä, että valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk) olisi jättämässä paikkansa piakkoin – mahdollisesti jo ensi vuoden alussa tai sitten kevään 2021 kehysriihen jälkeen.

Vanhasen paikalle valtiovarainministeriksi siirtyisi Annika Saarikko, jolta sitten puolestaan vapautuisi tiede- ja kulttuuriministerin salkku. Tukijoukot toivovat sen päätyvän Väyryselle.