Jos kirjassa on niin outoja sanoja kuin leuto, anorakki tai pudistaa, nuoren lukeminen voi tyssätä siihen, tietää äidinkielenopettaja ja kirjailija Tommi Kinnunen.
Kävelen pitkin luokan käytävää. Oppilaiden päät ovat painuneet kohti oppikirjan novellia. Yksi on kai jo päässyt loppuun, sillä hän on nostanut katseensa ylös. En ole aiemmin huomannutkaan, että hän olisi niin nopea lukija.
”Oletko sä jo lukenut?” kuiskaan.
”Joo.”
”Mitä pidit?”
”Se oli jotenkin outo. Loppui kesken.”
”Kesken? Luitko sä koko tekstin?”
”Joo.”
”Sitä oli monta sivua.”
”Oliko?”
”Etkö sä huomannut, että se jatkui?”
”En.”
”Etkä ihmetellyt, että eka sivun viimeinen sana loppui tavuviivaan ja koko lause jäi vajaaksi?”
”No joo. Mähän sanoin, että se loppui jotenkin kesken.”
Äikänluokassa huomaa, että lukeminen takkuaa yhä useammalla. Suomessa mekaanisen lukutaidon oppii melkein jokainen, mutta ongelmia on tekstin ymmärtämisessä.
Jos pyydän oppilaita etsimään tekstistä vastauksen kysymykseen mutta se ei lue siellä sanasta sanaan juuri niin kuin olen kysymyksessä muotoillut, vastausta ei välttämättä löydy. Jo eri sijamuoto voi harhauttaa. ”Ope, ei täällä sanota mitään siitä että se kantais jotakin”, väittää oppilas, joka ei ole hahmottanut kantamuksen komitatiivimuotoa kantamuksineen.
Tutkimukset todistavat samaa. Yli puolen miljoonan suomalaisen aikuisen lukutaito on niin heikko, ettei se riitä arjessa selviämiseen. Moni jaksaa keskittyä ja ymmärtää ainoastaan tutuista aiheista kirjoitettuja lyhyitä tekstejä.
Kun tekstiä ei ymmärrä, kirjaan ei jaksa tarttua. Jos kysyn kasiluokkalaisilta, kuka on viikonloppuna avannut kirjan, vain muutama käsi nousee. ”Äiti antoi mulle kirjahyllystä jonkun dekkarin, mutten mä halunnu. Mä katsoin sitten sarjoja Netflixistä.”
Pisa-tutkimuksen mukaan kaikista nuorista kolmasosa ei vapaa-ajallaan lue ikinä. Pojat ovat johdossa, sillä heistä jo lähes puolet on hylännyt kirjat kokonaan."
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/ope-mita-tarkoittaa-toi-kuulas-myos-anorakki-leuto-tai-pudistaa-voivat-olla-outoja-sanoja-ylakoululaiselle/?shared=1052407-7f16079d-999&fbclid=IwAR0gXcz5oW1HIFnHU3hecjTzIxFgP2A_N3BpT7LpzQS4ctkE1QVYpUrekS0
Kävelen pitkin luokan käytävää. Oppilaiden päät ovat painuneet kohti oppikirjan novellia. Yksi on kai jo päässyt loppuun, sillä hän on nostanut katseensa ylös. En ole aiemmin huomannutkaan, että hän olisi niin nopea lukija.
”Oletko sä jo lukenut?” kuiskaan.
”Joo.”
”Mitä pidit?”
”Se oli jotenkin outo. Loppui kesken.”
”Kesken? Luitko sä koko tekstin?”
”Joo.”
”Sitä oli monta sivua.”
”Oliko?”
”Etkö sä huomannut, että se jatkui?”
”En.”
”Etkä ihmetellyt, että eka sivun viimeinen sana loppui tavuviivaan ja koko lause jäi vajaaksi?”
”No joo. Mähän sanoin, että se loppui jotenkin kesken.”
Äikänluokassa huomaa, että lukeminen takkuaa yhä useammalla. Suomessa mekaanisen lukutaidon oppii melkein jokainen, mutta ongelmia on tekstin ymmärtämisessä.
Jos pyydän oppilaita etsimään tekstistä vastauksen kysymykseen mutta se ei lue siellä sanasta sanaan juuri niin kuin olen kysymyksessä muotoillut, vastausta ei välttämättä löydy. Jo eri sijamuoto voi harhauttaa. ”Ope, ei täällä sanota mitään siitä että se kantais jotakin”, väittää oppilas, joka ei ole hahmottanut kantamuksen komitatiivimuotoa kantamuksineen.
Tutkimukset todistavat samaa. Yli puolen miljoonan suomalaisen aikuisen lukutaito on niin heikko, ettei se riitä arjessa selviämiseen. Moni jaksaa keskittyä ja ymmärtää ainoastaan tutuista aiheista kirjoitettuja lyhyitä tekstejä.
Kun tekstiä ei ymmärrä, kirjaan ei jaksa tarttua. Jos kysyn kasiluokkalaisilta, kuka on viikonloppuna avannut kirjan, vain muutama käsi nousee. ”Äiti antoi mulle kirjahyllystä jonkun dekkarin, mutten mä halunnu. Mä katsoin sitten sarjoja Netflixistä.”
Pisa-tutkimuksen mukaan kaikista nuorista kolmasosa ei vapaa-ajallaan lue ikinä. Pojat ovat johdossa, sillä heistä jo lähes puolet on hylännyt kirjat kokonaan."
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/ope-mita-tarkoittaa-toi-kuulas-myos-anorakki-leuto-tai-pudistaa-voivat-olla-outoja-sanoja-ylakoululaiselle/?shared=1052407-7f16079d-999&fbclid=IwAR0gXcz5oW1HIFnHU3hecjTzIxFgP2A_N3BpT7LpzQS4ctkE1QVYpUrekS0
Vastaukset 5
Vanhimmat
Siksihän tämä median vedätys teihin natoihmisiin niin uppoaakin.
"Kasiluokkalainen". Se tarkoittaa oikealla suomenkielellä kahdeksasluokkalainen. Etelän kakaroita mielistelevät opettajat asialla. Suomen suurin ongelma on se ettei nuorisolla uskalleta sanoa muutamia totuuksia päin naamaa.
Mitä sitä turhaan jotakin paperia selaa. Kaikki tieto löytyy omasta läppäristä ja kännykästä. Niissä on lyhyt ja ytimekäs vastaus ihan kaikkeen.
Somalit eivät tahdo oppia edes kelloa, tämän kertoi Ruotsissa opettajat jo aikaa sitten.
USA haluaa että länsimaissa ihmiset muuttuvat yhtä tyhmemmiksi ja mieluummin puoleksi luku- ja kirjoitustaidottomiksi koska tällaisia idiootteja on helppo huijata ja tarvittaessa rekrytoida tykinruokaksi USA:n sotiin.