Olisiko talvirengaskäytännössä tarkistamisen paikka

Lumessa kyllä, mutta jäässä erittäin huonosti. Onneksi meillä on myös pohjolaan suunniteltuja kitkoja.

TheRat kirjoitti:

Lumessa kyllä, mutta jäässä erittäin huonosti. Onneksi meillä on myös pohjolaan suunniteltuja kitkoja.

Minä valitsen testeissä menestyneet renkaat, riippumatta siitä onko kitkat tai nastat kyseessä. En luota testeissä surkeasti menestyneisiin tai testaamattomiin renkaisiin.

Anonyymi kirjoitti:

Minä valitsen testeissä menestyneet renkaat, riippumatta siitä onko kitkat tai nastat kyseessä. En luota testeissä surkeasti menestyneisiin tai testaamattomiin renkaisiin.

Lue lisää

OK. Itse en ole vielä nähnyt jäällä hyvin pärjänneitä keskieuroopan kitkoja, mutta ehkä niitäkin sitten on.

Itse olen huomannut, ettei testituloksilla ole juuri yhteneväisyyttä käytännön kanssa. Renkaat esimerkiksi testaan uusina ja kylminä, mikä ei vastaa ollenkaan normaalia käyttötapausta. Jos rinkulalla ajetaan keskimäärin vaikka 20 000 kilsaa, olisi hyvä testata ne 5 000 -15 000 ajettuina ja sekä kylminä että lämpiminä (ne vaativimmat tilanteet harvalla meistä tulevat vastaan ensimämisillä kilometreillä pihasta lähdettyä).

Käytettyjä on kerran taidettu testatakin, mutta lämpimiä renkaita en muista nähneeni testattavan kertaakaan. Kai se olisi liian hankalaa, kun ei saisi jäädä pitkäksi aikaa seisomaan ja kirjaamaan havaintoja ja pitäisi muutama minutti ajella niillä kumeilla ennen testien suorittamistakin.

Ostan siis itse renkaat, jotka ovat edulliset, eivät ole pärjänneet erityisen huonosti testeissä ja joista löytyy hyviä kokemuksia ihmisiltä.

TheRat kirjoitti:

OK. Itse en ole vielä nähnyt jäällä hyvin pärjänneitä keskieuroopan kitkoja, mutta ehkä niitäkin sitten on.

Itse olen huomannut, ettei testituloksilla ole juuri yhteneväisyyttä käytännön kanssa. Renkaat esimerkiksi testaan uusina ja kylminä, mikä ei vastaa ollenkaan normaalia käyttötapausta. Jos rinkulalla ajetaan keskimäärin vaikka 20 000 kilsaa, olisi hyvä testata ne 5 000 -15 000 ajettuina ja sekä kylminä että lämpiminä (ne vaativimmat tilanteet harvalla meistä tulevat vastaan ensimämisillä kilometreillä pihasta lähdettyä).

Käytettyjä on kerran taidettu testatakin, mutta lämpimiä renkaita en muista nähneeni testattavan kertaakaan. Kai se olisi liian hankalaa, kun ei saisi jäädä pitkäksi aikaa seisomaan ja kirjaamaan havaintoja ja pitäisi muutama minutti ajella niillä kumeilla ennen testien suorittamistakin.

Ostan siis itse renkaat, jotka ovat edulliset, eivät ole pärjänneet erityisen huonosti testeissä ja joista löytyy hyviä kokemuksia ihmisiltä.

Lue lisää

Tuo käytettyjen renkaiden testaus ei ole aivan ongelmatonta. Jo pelkästään sekin miten ja millä kriteereillä käytetyt valitaan vertailtaviksi ei ole ihan selvää. Siinä voi spekuloida helposti. Esim valitaanko yhtä kuluneet vai saman ikäiset. Lisäksi käytetyillä renkailla niillä ajettu ajotyyli, olosuhteet, millaisessa autossa niitä on käytetty jne voivat vaikuttaa oleellisesti.

Uusien testauksessa ei noita haasteita ole eli kaikki lähtevät ’samalta viivalta’. Se miten ja missä niillä sitten käytännössä ajetaan myöhemmin vaikuttaa luonnollisesti niiden kuntoon ja ominaisuuksiin myöhemmin eikä uusien testaamisessa näitä ei tietenkään saa selville.

Käytettyjähän on testattuja oikeastaan ainoa mitä testeissä on varmasti ja yksiselitteisesti saatu selville, on se itsestäänselvyys että ominaisuudet ovat selväti heikommat kuin uutena. Muut tulokset ovat kovasti spekuloitavissa ja kyseenalaistettavissa.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo käytettyjen renkaiden testaus ei ole aivan ongelmatonta. Jo pelkästään sekin miten ja millä kriteereillä käytetyt valitaan vertailtaviksi ei ole ihan selvää. Siinä voi spekuloida helposti. Esim valitaanko yhtä kuluneet vai saman ikäiset. Lisäksi käytetyillä renkailla niillä ajettu ajotyyli, olosuhteet, millaisessa autossa niitä on käytetty jne voivat vaikuttaa oleellisesti.

Uusien testauksessa ei noita haasteita ole eli kaikki lähtevät ’samalta viivalta’. Se miten ja missä niillä sitten käytännössä ajetaan myöhemmin vaikuttaa luonnollisesti niiden kuntoon ja ominaisuuksiin myöhemmin eikä uusien testaamisessa näitä ei tietenkään saa selville.

Käytettyjähän on testattuja oikeastaan ainoa mitä testeissä on varmasti ja yksiselitteisesti saatu selville, on se itsestäänselvyys että ominaisuudet ovat selväti heikommat kuin uutena. Muut tulokset ovat kovasti spekuloitavissa ja kyseenalaistettavissa.

Lue lisää

Käytettyjen testaus vaatisi sen, että valittavat renkaat ’kulutettaisiin’ vaikka laboratio-olosuhteissa kaikilla samat vaihtelevat suomalaiset talviajan olosuhteet, ajotapa, sama ’testipenkki’ eli auto ja tietysti saman ikäiset.
Kyllähän näin voitaisi tehdä, mutta ihan halpaa ja vaivatonta se ei olisi. Ja olisiko järkevääkään siitä saatavaan hyötyyn nähden? Ihmiset kuitenkin ostavat aina uusia renkaita lähes poikkeuksetta. Tuo keinotekoinen laboratioissa tehty ’kuluttaminen’ ei sekään vastaisi juuri kenenkään tosielämän käytännön tilanteita, vaikka se olisikin ainoa keino saada luotettavat ja vertailukelpoiset testitulokset.

Uusien renkaiden testaaminen lienee kuitenkin järkevintä. Kyllä niissäkin on lähes aina niin, että jos on hyvät renkaat uutena, niin harvoin ne käytettynäkään muuttuvat huonommiksi suhteessa muihin renkaisiin, jos niiden käyttö on samanlaista.

Lisätään vielä että kesäisinkään siellä ei pysytä tiellä. Vesisateesta nyt puhumattakaan.

Eipä lumisella tiellä nastoista ole mitään hyötyä.

Anonyymi kirjoitti:

Eipä lumisella tiellä nastoista ole mitään hyötyä.

Eipä polanteisella tiellä kitkoista ole mitään hyötyä.

Anonyymi kirjoitti:

Lisätään vielä että kesäisinkään siellä ei pysytä tiellä. Vesisateesta nyt puhumattakaan.

Lisätään vielä, että ei ole 11.36 kirjoittaja.

Anonyymi kirjoitti:

Eipä polanteisella tiellä kitkoista ole mitään hyötyä.

Kerro toki tarkemmin miksi ei ole?!
Pariin talveen en ole polanteisiin teihin törmännyt ja ajolinjan voi itse valita.

Anonyymi kirjoitti:

Eipä polanteisella tiellä kitkoista ole mitään hyötyä.

"Eipä polanteisella tiellä kitkoista ole mitään hyötyä."

Minä olen ymmärtänyt, että juuri polanteella kitkarengas on omimmillaan.

Anonyymi kirjoitti:

"Eipä polanteisella tiellä kitkoista ole mitään hyötyä."

Minä olen ymmärtänyt, että juuri polanteella kitkarengas on omimmillaan.

Valitettavasti olet ymmärtänyt väärin. Katsos se polanne on monesti jäätä kyllä jään ulkonäko vaihtelee tummasta vaaleaan polanteeseen. Sitä ei kitkatollot tajua - Sen vuoksi eilen sain mennä auttamaan kitkatolloa kun oli ohittaessaan pyöräyttänyt autonsa ojaan. Mutta onneksi henkilövahingoilta vältyttiin. Kertoi itsekin että luuli pinnan olleen luminen ja olleen täysi yllätys.

Juuri näin. Suola on paljon pahempi asia kuin nastat. Suolaus on kai ymmärtääkseni lähinnä raskaan kaluston takia olemassa.

Juuri näin.
Mistä muusta liukkaudentorjunnasta on tehty yhtä monta ja vain haittoja esiintuovia tutkimuksia kuin nastarenkaiden haitoista?
Ei mistään.

Ja olishan se nyt outoa, jos miljoonia maksavista useista vuosien ajoilta tehdyistä tutkimuksista nastojen haittavaikutuksista ei lopputuloksena löytyisi haittoja laisinkaan. Johan tutkimusten nimi, kohde viittaavat haittoihin ja tavoitekin on lähes aina nastojen haitat.

Mitähän tosiaan aloittaja tarkoitti, että asiasta pitäisi alkaa käymään keskustelua? Onko nuo tosiaankin jääneet aloittajalta huomaamatta?

Anonyymi kirjoitti:

Juuri näin. Suola on paljon pahempi asia kuin nastat. Suolaus on kai ymmärtääkseni lähinnä raskaan kaluston takia olemassa.

Suolaus on välttämätöntä kaiken ei-nastallisen liikenteen vuoksi. Ja entistä välttämättömämmäksi se tulee, kun nastaliikenne vähenee ja näin nastojen tiestöstä liukkautta syövä vaikutus vähenee. Eniten suolaahan levitetään siellä missä on eniten ei-nastallista liikennettä. Suhteellisesti ja absoluuttisesti.
Näin, vaikka kaikkialla Suomessa on edelleen valtaosa henkilö- ja pakettiautoliikenteestä nastallista, mutta selvä ero pk-seudun ja muun Suomen välillä on sekä suolauksen suuressa määrässä että nastallisen liikenteen vähäisemmässä osuudessa

Kitkat tulisi kieltää

"Siten erillinen nastarenkaiden hintaan lisättävä haittamaksu Norjan tapaan olisi perusteltua. "

Norjassa pääkaupunki Oslo sekä Trondheim ja Bergen ovat määränneet haittamaksun autoilusta nastarenkailla keskusta-alueillaan.

"Suomi taitaa olla ainoa maa jossa näitä vielä saa käyttää vapasti haitoista ja muista ihmisistä välittämättä."
Taitaa olla, luulen, Esson baarissa kuulin, etttä...
EU:ssa ei ole montaakaan maata, jossa nastarenkaiden käyttö olisi kielletty, tieto löytyi netistä helposti.

Nastarenkaille on varmasti käyttöä. Mutta etelän kaupungeissa Tampereella Helsingissä jne käteen jäävät lähinnä kitkarenkaan haitat.
Siten erillinen kitkarenkaiden hintaan lisättävä haittamaksu olisi perusteltua. Jos se ohjattaisiin teiden kunnostamiseen.
Samalla olisi kaupunkilaisten huomioimista jos kitkarenkailla ei luisuteltaisi kaupunkikeskustoissa. Kaupungeissa lentää pöly, ja märällä asfalttikura.
Nastarenkaista aiheutuu kansantaloudelle satojen miljoonien eurojen säästöt vuosittain. Normioloissa asfalttipäällyste kestää noin 15v. Kitka-ajossa 2-3 v. Ovatko haitat suhteessa hyötyihin kohdallaan. Tätä kannattaisi alkaa puntaroida. Suomi taitaa olla ainoa maa jossa kitkoja vielä saa käyttää vapasti haitoista ja muista ihmisistä välittämättä.

Nastarenkaistahan paras hyöty tulee juuri vaihtelevista keleistä, muutaman plusasteen ja muutamien pakkasasteiden vaihdellessa. Tiethän ovat liukkaimmillaan juuri tuossa lähellä nollaa, kun pinta on luminen/jäinen. Lapissa tällainen keli ei ole yleinen, mutta yleinen se on eteläisessä Suomessa.

Nastarenkailla ajavat maksavat kaikesta autoiluun kohdistuvista veroista n 80%. Kyllä siinä jo tulee kovasti rahaa nastarenkaiden kuluttamisvaurioiden korjailuun. Kuka muuten maksaa vaihtoehtoisen liukkaudentorjunnan haitat? Ne ovat varmasti suuremmat kuin nastojen haitat.

Olisipa lisäksi mielenkiintoista mistä nuo päällysteen kestoiät olet ottanut. Ja sekin, että jos suolaus lopetettaisiin, niteiden kuluminen nastojen vuoksi ja varsinkin rikkoutuminen, repeilyt, kuopat jne, vähentyisi oleellisesti. Eipä niitä taida olla huomioitu tuossa väitteessäsi.

Pölyä kaupunkeihin syntyy kovasti suolauksen ja hiekoituksen vaikutuksesta, enemmän kuin nastojen.

Suomi ei ole mikään poikkeus nastojen suhteen. Päinvastoin. Suomessakin on rajoitettu nastojen käyttöä ihan kuten useimmissa muissakin maissa. Yhdessäkään maassa, joka sijaitsee Suomen korkeudella ei nastoja ole kielletty. Itse asiassa hyvin harvassa maassa muutenkin nastat ovat kiellettyjä, siis maissa, jossa ylipäänsä on edes hetkittäisiä talviolosuhteita. Norja aina vedetään tähän, mutta eihän sielläkään nastoja ole kielletty ja Suomea tiukempia rajoituksia on vain parissa kaupungissa.