Suomen talvi on nykyään kuin Manner Euroopan pohjoisosissa.
Samalla syksyisten talvirengastestien olosuhteet ovatkin irronneet kauas niistä olosuhteista joissa renkailla todellisuudessa ajetaan. Poikkeuksena Lappi.
Etelässä saamme nastarenkaista maksimaaliset haitat eikä mitään hyötyä. 100 km nastoilla sulalla tiellä kuluttaa noin 1 kg asfalttia. Se päätyy ympäristöön. Kura ja pöly lentävät kaupungeissa ja maisema saastuu.
80 % kuskeista ajaa nastoilla. Tämä kertoo ongelman suuruudesta. Kustannukset kansantaloudelle ovat melkoiset.
Nastarenkaat ovat vaikea aihe johon autoilijat suhtautuvat tunteella, vähän kuin jenkit aseisiinsa. Norjassa nastoille asetettiin haittamaksu ja niiden käyttö romahti. Meillä poliitikot ei uskalla aiheeseen tarttua.
Mutta nastojen haitallisuudesta ja niiden aiheuttamista kustannuksista olisi syytä alkaa keskustella. Aalto yliopiston tutkija totesi Aamulehdessä keväällä että meillä ei ole enää varaa nykyiseen nastarenkaiden käyttöön.
Lisäksi talvet ovat muuttuneet niin että käyttö on turvallisuuden kannalta jopa haitallista. Yhä enemmän nastoilla ajetaan kaupungeissa.
Rengasala on puolustanut nastarenkaiden tarpeellisuutta. Mutta sillä on oma etunsa tässä.
Sen tarinassa Suomessa tarvitsee aivan erityiset Pohjoisiin olosuhteisiin tehdyt talvirenkaat jotka kotimainen valmistaja osaa tehdä parhaiten. Väite ontuu pahasti kun katsoo sääkarttoja. Ja autotkin ovat kehittyneet aika lailla.
Samalla syksyisten talvirengastestien olosuhteet ovatkin irronneet kauas niistä olosuhteista joissa renkailla todellisuudessa ajetaan. Poikkeuksena Lappi.
Etelässä saamme nastarenkaista maksimaaliset haitat eikä mitään hyötyä. 100 km nastoilla sulalla tiellä kuluttaa noin 1 kg asfalttia. Se päätyy ympäristöön. Kura ja pöly lentävät kaupungeissa ja maisema saastuu.
80 % kuskeista ajaa nastoilla. Tämä kertoo ongelman suuruudesta. Kustannukset kansantaloudelle ovat melkoiset.
Nastarenkaat ovat vaikea aihe johon autoilijat suhtautuvat tunteella, vähän kuin jenkit aseisiinsa. Norjassa nastoille asetettiin haittamaksu ja niiden käyttö romahti. Meillä poliitikot ei uskalla aiheeseen tarttua.
Mutta nastojen haitallisuudesta ja niiden aiheuttamista kustannuksista olisi syytä alkaa keskustella. Aalto yliopiston tutkija totesi Aamulehdessä keväällä että meillä ei ole enää varaa nykyiseen nastarenkaiden käyttöön.
Lisäksi talvet ovat muuttuneet niin että käyttö on turvallisuuden kannalta jopa haitallista. Yhä enemmän nastoilla ajetaan kaupungeissa.
Rengasala on puolustanut nastarenkaiden tarpeellisuutta. Mutta sillä on oma etunsa tässä.
Sen tarinassa Suomessa tarvitsee aivan erityiset Pohjoisiin olosuhteisiin tehdyt talvirenkaat jotka kotimainen valmistaja osaa tehdä parhaiten. Väite ontuu pahasti kun katsoo sääkarttoja. Ja autotkin ovat kehittyneet aika lailla.
Vastaukset 30
Vanhimmat
En nyt ihan saa kiinni siitä, mikä on käsittelemäsi ongelma ja ratkaisu siihen. Uusi TLL lisäsi kuskien vapautta ja vastuuta talvirenkaiden käyttöä pippeli koskien, ja se on hyvä muutos maassa, jonka eri puolilla on täysin erilaisia kelejä samaan aikaan. Jos ongelmasi on nastarenkaat, niin älä käytä niitä.
Tuo kilo/100km on täyttä huuhaata, ainakin nykyisillä nastoilla.
Nythän voi ajaa kesärenkailla vaikka läpi talven jos kelit sen suo ja kitkarenkaat on mitä mainioimmat renkaat nykyisiin talviin etelässä.
Kyllä täällä tarvitaan ehdottomasti pohjolaan suunnitellut renkaat, sillä nuo keskieuroopan kitkat ei tosiaankaan toimi lumessa ja jäässä.
Lumessa kyllä, mutta jäässä erittäin huonosti. Onneksi meillä on myös pohjolaan suunniteltuja kitkoja.
Minä valitsen testeissä menestyneet renkaat, riippumatta siitä onko kitkat tai nastat kyseessä. En luota testeissä surkeasti menestyneisiin tai testaamattomiin renkaisiin.
OK. Itse en ole vielä nähnyt jäällä hyvin pärjänneitä keskieuroopan kitkoja, mutta ehkä niitäkin sitten on.
Itse olen huomannut, ettei testituloksilla ole juuri yhteneväisyyttä käytännön kanssa. Renkaat esimerkiksi testaan uusina ja kylminä, mikä ei vastaa ollenkaan normaalia käyttötapausta. Jos rinkulalla ajetaan keskimäärin vaikka 20 000 kilsaa, olisi hyvä testata ne 5 000 -15 000 ajettuina ja sekä kylminä että lämpiminä (ne vaativimmat tilanteet harvalla meistä tulevat vastaan ensimämisillä kilometreillä pihasta lähdettyä).
Käytettyjä on kerran taidettu testatakin, mutta lämpimiä renkaita en muista nähneeni testattavan kertaakaan. Kai se olisi liian hankalaa, kun ei saisi jäädä pitkäksi aikaa seisomaan ja kirjaamaan havaintoja ja pitäisi muutama minutti ajella niillä kumeilla ennen testien suorittamistakin.
Ostan siis itse renkaat, jotka ovat edulliset, eivät ole pärjänneet erityisen huonosti testeissä ja joista löytyy hyviä kokemuksia ihmisiltä.
Tuo käytettyjen renkaiden testaus ei ole aivan ongelmatonta. Jo pelkästään sekin miten ja millä kriteereillä käytetyt valitaan vertailtaviksi ei ole ihan selvää. Siinä voi spekuloida helposti. Esim valitaanko yhtä kuluneet vai saman ikäiset. Lisäksi käytetyillä renkailla niillä ajettu ajotyyli, olosuhteet, millaisessa autossa niitä on käytetty jne voivat vaikuttaa oleellisesti.
Uusien testauksessa ei noita haasteita ole eli kaikki lähtevät ’samalta viivalta’. Se miten ja missä niillä sitten käytännössä ajetaan myöhemmin vaikuttaa luonnollisesti niiden kuntoon ja ominaisuuksiin myöhemmin eikä uusien testaamisessa näitä ei tietenkään saa selville.
Käytettyjähän on testattuja oikeastaan ainoa mitä testeissä on varmasti ja yksiselitteisesti saatu selville, on se itsestäänselvyys että ominaisuudet ovat selväti heikommat kuin uutena. Muut tulokset ovat kovasti spekuloitavissa ja kyseenalaistettavissa.
Käytettyjen testaus vaatisi sen, että valittavat renkaat ’kulutettaisiin’ vaikka laboratio-olosuhteissa kaikilla samat vaihtelevat suomalaiset talviajan olosuhteet, ajotapa, sama ’testipenkki’ eli auto ja tietysti saman ikäiset.
Kyllähän näin voitaisi tehdä, mutta ihan halpaa ja vaivatonta se ei olisi. Ja olisiko järkevääkään siitä saatavaan hyötyyn nähden? Ihmiset kuitenkin ostavat aina uusia renkaita lähes poikkeuksetta. Tuo keinotekoinen laboratioissa tehty ’kuluttaminen’ ei sekään vastaisi juuri kenenkään tosielämän käytännön tilanteita, vaikka se olisikin ainoa keino saada luotettavat ja vertailukelpoiset testitulokset.
Uusien renkaiden testaaminen lienee kuitenkin järkevintä. Kyllä niissäkin on lähes aina niin, että jos on hyvät renkaat uutena, niin harvoin ne käytettynäkään muuttuvat huonommiksi suhteessa muihin renkaisiin, jos niiden käyttö on samanlaista.
30km/h on muutenkin maksimi nopeus jos on pääkallokeli!☠️☠️☠️
Kyllä kai kitkoillakin pärjää, jos osa autoilijoista käyttää nastoja.
Näinhän myös Norjassa ajatellaan:
“Although it is advantageous that a small portion of vehicles use studded winter tires because they make the roadway slightly rougher and create a better fit for non-studded winter tires. This will reduce the need for sea sand, which is an important source of dust,” says the Norwegian Road Administration."
Jos on liukasta pitää olla nastarenkaat. Jos ei ole liukasta pärjää millä renkaalla vaan.
Paitsi suunnilleen uudenmaan alueella, siellä ei osata ajaa millään renkaalla kun sattuu satamaan lunta tai pakkanen (joskus) yrittää jäädyttää sen älyttömän suolapatjan tiellä.
Lisätään vielä että kesäisinkään siellä ei pysytä tiellä. Vesisateesta nyt puhumattakaan.
Eipä lumisella tiellä nastoista ole mitään hyötyä.
Eipä polanteisella tiellä kitkoista ole mitään hyötyä.
Lisätään vielä, että ei ole 11.36 kirjoittaja.
Kerro toki tarkemmin miksi ei ole?!
Pariin talveen en ole polanteisiin teihin törmännyt ja ajolinjan voi itse valita.
"Eipä polanteisella tiellä kitkoista ole mitään hyötyä."
Minä olen ymmärtänyt, että juuri polanteella kitkarengas on omimmillaan.
Valitettavasti olet ymmärtänyt väärin. Katsos se polanne on monesti jäätä kyllä jään ulkonäko vaihtelee tummasta vaaleaan polanteeseen. Sitä ei kitkatollot tajua - Sen vuoksi eilen sain mennä auttamaan kitkatolloa kun oli ohittaessaan pyöräyttänyt autonsa ojaan. Mutta onneksi henkilövahingoilta vältyttiin. Kertoi itsekin että luuli pinnan olleen luminen ja olleen täysi yllätys.
No suomalainen tarvii ne nastarenkaat kesälläkin, niin miksi tästä pitää vääntää?
Onhan mannerEuroopan ja Suomen etelärannikon välissä hieman vajaat 1000 km ja kyllä se nyt jossain näkyy.
Nastarenkaiden paras kitkoihin verrattuna ylivoimainen hyöty saadaan nimenomaan vaihtelevissa olosuhteissa, kun lämpötila vaihtelee nollasta jonnekin vajaaseen 10 pakkasasteeseen. Suolauksella toki tilannetta saadaan muutettua ainakin hetkeksi kunhan pakkasta on max kuusi astetta. Tämä onnistuu aika hyvin täällä pk-seudulla, jossa suolaus on erittäin voimallista ja jatkuvaa, mutta eihän näin ole kaikkialla. Toisaalta eipä kitkojen ominaisuudet ole sulillakaan ja varsinkaan märälää tienpinnoilla nastoja paremmat.
Testit nykyisin tehdään kyllä melkoisen kattavasti juuri sellaisissa olosuhteissa joita Suomessa esiintyy yleisesti maanteillä. Kuiva ja märkä asfaltti, joka suolauksen ansiosta on hyvin yleinen kaduilla ja pääteillä juuri pk-seudulla on mukana testeissä. Samoin jäinen ja kovaksi tamppautunut lumipinta, joka on yleista keskisessä Suomessa ja pohjoisessa Suomessa. Joskus jopa pääteillä varsinkin harvinaisempi pehmeä irtolumikin.
Mistä muusta keskustellaankaan kuin nastojen haitoista? Ja sitä keskustelua on jatkunut varmaan jo kymmenen vuotta tai kauemminkin.
Keskustelu on juuttunut vain nastojen haittoihin, joita kukaan ei kiellä olevan. Hyödyt on kokonaan pannassa. Sen sijaan minkäänlaista keskustelua ei käytännössä esiinny nastarenkaille vaihtoehtoisista liukkaudentorjunnoista ja niistä haitoista. Jos joku jossain käy, niin missä ja miksi sitä piilotellaan.
Ei kai kukaan niin naiivi ole, ettei ymmärrä n 120.000 tonnin suolan levittäminen/kausi luontoon ole vahingollista. Paitsi luonnolle ja pohjavesille, niin myös asfaltille, betonirakenteille ja teräkselle (sillat esim), autoille ja yleisesti koko rakennetulle ympäristölle.
Nykynastat ovat jo erittäin vähän asfalttia kuluttavia aikaisempiin verrattuna, mutta toki kuluttaa, että tienkulutuksen merkitys alkaa jo olla aika pieni.
Suolalla jatkuvasti sulatetut, ja märät varsinkin, tiet ovat alttiita nastojen kuluttavalle vaikutukselle. Toisaalta epärealistista on vaatia suolauksen lopettamista kokonaan, kuten nastoistakin luopumista ennenkuin ilmastomuutos lopettaa talvet. Vauhtihan on aika hyvä ja näkyyhän se jo lainsäädännössäkin eli talvirengaspakko aikaan sidottuna on nyt poistettu.
Juuri näin. Suola on paljon pahempi asia kuin nastat. Suolaus on kai ymmärtääkseni lähinnä raskaan kaluston takia olemassa.
Juuri näin.
Mistä muusta liukkaudentorjunnasta on tehty yhtä monta ja vain haittoja esiintuovia tutkimuksia kuin nastarenkaiden haitoista?
Ei mistään.
Ja olishan se nyt outoa, jos miljoonia maksavista useista vuosien ajoilta tehdyistä tutkimuksista nastojen haittavaikutuksista ei lopputuloksena löytyisi haittoja laisinkaan. Johan tutkimusten nimi, kohde viittaavat haittoihin ja tavoitekin on lähes aina nastojen haitat.
Mitähän tosiaan aloittaja tarkoitti, että asiasta pitäisi alkaa käymään keskustelua? Onko nuo tosiaankin jääneet aloittajalta huomaamatta?
Suolaus on välttämätöntä kaiken ei-nastallisen liikenteen vuoksi. Ja entistä välttämättömämmäksi se tulee, kun nastaliikenne vähenee ja näin nastojen tiestöstä liukkautta syövä vaikutus vähenee. Eniten suolaahan levitetään siellä missä on eniten ei-nastallista liikennettä. Suhteellisesti ja absoluuttisesti.
Näin, vaikka kaikkialla Suomessa on edelleen valtaosa henkilö- ja pakettiautoliikenteestä nastallista, mutta selvä ero pk-seudun ja muun Suomen välillä on sekä suolauksen suuressa määrässä että nastallisen liikenteen vähäisemmässä osuudessa
Nastat tulisi kieltää.
Kitkat tulisi kieltää
Lapissa nastarenkaille on varmasti käyttöä. Mutta etelän kaupungeissa Tampereella Helsingissä jne käteen jäävät lähinnä haitat.
Siten erillinen nastarenkaiden hintaan lisättävä haittamaksu Norjan tapaan olisi perusteltua. Jos se ohjattaisiin teiden päällystämiseen.
Samalla olisi kaupunkilaisten huomioimista jos nastarenkailla ei ajettaisi kaupunkikeskustoissa. Kuivalla kaupungeissa lentää pöly, ja märällä asfalttikura.
Nastarenkaista aiheutuu kansantaloudelle satojen miljoonien eurojen kustannukset vuosittain. Normioloissa asfalttipäällyste kestää noin 15v. Nasta-ajossa 2-3 v. Ovatko haitat suhteessa hyötyihin kohdallaan. Tätä kannattaisi alkaa puntaroida. Suomi taitaa olla ainoa maa jossa näitä vielä saa käyttää vapasti haitoista ja muista ihmisistä välittämättä.
"Siten erillinen nastarenkaiden hintaan lisättävä haittamaksu Norjan tapaan olisi perusteltua. "
Norjassa pääkaupunki Oslo sekä Trondheim ja Bergen ovat määränneet haittamaksun autoilusta nastarenkailla keskusta-alueillaan.
"Suomi taitaa olla ainoa maa jossa näitä vielä saa käyttää vapasti haitoista ja muista ihmisistä välittämättä."
Taitaa olla, luulen, Esson baarissa kuulin, etttä...
EU:ssa ei ole montaakaan maata, jossa nastarenkaiden käyttö olisi kielletty, tieto löytyi netistä helposti.
Nastarenkaille on varmasti käyttöä. Mutta etelän kaupungeissa Tampereella Helsingissä jne käteen jäävät lähinnä kitkarenkaan haitat.
Siten erillinen kitkarenkaiden hintaan lisättävä haittamaksu olisi perusteltua. Jos se ohjattaisiin teiden kunnostamiseen.
Samalla olisi kaupunkilaisten huomioimista jos kitkarenkailla ei luisuteltaisi kaupunkikeskustoissa. Kaupungeissa lentää pöly, ja märällä asfalttikura.
Nastarenkaista aiheutuu kansantaloudelle satojen miljoonien eurojen säästöt vuosittain. Normioloissa asfalttipäällyste kestää noin 15v. Kitka-ajossa 2-3 v. Ovatko haitat suhteessa hyötyihin kohdallaan. Tätä kannattaisi alkaa puntaroida. Suomi taitaa olla ainoa maa jossa kitkoja vielä saa käyttää vapasti haitoista ja muista ihmisistä välittämättä.
Nastarenkaistahan+paras+hyöty+tulee+juuri+vaihtelevista+keleistä,+muutaman+plusasteen+ja+muutamien+pakkasasteiden+vaihdellessa.++Tiethän+ovat+liukkaimmillaan+juuri+tuossa+lähellä+nollaa,+kun+pinta+on+luminen/jäinen.+Lapissa+tällainen+keli+ei+ole+yleinen,+mutta+yleinen+se+on+eteläisessä+Suomessa.+