Paraneeko hoito sote-uudistuksen ansiosta, kyseltiin A-studiossa 8.12.. Studiovieraina olivat perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.), kansanedustaja Elina Lepomäki (kok) ja sote-asiantuntija Liina-Kaisa Tynkkynen Tampereen yliopistosta.
YLE-uutiset otsikoi kyseisen ohjelman perusteella: "Elina Lepomäki ryöpytti Krista Kiurua soten ulkoistusten purkamisesta A-studiossa seuraavasti "Tämä on kyllä aivan teidän omaa tulkintaa". Lepomäki oli huolissaan siitä, minkälaisen viestin ulkoistusten purkaminen lähettää Suomesta LIIKETOIMINTAKOHTEENA KANSAINVÄLISILLE MARKKINOILLE.
(Sote-uudistus 8.12. Annette Blencowe, Yle-uutiset)
Suomessa ei sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistusta tehdä kansainvälisille sijoittajille eikä markkinaehtoisesti. Ruotsi, Tanska ja Norja ovat tehneet sote-uudistuksensa vuosia sitten ja korjanneet uudistuksiaan moneen kertaan.
Tanskassa asiakkaat voivat valita julkisen tai yksityisen sairaanhoidon väliltä, mutta valitsevat julkisen, koska yksityistä sairaanhoitoa ei julkisin varoin tueta, joten se on paljon kalliimpaa kuin julkinen. Ruotsissa huomattiin, että sote:n valinnanvapaus johti "kerman kuorintaan", eli yksityisiä palveluita oli runsaasti saatavilla isoissa kaupungeissa, kun taas maaseutu jäi ilman. Ruotsi joutui puuttumaan kermankuorintaan ja tukemaan syrjäseutujen sote-palveluita julkisin varoin.
Kansainväliset sijoittajat ovat sijoittaneet Suomen terveysbisnekseen, kun julkisin varoin on tuettu yksityisten sijoittajien markkinoita. Kehitys on johtanut myös markkinoiden keskittymiseen isoille terveysjäteille, pienten kotimaisten terveysyrittäjien joutuessa lopettamaan toimintansa.
Sosiaali- ja terveyspalvelut eivät saa olla kansainvälisten pääomasijoittajien bisnestä, jolloin terveysbisneksen tuotto-odotukset määräävät laadun ja hinnan. Asiantuntijoiden mukaan hallituksen sote-esitys on pohja, jolle rakentaa. Valitettavasti Yle-uutisten toimittaja ei kertonut mitä A-studiossa asiantuntija, sosiaali- ja terveyspolitiikan tutkija, dosentti Liina-Kaisa tynkkynen Tampereen yliopistosta sanoi. Hänen mukaansa sote-esitys on toteuttamiskelpoinen ja pohja, jolle uudistus on hyvä rakentaa.
Yle uutisten artikkelissa A-studion sote-uudistuksesta kertonut toimittaja raportoi vain Lepomäen huolista. Lepomäen mukaan kunnat eivät ole tehneet ulkoistuksia huvikseen. Se on totta. Kunnat ovat ulkoistaneet, kun eivät ole osanneet kilpailuttaa tai lääkäripulan vuoksi. Lääkärit ovat hakeutuneet keskuksiin yksityiselle sektorille.
Sipilän hallituksen sote-suunnitelmat etenivät pilottikokeiluihin asti, kun sitä ennen oli jo päätetty ihmisten sairauksien ja iän perusteella tehdyistä kapitaatiomaksuista. Jyväksylän sote-kokeilussa kolmen terveyskeskuksen asiakkaat saivat valita terveyspalvelujensa tuottajaksi joko yksityisen, julkisen tai kolmannen sektorin. Kapunki maksoi jokaisesta kaupunkilaisesta vuosimaksun (kapitaatiomaksun, käytettiinpä palveluita tai ei):
ikä 7-64 vuotta: Huhtasuo 154,76 €, Kuokkala 114,18 €, Keskusta 92,87 €
ikä 65-75 vuotta: Huhtasuo 340,51 €, Kuokkala 275,25 €, Keskusta 252,48 €
Hintoihin vaikutti asiakkaiden ikä, määrä ja asuinalue. Kallein maksu oli yli 85-vuotiaista maksettava eli 460,43 euroa. Palvelun määrä ei vaikuttanut.
Kapitaatiot oli laskettu Jyväskylän 2015 tilinpäätöksen mukaan. Hinnat olivat samat, kuin millä hinnalla kaupunki itse palvelut tuottaa. Odotettiin, että yksityinen tuottaa samaan hintaan.
Jyväskylässä yksityisille ei riittänyt sama "kapitaatio" millä kaupunki palvelut tuotti, joten yksityinen lopetti pilottikokeilun ja asiakkaat palautuivat julkiselle puolelle.
Valinnanvapaus ei olisi koskenut erikoissairaanhoitoa, ainoastaan perusterveydenhoitoa. Erikoissairaanhoito olisi porvarihallituksen sote-uudistuksessa jäänyt yksityisten markkinoiden hinnoittelemaksi, julkisella tuella.
Nykyinen sote-uudistus, jota Marinin hallitus esittää eduskunnan hyväksyttäväksi on asiantuntijoiden mukaan "pohja, jolle rakentaa".
Muut pohjoismaat ovat uudistaneet sote-palvelunsa vuosia sitten, ja myös päivittäneet palveluita sekä korjanneet alussa ilmenneitä virheitä. Suomessa sote-uudistusta on yritetty yli 10 vuotta, tuloksetta. Nyt olisi aika tehdä päätökset, luoda malli, jossa peruspalveluihin kuuluu perussairaanhoito, erikoissairaanhoito, hyvä sosiaalityö ja tulevaisuudessa myös sairauksien tehokas ennaltaehkäisy.
YLE-uutiset otsikoi kyseisen ohjelman perusteella: "Elina Lepomäki ryöpytti Krista Kiurua soten ulkoistusten purkamisesta A-studiossa seuraavasti "Tämä on kyllä aivan teidän omaa tulkintaa". Lepomäki oli huolissaan siitä, minkälaisen viestin ulkoistusten purkaminen lähettää Suomesta LIIKETOIMINTAKOHTEENA KANSAINVÄLISILLE MARKKINOILLE.
(Sote-uudistus 8.12. Annette Blencowe, Yle-uutiset)
Suomessa ei sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistusta tehdä kansainvälisille sijoittajille eikä markkinaehtoisesti. Ruotsi, Tanska ja Norja ovat tehneet sote-uudistuksensa vuosia sitten ja korjanneet uudistuksiaan moneen kertaan.
Tanskassa asiakkaat voivat valita julkisen tai yksityisen sairaanhoidon väliltä, mutta valitsevat julkisen, koska yksityistä sairaanhoitoa ei julkisin varoin tueta, joten se on paljon kalliimpaa kuin julkinen. Ruotsissa huomattiin, että sote:n valinnanvapaus johti "kerman kuorintaan", eli yksityisiä palveluita oli runsaasti saatavilla isoissa kaupungeissa, kun taas maaseutu jäi ilman. Ruotsi joutui puuttumaan kermankuorintaan ja tukemaan syrjäseutujen sote-palveluita julkisin varoin.
Kansainväliset sijoittajat ovat sijoittaneet Suomen terveysbisnekseen, kun julkisin varoin on tuettu yksityisten sijoittajien markkinoita. Kehitys on johtanut myös markkinoiden keskittymiseen isoille terveysjäteille, pienten kotimaisten terveysyrittäjien joutuessa lopettamaan toimintansa.
Sosiaali- ja terveyspalvelut eivät saa olla kansainvälisten pääomasijoittajien bisnestä, jolloin terveysbisneksen tuotto-odotukset määräävät laadun ja hinnan. Asiantuntijoiden mukaan hallituksen sote-esitys on pohja, jolle rakentaa. Valitettavasti Yle-uutisten toimittaja ei kertonut mitä A-studiossa asiantuntija, sosiaali- ja terveyspolitiikan tutkija, dosentti Liina-Kaisa tynkkynen Tampereen yliopistosta sanoi. Hänen mukaansa sote-esitys on toteuttamiskelpoinen ja pohja, jolle uudistus on hyvä rakentaa.
Yle uutisten artikkelissa A-studion sote-uudistuksesta kertonut toimittaja raportoi vain Lepomäen huolista. Lepomäen mukaan kunnat eivät ole tehneet ulkoistuksia huvikseen. Se on totta. Kunnat ovat ulkoistaneet, kun eivät ole osanneet kilpailuttaa tai lääkäripulan vuoksi. Lääkärit ovat hakeutuneet keskuksiin yksityiselle sektorille.
Sipilän hallituksen sote-suunnitelmat etenivät pilottikokeiluihin asti, kun sitä ennen oli jo päätetty ihmisten sairauksien ja iän perusteella tehdyistä kapitaatiomaksuista. Jyväksylän sote-kokeilussa kolmen terveyskeskuksen asiakkaat saivat valita terveyspalvelujensa tuottajaksi joko yksityisen, julkisen tai kolmannen sektorin. Kapunki maksoi jokaisesta kaupunkilaisesta vuosimaksun (kapitaatiomaksun, käytettiinpä palveluita tai ei):
ikä 7-64 vuotta: Huhtasuo 154,76 €, Kuokkala 114,18 €, Keskusta 92,87 €
ikä 65-75 vuotta: Huhtasuo 340,51 €, Kuokkala 275,25 €, Keskusta 252,48 €
Hintoihin vaikutti asiakkaiden ikä, määrä ja asuinalue. Kallein maksu oli yli 85-vuotiaista maksettava eli 460,43 euroa. Palvelun määrä ei vaikuttanut.
Kapitaatiot oli laskettu Jyväskylän 2015 tilinpäätöksen mukaan. Hinnat olivat samat, kuin millä hinnalla kaupunki itse palvelut tuottaa. Odotettiin, että yksityinen tuottaa samaan hintaan.
Jyväskylässä yksityisille ei riittänyt sama "kapitaatio" millä kaupunki palvelut tuotti, joten yksityinen lopetti pilottikokeilun ja asiakkaat palautuivat julkiselle puolelle.
Valinnanvapaus ei olisi koskenut erikoissairaanhoitoa, ainoastaan perusterveydenhoitoa. Erikoissairaanhoito olisi porvarihallituksen sote-uudistuksessa jäänyt yksityisten markkinoiden hinnoittelemaksi, julkisella tuella.
Nykyinen sote-uudistus, jota Marinin hallitus esittää eduskunnan hyväksyttäväksi on asiantuntijoiden mukaan "pohja, jolle rakentaa".
Muut pohjoismaat ovat uudistaneet sote-palvelunsa vuosia sitten, ja myös päivittäneet palveluita sekä korjanneet alussa ilmenneitä virheitä. Suomessa sote-uudistusta on yritetty yli 10 vuotta, tuloksetta. Nyt olisi aika tehdä päätökset, luoda malli, jossa peruspalveluihin kuuluu perussairaanhoito, erikoissairaanhoito, hyvä sosiaalityö ja tulevaisuudessa myös sairauksien tehokas ennaltaehkäisy.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ihan hyvä, mutta et kai tosissasi odota demareilta totuutta?
En odota oppositiossa olevilta puolueilta yhtään mitään. Räksytys ei ole yhtään mitään. Mutu-mielipiteet eivät ole yhtään mitään.
Vaihtoehtoinen fakta ei ole yhtään mitään.
Se tiedetään, mitä nykyiset oppositiopuolueet (kokoomus, persut) saivat aikaan hallituksessa, vaikka vaalilupaukset olivat jotain ihan muuta.
Viime vaalikaudella hallitusvastuussa olivat keskustapuolue, kokoomus ja perussuomalaiset. Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistusta Sipilän hallitus ajoi kuin "käärmettä pyssyyn".
Pisteytys oli kapitaatiomaksun edelletys. Ja kapitaatiomaksut olisi siirretty valtion verokertymästä yksityisille pääomasijoittajille. Markkinaehtoisesti.
Valinnanvapaus oli valheellinen lupaus, kun tiedetään, että se ei olisi koskenut erikoissairaanhoitoa, joka on edellytys tasa-arvoisille terveyspalveluille.
Jos uskot vain hallitukseen, olet tuuliviiri
Hallituksen sosiaali- ja terveysuudistus on tarpeellinen ja lisää tasa-arvoisia sote palveluja kuten pitääkin. Tarvelähtöisesti eikä markkinalähtöisesti. Se ei ole mikään uskon asia.
Ongelma on että ehdotuksen toteuttaminen maksaa ihan liikaa. Ja kun ehdotus sisältää aivan liikaa epävarmuutta ja ongelmia, ei pidä ottaa riskiä ja alkaa toteuttaa sitä.
Lopputuloksena voi olla kaaos ja jää potilaiden hoito turvaamatta.
Esimerkiksi SOTE ehdotus ei täytä EUn vaatimuksia. Myös ehdotuksen tavoitemalli ei tue kansanterveyttä, sairaiden mukaan saa rahaa ja ehdotuksessa ei ole rahan käytölle mitään jarrua. Pappa betalar, eiku valtio maksaa.
Ei pidä laittaa työn alle vaan jatkaa nykytilanteen kehittämistä kuntayhteistyön kautta.
Asia halutaan esittää noin sekä toivotaan ja vakuutetaan että kaikki menee suunnitellulla ja toivotulla tavalla. Halutaan tehdä uusi poliittinen hallinto ja sille virkakoneisto. Vastuun kantajia on vähän mutta valtaan pyrkiviä ja sillä eläviä on haitaksi asti. Siinä byrogratiassa pystyvät ja hyvää tarkoittavatkin lamaantuvat. Tuloksia ei paljon synny mutta kustannukset nousevat hallisemattomasti. SOTE uudistus on niin suuri sijoitus kansantaloudessa että sillä on keskeinen merkitys maamme tulevaisuudelle. Tulee jopa mieleen että onko tarkoituskin valtion aseman ja poliittisten päätösten painoarvon lisääminen ja vahvistaminen. Kaikki tehdään velaksi mutta velanottaja eli valtio ei pysty eikä yritäkkään niitä maksaa. Lasku määrätään tietysti veronmaksajille ja siitä edelleen
rasitteena tuottavalle toiminalle maassamme. Voi se tietysti olla myös yllätyksenä/salaa tehtävä sosialisointi.
Julkisuuteen on esitetty nyt liian monta kommenttia ja näkemystä ennakoitavista valuvirheistä, ettei SOTE ehdotuksen hyväksyntää pitäisi tehdä. Valmistelua pitää jatkaa ja vaihtoehtona tulisi tarkastella riskittömämpää nykytilannetta eli kuntayhtymämallin kehittämistä.
Epäilen hiukan parlamentarismin toimimista. Tuntuu siltä että vasemmisto ei halua kuulla minkäänlaista kysymystä kokien ne aiheettomaksi kritiikiksi tai politikoinniksi. Tai räksyttämiseksi. Keskustan tulisi myös ajatella Suomea eikä omaa äänestäjäkuntaa. Maaseutu hiljenee ja liialliset panostukset valuvat siellä hukkaan.
Onko niin että olemme rakentamassa suuruuden hullua systeemiä Suomeen vain sen takia että ideologian huumassa on terve järki unohtumassa?
Olet nyt jäänyt jankuttamaan tuosta markkinalähtöisyydestä.
Se ei ole se suurin ongelma. Suurin ongelma on se, että on syntymässä elefantti tai dinosaurus.
Toimiiko varmasti? Se on ruvennut tässä epäilyttämään. Ymmärrät sen että valtavat määrät käytetään rahaa ja jos homma levähtää käsiin olemme kusessa Suomessa.
Olisiko parempi vetää henkeä? Mitäs jos kuitenkin yritetään kuntayhtymä pohjalta nykytilannetta kehittäen, siihen on hyviä malleja.
Toivottavasti kaikki sossu alan mielipuoli akat tukehtuvat työnsä määrään.