BREXIT eli Britannian ero Euroopan unionista (EU) astui virallisesti voimaan viime tammi- ja helmikuun vaihteessa – mutta se on yhä kesken.
Ehkä osalle brittejä valkenee vasta ensi vuonna, että ero EU:sta ei ollutkaan ”tapahtuma”, jota pääministeri Boris Johnson tai kukaan muukaan voisi panna toteen ja saada ”valmiiksi”. Ja että oikeasti brexit on hitaasti mutta vääjäämättömästi vaihe vaiheelta kehkeytyvä kelju ketjureaktio.
Yksi brexit-prosessin lukuisista määräajoista ja välitavoitteista koittaa nyt vuodenvaihteessa, jolloin päättyy vuorostaan virallista eron hetkeä seurannut siirtymäaika.
Siirtymäajan kuluessa oli tarkoitus solmia eroa seuraavien kauppasuhteiden ja muunlaisen kanssakäymisen ehdot.
SOPIMUSNEUVOTTELUJEN lukuisten jo tuloksetta sivuutettujen määräaikojen seuraavat "ratkaisun hetket" ovat paraikaa käsillä ja viime tingassa.
Neuvottelut ovat alusta asti olleet nihkeitä, ja nyt ne ovat jo kuukausien ajan jumittaneet kummallekin neuvottelupuolelle tärkeissä kynnyskysymyksissä.
Britannian tiistainen lupaus olla sittenkin rikkomatta aiemmin solmittua erosopimusta voi edistää neuvotteluja, mutta se on eri asia kuin uusi sopimus. Mitä lähemmäs joulupyhiä ja vuodenvaihdetta sopimusvääntö vielä pitkittyy, sitä todennäköisemmältä neuvottelujen raukeaminen – ja ero ilman sopimusta – alkaa vaikuttaa.
EU:n ja Britannian luisuminen sopimuksettomaan tilaan olisi onneton takaisku, josta aiheutuisi arvaamatonta ja kaikin puolin turhaa vahinkoa kaikille mahdollisille osapuolille.
Suurin brexit-vahinko tapahtui kuitenkin jo vuoden 2016 kesällä, kun Britannia päätti erota.
Ehkä osalle brittejä valkenee vasta ensi vuonna, että ero EU:sta ei ollutkaan ”tapahtuma”, jota pääministeri Boris Johnson tai kukaan muukaan voisi panna toteen ja saada ”valmiiksi”. Ja että oikeasti brexit on hitaasti mutta vääjäämättömästi vaihe vaiheelta kehkeytyvä kelju ketjureaktio.
Yksi brexit-prosessin lukuisista määräajoista ja välitavoitteista koittaa nyt vuodenvaihteessa, jolloin päättyy vuorostaan virallista eron hetkeä seurannut siirtymäaika.
Siirtymäajan kuluessa oli tarkoitus solmia eroa seuraavien kauppasuhteiden ja muunlaisen kanssakäymisen ehdot.
SOPIMUSNEUVOTTELUJEN lukuisten jo tuloksetta sivuutettujen määräaikojen seuraavat "ratkaisun hetket" ovat paraikaa käsillä ja viime tingassa.
Neuvottelut ovat alusta asti olleet nihkeitä, ja nyt ne ovat jo kuukausien ajan jumittaneet kummallekin neuvottelupuolelle tärkeissä kynnyskysymyksissä.
Britannian tiistainen lupaus olla sittenkin rikkomatta aiemmin solmittua erosopimusta voi edistää neuvotteluja, mutta se on eri asia kuin uusi sopimus. Mitä lähemmäs joulupyhiä ja vuodenvaihdetta sopimusvääntö vielä pitkittyy, sitä todennäköisemmältä neuvottelujen raukeaminen – ja ero ilman sopimusta – alkaa vaikuttaa.
EU:n ja Britannian luisuminen sopimuksettomaan tilaan olisi onneton takaisku, josta aiheutuisi arvaamatonta ja kaikin puolin turhaa vahinkoa kaikille mahdollisille osapuolille.
Suurin brexit-vahinko tapahtui kuitenkin jo vuoden 2016 kesällä, kun Britannia päätti erota.
Vastaukset 9
Vanhimmat
VAIKKA SUISTUMINEN sopimuksettomaan tilaan pahentaisi brexit-vahinkoja suuremmiksi kuin on välttämättä kärsittävä, sekään ei silti katkaisisi kanssakäymistä kokonaan eikä varsinkaan lopullisesti.
Siitä vain alkaisi koko brexit-prosessiin taas uusi vaihe, jonka aikana kaikki asianosaiset nuolisivat haavojaan ja yrittäisivät keksiä keinoja vahinkojen lievittämiseksi – ehkä joillakin uusilla avainsanoilla mutta silti taas uusilla sopimusneuvotteluilla.
Toki sekin erehtyy, joka luulee viime tingan sopimuksen saattavan brexit-prosessin jonkinlaiseen ”maaliin” saati onnelliseen loppuun.
Paraskin mahdollinen enää solmittavissa oleva sopimus on aiempaan jäsenyyteen verrattuna kehno kompromissi, joka voi jonkin verran rajoittaa erosta koituvia vahinkoja – mutta ei estää niitä.
Siksi viime tingan sopimuskin olisi luultavasti vain yksi uusi välivaihe, jonka jälkeen ennen pitkää alkaisivat taas uudet neuvottelut suhteiden kohentamiseksi ja vahinkojen paikkaamiseksi.
Brexit alkaa muistuttaa tarpomista upottavassa suossa.
Kun yhtä jalkaa nostaa, toinen painuu taas entistä syvemmälle.
Brexit on brittihallinnon suurimpia sähläyksiä vuosisatoihin.
Viimeisin päätös todistaa umpikujan,mutta vielä kerran yritetään.
Pikkuhiljaa alkaa Boriksella menemään tukka sekaisin, kun joutuu hetken päästä esittelemään briteille huipputulokset neuvotteluistaan.
EU:sta eroaminen voi olla yhtä helvettiä, vaikka jäsenyys on vapaaehtoinen. Niin tiukasti EU sitoo byrokratiallaan jäsenmaat itseensä. Suomikin on kaulaansa myöten EU-suossa, joten FiXIT:stä on turha edes haaveilla. Siihen ei ole taloudellisesti varaa, eikä siihen löydy rohkeuttakaan. Yritetään vain elää sen helvetin kanssa ja kiistetään kaikki kritiikki.
Typeräävaletta.
Britannianbrexit-ongelmat ovat senitsensäaihruttamia.
Ei voi erota ja säilyttää samalla jäsenedut.
Muutenkaan briteillä ei ollut minkäänlaista selkeää neuvottelutaktiikkaa.
Koko brexithän johtui onnistuneesta valekampanjasta.
EU-jäsenyyden hyödyt ovat suuremmat kuin haitat.
Sen on brexit nyt kiistatta todistanut.
Mikään ei estä jäsenmaata eroamasta,jos niin päätetään.
Seuraukset on vain kannettava.
Touu brexitin vahingollisuudesta alkaa selvitä briteille tammikuussa,kunhan se astuu voimaan kaikkine haittoineen,
Goodbye, adjö, auf wiederzen, bonne nuit.
Eu voidaan päätöksenteossa ohittaa.
Tulleilla voidaan säädellä kauppasotaa.
Aluksi on vaikeaa, mutta niin se on aina itsenäisyyden alussa ollut kaikilla mailla.
Itsenäisyys maksaa mutta palkitsee.