Sota joka maksoi 67 000 suomalaisen miehen hengen. Oli henkisesti ja taloudellisesti paljon raskaampi Suomelle kuin talvisota ja joka päättyi nöyryyttävään tappioon syksyllä 1944. Jälkeenpäin on sotaromantikot yrittäneet tehdä jatkosodasta jotenkin puhdasta ja kunniallista mutta suomalaisten sotilaiden syvät rivit syksyllä 1944 kertovat toista. Hyökkäyssodasta palasi hyvin masentuneita miehiä, muitakin kuin Mauno Koivisto. Eteenkin upseeristo oli kriisissä ja nöyryytystä paettiin kuka viinaan, kuka mitä ankarampaan työntekoon. Jotain hyvää kammottava sota kuitenkin sai aikaan: militantti oikeistolaisuus sai sodassa selkäsaunan ja tarvittiin 50 vuotta ennen kuin tuo iljetys alkoi uudestaan nostaa päätään.
Maskit kasvoilta: jatkosota 1941-44 oli häpeällinen sota Suomelle
Anonyymi
366
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Suur-Suomesta haaveilu oli virhe, mutta minkä sinä kuvittelet olleen Jatkosodan vaihtoehtona? Rauhan? Ei. Vaihtoehtoina oli puolustussota, joka hävittäisiin varmasti, tai hyökkäyssota, jossa oli ainakin mahdollisuus menestyä yhdessä Saksan kanssa. Vaikka Jatkosotakin lopulta hävittiin, Suomi sentään säästyi neuvostomiehitykseltä, joten ratkaisu oli oikea.
Puna-armeija tarvitsi hengähdystaukoa Talvisodan jäljiltä, mutta ei Neuvostoliitto niin vähällä aikonut luovuttaa Suomen valloitussunnitelmassaan. Oli täysin selvää, että Neuvostoliitto hyökkää uudestaan paremmin valmistautuneena, joten Suomella ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin hankkia liittolaisia. Länsiliittoutuneet kieltäytyivät. Ruotsia ei kiinnostanut, eikä se yksin olisi riittänytkään. Ainoaksi vaihtoehdoksi jäi Saksa.
Natsien kanssa liittoutuminen on etenkin jälkikäteen ajatellen todella huono vaihtoehto, mutta itsenäisyyden menettäminen ja pakkosiirto Siperian orjaleireille oli vielä paljon huonompi. Kun Saksa aloitti hyökkäyksen Neuvostoliittoon, ei Suomella ollut käytännössä muuta vaihtoehtoa kuin hyökätä mukana. Kun hyökkäys sujui odotettua paremmin, armeijan ylin johto innostui menestyksestä liikaakin, mutta jälleen täytyy kysyä, mikä oli vaihtoehtona? Suomi tiesi olevansa sodan ajan riippuvainen Saksan tuesta, ja Saksan tuen ehtona oli, että Suomi jatkaa hyökkäystä Wehrmachtin rinnalla eikä tee erillisrauhaa.
Syy : Suomi oli että iitsenäisyyden alkuvuosikymmenet oli vielä nykyistäkin vahvempi militaristinen mediatotalitarimi. Patologinen Suomen kansaa nuoruudesta lähtien vihannut psykopaatti sai valtaoikeiston piirissä jumalan aseman. Kun päässä on yksi ainoa hyökkäyssuunnitelma vuosikymmeniä alkaa kaikki muuttua persteluksi manipuloida ympäristöä keinoja kaihtamatta Nykyinen . Sanoma -> YLE -> UPI -> Alma. -komentoketju toimittajakoulutuksen ja militarismin umpiona on pientä verrattuna 20 30-luvun tilanteeseen.
Vallinnut indoktrinaatio ja toisinajattejoiden kokema väkivalta aihetti että Suomea ajettiin kuin raiteilla sotiin ja tuhoon.
Vain muutama kuukausi talvisodan päättäneen Moskovan rauhansopimuksen solmimisesta Molotov ilmoitti, että Suomi tullaan liittämään Neuvostoliittoon.
Viro, Latvia ja Liettua pakkoliitettiin, kun taas Suomi pysyi itsenäisenä.
"Molotovin keskustelut Liettuan ulkoministeri Vincas Krėvė-Mickevičiuksen kanssa Kremlissä 30.6.1940, kolme ja puoli kuukautta talvisodan rauhan solmimisen jälkeen, eivät jättäneet mitään epäselvää Neuvostoliiton tavoitteista myös Suomen suhteen (Krėvė-Mickevičius, 1940). Molotov vaati kuulijaltaan todellisuudentajua: ”Teidän on ymmärrettävä, että pienet kansat tulevat häviämään tulevaisuudessa. Teidän Liettuanne ja muiden Baltian kansojen, Suomi mukaan luettuna on liityttävä kunniakkaaseen neuvostokansojen perheeseen. Sen vuoksi teidän tulisi nyt alkaa perehdyttää kansaanne neuvostojärjestelmään, joka tulevaisuudessa tulee hallitsemaan kaikkialla Euroopassa ja jota tullaan toteuttamaan nopeammin joissakin paikoissa, kuten Baltian maissa ja myöhemmin muualla.”"
https://tammenlehva.fi/2020/04/01/hitlerin-ja-stalinin-yhteistyo-ja-talvisodan-merkitys-kansainvalisessa-politiikassa/