Miksi se on kytketty Suomeen ja Talvisotaan, eihän näillä asioilla ole mitään luontaista yhteyttä. Neuvostoliitto toimitti öljyä Saksaan ja se olisi ollut tärkeää katkaista joka tapauksessa, oli Talvisotaa tai ei.
Miksei Bakua pommitettu joka tapauksessa ?
Anonyymi
21<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Tämä on kysymys, jota oikeastaan voisi levittää vähän laajemmalle vastaukseen johdattelemiseksi. Minkä takia Saksaa ei pommitettu käytännössä lainkaan samana aikana, vaikka sotatila oli ollut olemassa jo monta kuukautta ja nämä saivat valmistella tulevan läntisen offensiivinsa melkein ilman häiriötä?
PS. En tietenkään implikoi mitään naiivia salaliittoteoriaa.
///MeAgaln
Bakua ei pommitettu,koska siellä oli erittäin vahva ilmapuolustus.
Brittien pommarit kyllä ylsivät sinne Syyriasta, mutta eivät saattohävittäjät.
Saksaan brittipommittajat ylsivät kyllä, varsinkin Ranskasta. Pommituksiin ei kuitenkaan valesodan aikana ryhdytty,koska pelättiin kostopommituksia Ranskan avoimiin kaupunkeihin.
Eikä syyttä. Sen osoitti sota.
Sitten kestikin puolisen vuotta ennen kuin RAF:n pommituslennosto oli toipunut tappioista Ranskassa niin paljon,että pystyi aloittamaan hyökkäykset Saksaan asti.
Ensimmäinen Berliinin pommitus oli suuri järkytys ja herätti kansan tajuamaan sodan kääntöpuolen. Se oli myös kova isku natsijohdon,varsinkin Göringin,uskottavuudelle.
Tuo on osa vastausta, mutta ei varsinaisesti se mihin tähtäsin. Liittoutuneet ja erityisesti Chamberlainin hallitus etsivät vieläkin jonkintyyppistä taloudellisempaa ratkaisua sodan voittamiseen ja he olivat erityisesti myytyjä merisaarron konseptiin, joka potentiaalisesti olisi saattanut tuoda suhteellisen nopeasti ratkaisun ilman niin suurta kulutussotaa. Vaadittiin silloisten hallitusten luhistuminen ennenkuin liittoutuneet alkaisivat todella ottaa mitään varsinaista aloitteellista roolia sodassa.
///MeAgaln
Tai sitten Britannia ja NL olivat samalla puolella. Olihan Britannia USA:n mäyräkoira ja USA tuki massiivisesti Stalinia ja oli rakentanut puna-armeijan. USA nimenomaan tuki N-liittoa Talvisodasta huolimatta ja solmi sen aikana juuri ison kauppasopimuksen
"Tai sitten Britannia ja NL olivat samalla puolella. "
Jeh, ihan vain ajankuluksi länsiliittoutuneet heittivät Suomeen pst-aseita, joita he olisivat ennemmin itse tarvinneet länsirintamalla valmistautuessaan Saksan offensiiviin...
"Olihan Britannia USA:n mäyräkoira...."
Sinulla on tainnut kulua tänään jo liiankin monta mäyräkoiraa ;)
///MeAgaln
No kun ei ollut paljon millä pommittaa.
Briteillä oli rykmentti pommikoneita Syyriassa.
Huhtikuun 1. päivästä lähtien neljä laivastoa, joihin kuului 48 Bristol Blenheim Mk IV -pommittajaa, siirrettiin Lähi-idän komentoon täydennettynä useilla yksimoottorisilla Wellesley-pommikoneilla yön tehtäviä varten. Ranskan joukko, johon kuului 65 Martin Maryland -pommittajaa, ja 24 raskasta Farman F.222 -pommikoneen lisäjoukko osoitettiin yökäyttöön kampanjan aikana. Ranskalaiset valmistelivat Syyriassa uusia ilmakenttiä, joiden odotettiin olevan valmiita 15. toukokuuta mennessä. Kampanjan odotettiin kestävän kolme kuukautta ja yli 1000 lyhyttä tonnia (910 tonnia)) pommeja kohdennettiin operaatioon: 404 × 500 paunaa (230 kg) puolihaarniskaa lävistäviä pommeja, 554 × 500 paunaa (230 kg) ja 5188 × 250 paunaa (110 kg) yleiskäyttöisiä pommeja ja 69192 × 4 paunaa (1,8 kg) sytytyspommit .
1940 brittiläiset pommi-iskut Saksassa olivat erittäin epätarkkoja, ja vain vähän pommeja pudotettiin kohteisiin tai niiden lähelle. Vain noin 100 pommikoneita, jotka kuljettivat noin puoli tonnia pommeja, oli tarkoitus käyttää. Tällainen heikko tarkkuus ja alhainen hyötykuorma tekivät suurista vaikutuksista Neuvostoliiton öljylaitoksiin erittäin epätodennäköisiä. Lisäksi yleinen tavoite estää Saksan polttoainetoimitukset oli puutteellinen, koska jopa liittoutuneiden tiedustelupalvelut päättelivät, että Neuvostoliiton öljy muodosti vain pienen osan Saksan polttoaineesta. Suurin osa siitä tuli tosiasiallisesti Romaniasta.
Se oli nimenomaan Mannerheim, joka suositteli Ranskalle Bakun pommituksia parhaana keinona saada Stalin lopettamaan talvisota, asia oli todella Suomenkin agendalla, mutta Rooseveltillä pommikoneet. Bakun ilmatorjunta oli heikko, yksi tsaikka ajoi takaa operaatio Piken tiedustelulentoa.
Hölynpölyä.
Mannerheim ei puuttunut länsimaiden operaatioihin.Hän ei missään vaiheessa laskenut mitään niiden varaan.
Talvisotaan ei Bakun pommitus olisi vaikuttanut yhtään mitään, mutta ehkä kiinnittänyt Saksan huomiota pois hyökkäysvalmisteluista Ranskaan.
Bakua suojasivat ilmatorjuntapatterit ja hävittäjät.NL:lla oli jo myös tutkakalustoa.
Heikon puolustuskyvn omaavat Blenheim-pommarit olisivat olleet vaikeuksissa.Nopeita ne kyllä olivat.
Olisihan Bakua voitu pommittaa mutta konetappiot olisivat nousseet suhteettomiksi oletettuun hyötyyn nähden koska öljyä sai jo Länsi-Siperiastakin. Koneita ymmärrettiin tarvittavan vielä Saksaa vastaan joten ei niitä noin vain uhrattu.
Britannian sotahallituksen kokous: Suomen sotatilanteen arviointi. Prikaatikenraali Lingin raportti keskusteluista bandalissimus-marsalkka Mannerheimin kanssa. Mannerheim pitää Venäjän öljytoimintojen liquidoimista Bakussa parhaana keinona saada bandaalit lopettamaan sota Suomea vastaan.
Kiltti Britannian sotilasasiamies, prikaatinkenraali C.G. Ling piti Suomen sotamateriaalitilannetta ja erityisesti ilmavoimien kalustotarvetta akuuttina.
No ainakin Berliiniä pommitettiin kun Molotov oli siellä 1940 marraskuulla. Molo hiukan epäili saksalaisten vakuutteluita sodan pikaisesta voitosta kun ukot luikkivat pommisuojaan kesken tapaamisen!
Paljon on palstalla kirjoitettu Molotovin vierailusta Berliinissä 12.11.1940, että lienee paikallaan julkaista siitä muutama sananen.
Lähteenä on J.Ribbentropin tiedonanto, jonka hän antoi 22.6.1941, ja jolla hän käsittääkseni perustelee Saksan hyökkäystä Nliittoon.
Molotovin vierailua koskeva osa on n. 2/3 päässä tiedonannon alusta.
Molotov kutsuttiin Berliiniin Saksan, Italian ja Japanin 25.9.1940 solmiman "kolmikantasopimuksen" vuoksi.
Molotov esitti Berliinissä joukon vaatimuksia, joilla Saksa ikäänkuin voisi "ostaa" Nliiton hyväksymisen kolmikantasopimukselle. Suomea koskeva vaatimus on kolmantena listalla ja se menee suurinpiirtein näin:
"Nl julistaa, että se tuntee itsensä uhatuksi Suomen taholta, ja haluaa, että Saksa hylkää Suomen/luopuu Suomesta."
http://www.ibiblio.org/pha/policy/1941/410622b.html
Muistin virkistykseksi:
Lähde: William L. Shirer: Kolmannen Valtakunnan nousu ja tuho II
Siinä kerrotaan kappaleessa Molotov Berliinissä 12.11.1940 seuraavaa...
Täällä koko keskustelu.
http://www.histdoc.net/historia/NaSo1940-11-13.html
Suomi Neuvostoliiton ulkopolitiikassa 1939—1940 (diplomaattisia ja muita dokumentteja)
http://www.histdoc.net/historia/velikie1939_s.html
Olisivathan Britannia ja Ranska voineet yrittää pommittaa Bakua. Vaikka vain näyttääkseen omalle kansalle, että jotain tehdään.
Niin, onhan se outoa kun niin tärkeä asia kuin Saksaan suuntautuvan öljyvirran katkaisu olisi kytketty jotenkin meidän Talvisotaamme. Eihän öljyn merkitys Saksalle riippunut mitenkään siitä onko Suomen ja N-liiton välillä meneillään sota vaikka niin annetaan ymmärtää. Täysin kaksi toisistaan riippumatonta asiaa.
Bakun pommittaminen Talvisodan takia on kyllä täyttä höpön höpinää, ei niin mitään järkeä.
Länsivallat kaavailivat Bakun pommittamista yhtenä keinona saada Saksan ja NL:n huomiota pois Ranskan (ja Suomenkin) suunnalta.
Eväät eivät riittäneet,kuten ei juuri muuhunkaan.
Ranska pelkäsi Saksan ilmavoimia ja Britanniaa huolettivat meritiet.
Joillekin jopa sotahistoria on liian vaikeata, tarkkiksetkin ovat näihin verrattuna apukoulun priimuksia.
Heh, muuta et sitten tälläkään kertaa osannut mutta onhan tuokin älysi huipentuma.
Se epälogiikka kertoo, että puheet Bakun pommittamisesta ovat aina olleet pelkkää potaskaa ja hevon humppaa. Jos länsivallat olisivat aikoneet niin ei sitä olisi kytketty Talvisotaan, miksi olisi.
Bakun pommitus oli ainoastaan Rooseveltista kiinni. Ensimmäiset B-17:t otettiin palveluskäyttöön vuonna 1938.