Nimi -ja sukutausta vähentää poliisin tuomiota Helsingissä!?

Onko tuttu nimi - Runeberg?
"Korkein oikeus korotti Jari Aarnion alaisen tuomiota virka­rikoksista, mies saa viisi kuukautta ehdollista vankeutta
Jari Aarnion kymmenen vuoden tuomio tuli lainvoimaiseksi jo vuosi sitten, koska KKO ei myöntänyt hänelle valituslupaa. _
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000007685307.html
"9:11 | Päivitetty 11:48
KORKEIN OIKEUS (KKO) on koventanut Jari Aarnion alaisena työskennelleen entisen rikosylikonstaapelin tuomiota.

KKO tuomitsi Mikael Runebergin viiden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Hänet tuomittiin useista virkavelvollisuuden rikkomisista ja yhdestä virkasalaisuuden rikkomisesta.

KKO:ssa arvioitiin Runebergin rangaistuksen oikeaa tasoa sekä sitä, pitäisikö hänet määrätä viralta pantavaksi.

HELSINGIN käräjäoikeus tuomitsi miehen aikoinaan kolmeksi ja puoleksi vuodeksi vankeuteen ja määräsi hänet menettämään virkansa.
Helsingin hovioikeus lievensi tuomiota huomattavasti. Mies sai virkarikoksista sakkoja ja viraltapano kumottiin.

Hovioikeuden mukaan Runeberg ei tiennyt Aarnion tavoitteista sotkea keskusrikospoliisin (krp) esitutkintaa huumetynnyrijutussa. Runebergin katsottiin toimineen esimiehensä ohjeiden mukaisesti, eikä hänen katsottu syyllistyneen virka-aseman väärinkäyttöön.

Päätöksen jälkeen Helsingin poliisilaitos irtisanoi miehen. Päätös on lainvoimainen, sillä Runeberg ei valittanut siitä hallinto-oikeuteen.

Korkein oikeus ei tuominnut Runebergia viralta pantavaksi, koska mies ei enää työskentele poliisina.

Syyttäjä oli pyytänyt, että KKO joka tapauksessa tutkisi viraltapanon ja antaisi asiasta ennakkopäätöksen. KKO:n mukaan asiaan ei kuitenkaan liity sellaisia intressejä, jotka perustelisivat asian tutkimisen sen jälkeen, kun seuraamusta ei enää voida määrätä.

Valtionsyyttäjä Mikko Männikkö on tyytyväinen KKO:n päätökseen, vaikka viraltapanoa koskevaa vaatimusta ei tutkittu. Viraltapanoa koskevan vaatimuksen hylkääminen oli kuitenkin pääsyy siihen, että syyttäjät valittivat.

”Tuntui huonolta ajatukselta, että Runeberg voisi palata poliisiin. Kun hän kuitenkin itse hyväksyi irtisanomisensa, kaikkein keskeisin syy valitukseen putosi pois.”

RUNEBERGIN rangaistuksen mittaamista koskevan osuuden KKO antoi ennakkopäätöksenä, koska vastaavaa tapausta ei ole siellä aiemmin käsitelty.

Runebergin teot liittyivät Aarnion junailemaan anonymisaattoriin, jolla oli tarkoitus sotkea teletietoja. Tavoitteena oli saada keskusrikospoliisi uskomaan, että tynnyrijutun teletiedot olivat epäluotettavia.

Suunnitelman takia käräjäoikeudelta haettiin väärillä tiedoilla lupia telepakkokeinojen käyttöön.

”Haettuja televalvonta- ja telekuuntelulupia ei kuitenkaan ole edes ollut tarkoitus käyttää niiden lailliseen tarkoitukseen, vaan lupien kohteina olleiden liittymien avulla on testattu kehitteillä olevaa laitetta”, KKO kiteytti.

Rikokset tehtiin liki yhdeksän kuukauden aikana, joten KKO:n mukaan oli perusteltua arvioida niitä yhtenä kokonaisuutena.

KKO:N mukaan Runebergin teot osoittivat piittaamatonta suhtautumista pakkokeinojen käyttöön. Näillä pakkokeinoilla puututaan voimakkaasti ihmisten perusoikeuksiin.

Moitittavuutta lisää se, että rikosten toteuttamisessa käytettiin hyväksi tuomioistuinta.

KKO huomautti, että koska kyse oli salaisista pakkokeinoista, tuomioistuimella ei välttämättä ole mahdollisuutta varmistaa, pitävätkö poliisin ilmoittamat tiedot paikkansa. Tämän takia luottamus viranomaistoiminnan asianmukaisuuteen on korostunut.

Teot olivat KKO:n mukaan haitallisia poliisin toimintaa koskevan luottamuksen kannalta.

KKO:n mukaan Runebergin syyllisyyttä ei vähennä se, että rikokset tehtiin Aarnion aloitteesta. Runeberg joka tapauksessa tiesi, että pakkokeinoja haetaan valheellisten tietojen perusteella.

Teossa harhautettiin sekä pakkokeinot hakenutta tutkinnanjohtajaa että luvat myöntänyttä käräjäoikeutta.

RUNEBERG tuomittiin myös siitä, että hän oli urkkinut poliisin rekistereistä salaisia tietoja. KKO:n mukaan hän oli hakenut useista eri henkilöistä tietoja yhteensä yhdeksän eri kertaa.

”Kysymys ei näin ollen ole ollut yksittäisistä ja satunnaisista teoista. Jokainen hakukerta on myös edellyttänyt erillistä päätöstä.”

Valtionsyyttäjä Mikko Männikön mukaan suuret erot Runebergin tuomiossa selittyvät sillä, että hovioikeuden mukaan Runeberg ei ollut mukana Aarnion sumutuksessa tietoisesti, toisin kuin käräjäoikeus oli arvioinut.

Tämän takia hovioikeus alensi tuomion sakoiksi. Tämä taas oli syyttäjien mielestä liian vähän.

”Olemme tyytyväisiä, että tuomio koveni vankeudeksi. Tätä ei käsitelty minä tahansa virkarikoksena, josta yleensä tulee vain sakkoja”, Männikkö sanoo.

KKO tutki myös Seija Kortekallio-Lammen rangaistuksen sekä sen, syyllistyikö hän niin sanotun Malmin naisen rikoskumppanina törkeään huumausainerikokseen.

Kortekallio-Lampi oli välittänyt huumekauppaan liittyviä viestejä Malmin naisen ja Hollannin välillä.

KKO:n mukaan Kortekallio-Lammen toimet olivat olennaisia törkeän huumerikoksen toteutumisen kannalta. Malmin naisen - jne