Siis mitä Vapaa-ajattelijat oikein ajavat, esittävät Suomelle? Päätin ottaa selvää.
Ja kas, täältähän löytyy vastaukseksi ainakin se virallinen totuus: https://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2020/12/08/tavoitteet-ja-strategia-2020-2023/
Ja kas, täältähän löytyy vastaukseksi ainakin se virallinen totuus: https://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2020/12/08/tavoitteet-ja-strategia-2020-2023/
Vastaukset 11
Vanhimmat
Onko tuo mielestäsi jotenkin siloiteltu kuva, vai mitä tarkoitat?
Odota kun selvenen. TUli juotuoa liikaa viinia tiw-teenini kanssa.
TÄllä Lestalla olikun kunnon tulijaisviinit
keuhkolääkkdeiten kanssa alkaa mahassa keirtää
winmee.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että Vapaa-ajattelijoihin kuuluu ainostaan alle 1500 jäsentä, kun ateisteja on Suomessa satoja tuhansia. Jos yrittää esittää Vapaa-ajattelijoiden näkemyksiä ateistien ainoina tai yleisinä näkemyksinä, niin se on suunnilleen samaa kuin jos esittäisi vain lestadiolaisten näkemykset luterilaisen kirkon ainoina tai yleisinä näkemyksinä.
Niin, tavoitteet eivät ole vielä kovin hyvin toteutuneet, kun jengi ei ole viitsinyt liittyä, vaikka asioiden ajaminen vaatiikin porukan tukea. https://vapaa-ajattelijat.fi/liity-jaseneksi/
Asiat toteutuvat pikku hiljaa omalla painollaan sitä mukaa kun ihmisiä jatkuvasti eroaa takapajuisesta kirkosta. Eilenkin kirkosta erosi 350 ihmistä ja tänään luultavasti enemmän. Pääkaupunkiseudulla ollaan jo lähitulevaisuudessa tilanteessa, jossa vähemmistö enää kuuluu kirkkoon.
https://yle.fi/uutiset/3-11250585
Lapsiin ja nuoriin kohdistuu päiväkodeissa ja peruskouluissa jatkuvasti syrjintää, joka liittyy siihen, että evankelis-luterilaisen kirkon papeilla on omituinen etuoikeus järjestää uskonnollisia hartauksia ja jumalanpalveluksia tarha- ja koulupäivän aikana. Toimintaa tarvitaan, jotta kansanedustajien ja kuntapoliitikkojen pää kääyntyy.
Niin, ei se synny synnyttämättä.
Ohjelmat antavat jonkinlaisen kuvan, mutta hieman toisen näkökulman samaan asiaan tarjoaa lehti: https://vapaa-ajattelijat.fi/va-lehti/
Joko avaaja sai seksikännisä päättymään "ei sinusta selvää saa".
Tässä liiton Vapaa Ajattelija -lehden päätoimittajan Esa Ylikosken kirjoitus:
Päiväkoti ja koulu uskonnollisesti sitouttamattomaksi työpaikkojen tapaan
Olisiko kummallista, jos työpaikalla kävisi pappi pitämässä aamuhartauksia parin viikon välein ja jos ”koko työyhteisö” kuljetettaisiin kirkkojumalanpalvelukseen kolme-neljä kertaa vuodessa? Entä parantuisiko tilanne, jos osallistumiskyselyyn ”kielteisesti” vastanneille ”osallistumattomille” järjestettäisiin jotain muuta ohjelmaa, mikäli tarvetta ilmenisi? Tuntuisiko luontevalta velvoite paljastaa työpaikalla oma uskonnollisuutensa tai uskonnottomuutensa kaikille?
Jos tuo ei tunnu kivalta, pyytäisin miettimään, miksi suomalainen peruskoulu ja päiväkoti yhä asettavat lapset vastaavaan tilanteeseen. Tai oikeastaan lapsen vanhemmat, lastensa kautta. Velvoittaa julkiseen uskonnolliseen/katsomukselliseen valintaan, ”jos tarvetta ilmenee”.
Kun kasvatus- ja opetussuunnitelmien mukaan opetuksen ja varhaiskasvatuksen tulee olla ”uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta”, eivätkö siihen liitetyt hartaudet ja jumalanpalvelukset ole kummallisia? Onhan usein toistuva, vuosia jatkuva kollektiivinen uskonnonharjoitus sitouttavaa jos jokin.
Perustuslakivaliokunta on taannoin päättänyt, että uskonnollisia tilaisuuksia ja toimituksia päiväkodissa ei kielletä. Olisiko kuitenkin niin, että kaikkea, mitä ei ole erikseen kielletty, ei ole asianmukaista eikä hyvä tehdä? Kollektiivisten uskonnonharjoitustilaisuuksien liittäminen päiväkodin tai koulun vuosiohjelmaan ei ole nykyisten lakien eikä varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmien mukaista.
Päiväkodeissa ei edes ole henkilöstöä lapsiryhmän kahtiajakoon uskonnollisen ohjelman takia. Peruskouluissa kahden rinnakkaisen ohjelman organisointi, tiedottaminen ja valinnantekovelvoite aiheuttavat ylimääräistä stressiä rehtorille, opettajille, oppilaille ja heidän vanhemmilleen.
Jos ei halua omalle työpaikalle yhteisiä aamuhartauksia ja jumalanpalveluksia, saman kannan voi kertoa myös lapsen päiväkodille ja koululle. Päiväkodit ja koulut ovat myös työpaikkoja.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen mukaan uskonnon tai katsomuksen saa paitsi julkistaa myös pitää omana tietonaan; se katsotaan arkaluotoiseksi tiedoksi, jota koskee yksityisyyden suoja. Uskonnonharjoitus on luonteeltaan yksilöiden ja perheiden sekä seurakuntien keskinäinen asia, ei päiväkodin ja koulun järjestämistehtäviin kuuluva asia.
Kollektiiviset ruokarukoiluttamiset - eli "uskonnolliset toimitukset" - on saatu päiväkoreista pääosin lopetettua uuden varhaiskasvatuslain perusteella ja "Varhaiskasvatuksen perusteet" -ohjeen uskonnollinen ja katsomuksellinen sitouttamattomuus -vaatimuksen pohjalta. Olisi luonteva kehitysaskel lopettaa tarha- ja koulupäivistä myös nuo "uskonnolliset tilaisuudet".