Isän ja äitini kuoleman jälkeen elämästäni tuli kuin hollitupa. Se, mitä pidin tärkeänä, joutui sukulaisten ja vieraitten tallattavaksi. Olen heikko ja murrun, en jaksa.
Onko joulu hyvä aika päättää elämä?
Anonyymi
8<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Älä.
Yritä nousta puolustamaan oikeuksiasi.
Hae apua.
Kriisipuhelin päivystää numerossa 09 2525 0111 suomen kielellä 24/7.
Oletko vaikeassa elämäntilanteessa tai kokenut järkyttävän tapahtuman? Onko elämäsi juuri muuttunut ja tuntuuko se ylivoimaiselta? Koetko, ettet jaksa enää yksin huolen tai murheen kanssa? Onko sinulla itsetuhoisia ajatuksia?
Ja mitä se palkattu symppaaja sitten muka käytännössä osaa tehdä kärsivän hyväksi...plaa plaa..
Ota lämmin kahvikupi käteesi ja tuumaile ihan kaikessa rauhassa. Elämäntuska on huono syy päättää elämä. Mitä, jos kertoisit tänne koko tarinasi. Sinulla on aikaa sille.
Olen oppinut kantapään kautta sen, että omista tunteista pitää osata kertoa.
Kun tunnet olevasi tallattu tai kaltoin kohdeltu, älä vain ärähdä. Kerro miltä sinusta tuntuu. Meille miehille se ei ole itsestäänselvää, mutta meidän kovakasvoisten suomalaisten kanssa, kaiken pitäminen sisällä estää myös empatian saamisen.
Kerro avoimesti, mitä tarvitset. Tyhmintä mitä voit tehdä. on jättää se sanominen viimeiseksi. Älä anna läheisillesi syytä sanoa, "oho, en tiennyt".
Kaikille tulee lapsuudenkodista kuin upseerikerho kun perinnönjaon aika koittaa. Kauanks muuten elelit siinä äidin tai isän täysihoidossa?
Jos on lapsuudenkoti..
Onko sinulla tarvittavaa työkalua toimenpiteen suorittamiseen? Toki toimenpiteen voi suorittaa ilman siihen tarkoitettua työkalua mutta prosessi on silloin astetta tuskaisempi.
Ei oo muuta kuin köysi...