Monesti kysytään ainoastaan onko Jumala olemassa vai ei.
Nyt kysyn teiltä: Mikä mielestänne on uskonnon tarkoitus? Sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Mitä sellaista ihminen/ihmiskunta saa uskonnollisesta tunteesta, että hän/he tätä tunnetta haluaa/haluavat ylläpitää?
Rakkauden tarkoituksenahan voitaisiin ajatella olevan esim. monista jälkikasvun kasvattaminen itsenäisesti selviäväksi yksilöksi. Tähän ei pelkästään lisääntymisvietti johda.
Entä uskonnon?
Kun vastaat, ole hyvä ja kerro oletko itse kykeneväinen tuntemaan uskonnollisia tunteita. Haluan siis tietää, että vastaatko kysymykseeni kokemuksella vai tieteellisellä pohdinnalla.
Nyt kysyn teiltä: Mikä mielestänne on uskonnon tarkoitus? Sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Mitä sellaista ihminen/ihmiskunta saa uskonnollisesta tunteesta, että hän/he tätä tunnetta haluaa/haluavat ylläpitää?
Rakkauden tarkoituksenahan voitaisiin ajatella olevan esim. monista jälkikasvun kasvattaminen itsenäisesti selviäväksi yksilöksi. Tähän ei pelkästään lisääntymisvietti johda.
Entä uskonnon?
Kun vastaat, ole hyvä ja kerro oletko itse kykeneväinen tuntemaan uskonnollisia tunteita. Haluan siis tietää, että vastaatko kysymykseeni kokemuksella vai tieteellisellä pohdinnalla.
Vastaukset 20
Vanhimmat
>>Kun vastaat, ole hyvä ja kerro oletko itse kykeneväinen tuntemaan uskonnollisia tunteita.
Ajatellaan että kansan kuuliaisuus, moralisuus tai onnellisuus edellyttää uskoa väitteisiin, jotka ovat hyödyllisä, vaikka ne olisivat virheellisiä, yksipuolisia, tai niiden totuudesta ei olisi tietoa.
Jos joku väittää, että jokin myytti on hyvä, koska se tuottaa hänelle mielihyvää, emme voi arvioida väitettä.
Mutta jos joku väittää, että jokin myytti on hyvä, koska se tuottaa muissa ihmisissä tietynlaista käyttäytymistä, on mahdollista kysellä onko vaikutus todella olemassa?
Yksilölle uskonnolliset tarpeet on siten toinen juttu, jokainen tietää, tai ainakin luulisi tietävän miksi ja mihin tarvitsee uskoa.
Miksi puhut tunteesta? Ei mulla mitään fiiliksiä ole ollut, vaan oivallus ja uskonasioiden avautuminen. Mitä siitä nyt saa? Turvatun tulevaisuuden, mielenrauhan, yhteisön...
uskonnoista lienee /- nolla.
..on antaa omista tunteistaan vieraantuneelle ihmiselle mielen tasapaino.
Lasten vanhemmat omistautuessaan työllensä ja kaikenlaiseen mammonan keruuseen antavat aikaansa (rakkautta) lapsilleen aivan liian vähän. Niinpä nouseva polvi ei opi tunteitansa tunnistamaan ja hyväksymään, vaan nämä tunnistamattomat tunteet alitajunnasta käsin vainoavat ihmispoloa kaikenlaista syyllisyyttä ja ahdistusta aiheuttaen.
Joillekin sitten uskonto on kuin palapelistä puuttuva palanen, joka paikkaa aukon ja antaa mielenrauhan.
Toinen ja mielestäni parempi vaihtoehto on oma henkinen kasvu. Se on kuitenkin se vaikeampi vaihtoehto, kaita tie.
>>vastaatko kysymykseeni kokemuksella
>>Kokemuksella: Olen alkanut ymmärtämään elämän henkistä merkitystä, sellaisia ahaa elämyksiä tulee yhtenään. Ihmiselämän tärkein asia on oppia hyvyyttä toisia ihmisiä kohtaan, hyvyyden teot tuo sitä oikeaa onnellisuutta elämään, kaikki muu onnen tavoittelu on pettävää harhaa.
>>mihin "henkisyydessä" ja niissä teoissa uskontoja tarvitaan?
>>Uskonnot pohtii, ainakin yleensä, juuri sitä hyvyyden ja pahuuden ongelmaa ja yrittävät opettaa ihmisiä hyvyyden suuntaan, pahuudesta pois. Tämä on uskontojen tehtävä ja samalla oikean uskovan merkki, hän lisää hyvyyttä maailmaan.
>>humanismin ja etiikan filosofiaa voi opiskella ilman uskontojakin, koska sieltä uskonnot on ne "poiminnutkin" omiin opetuksiinsa.
>> Humanismin ja etiikan filosofia onkin monesti vain termistö eroavaisuus uskontoon.>Mutta, onko etiikan filosofia sitten olematta uskoa, minusta sekin on uskoa siinä kuin mikä asia tahansa johon ihminen voi yleensä uskoa. Usko on jotain sellaista mitä ihminen on omaksunut omakseen, mielellään sitä ajattelee ja myös tekee sen tekoja.
>>Silloin pitää erottaa usko ja usko yliluonnollisiin jumaliin, sillä niiden kanssa se ei ole sama asia.
>>Onko ne yliluonnolliset jumalat pahuutta? On hyvä ettei usko niihin eikä tee niiden tekoja mielellään.>Oikea usko on hyvyyttä, sitä esiintyy kaikkialla, sillä on paljon eri nimiä, Jumala, rakkaus, totuus, oikeudenmukaisuus jne…….
>>Kysymyshän ei ollut siitä, vaan mihin uskontoa tarvitaan humanismissa, etkö muista?
>>Humanismi ilman uskoa siihen itseensä on kuollutta humanismia!
>>niin märittellään sitten ensin se,>yliluonnollista uskoa jumaliin
>>Määritelmä: Hyvyys ja totuus on Jumala, yhdessä ne muodostaa taivaan. Taivaan vastakohta on helvetti, pahuus ja vääryys (sama asia kuin valhe).
>>ei taas ole mitään merkitystä todellisuudessa.
>>Kun vastaat, ole hyvä ja kerro oletko itse kykeneväinen tuntemaan uskonnollisia tunteita. Haluan siis tietää, että vastaatko kysymykseeni kokemuksella vai tieteellisellä pohdinnalla.
""Mikä mielestänne on uskonnon tarkoitus?""
Tyhmän kansan huijaus.
""Rakkauden tarkoituksenahan voitaisiin ajatella olevan esim. monista jälkikasvun kasvattaminen itsenäisesti selviäväksi yksilöksi. Tähän ei pelkästään lisääntymisvietti johda.""
Eläimetkin kasvattaa jälkikasvuja, siis TODISTETTAVASTI. HEH HEH HEH ...
Miksi tunget tuota "rakkaus" sanaa tänne?
""Kun vastaat, ole hyvä ja kerro oletko itse kykeneväinen tuntemaan uskonnollisia tunteita. Haluan siis tietää, että vastaatko kysymykseeni kokemuksella vai tieteellisellä pohdinnalla.""
Kokemukset osoittavat että osa ihmisistä voidaan aivopestä aivan mihin uskoon tahansa, vaikka uskomaan pyhään pepsipurkkiin. Tieteestä ja rehellisistä tutkijoista on ollut paljon apua tämän asian suhteen.