Koronakevät on tuonut pintaan julkisen terveydenhuollon vaikeudet. Suuret palkkaerot , mitkä suuri lääkäripula on aiheuttanut , heikentää muun henkilöstön motivaatiota työntekoon. Kaikki haluavat lisää rahaa koronan varjolla. Yritykset ovat saaneet rahaa ja etätyöläiset vuoden mittaisen kesäloman.
Koska terveydenhuolto jo saa lisää , vaatii lisää myös bussikuski ja kaupan kassa , mutta heille ei rahaa taida riittää.
Koska terveydenhuolto jo saa lisää , vaatii lisää myös bussikuski ja kaupan kassa , mutta heille ei rahaa taida riittää.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Tämä on vasta alkua kun kansa kypsyy päättäjiin ja epäoikeudenmukaiseen tulonjakoon.
Kun alkaa velankasvun pysäyttäminen ja suuret leikkaukset kestääkö enään kaikkien pinna , vai palaako päreet?
Mikä niitä TEHY hoitajia oikein jurppii , töissäoloko vai huono palkka vai molemmat?
Totta on että lääkäripula on nostanut lääkäreiden palkkoja , yrittääkö hoitajat samaa kikkaa?
https://www.laakarilehti.fi/ajassa/verkkokommentti/kaikki-on-epavarmaa/
Lääkäriliitto on vastustanut lääkäreiden koulutuspaikkojen lisäämistä.
Edellä olevasta linkistä näet lääkärien kirjoituksen aiheesta. Hänen mukaansa lääkäreitä kyllä riittäisi, jos työ olisi kevyempää...
Terveyskeskuksissa töitä riittää, joten lääkäreiltä vaaditaan paljon jopa ilman kollegiaalista tukea. Julkinen sektori tinkii terveyspalveluista, koska erikoissairaanhoito (yksityinen) tulee niin kalliiksi kunnille.
Erikoislääkärikäynti maksaa kela-tuettunakin toista sataa ja yksityiset laboratoriakustannukset ja muut tutkimukset siihen päälle.
Pienituloisilla ei ole varaa maksaa vakuutusyhtiöitten vakuutuksia ja työssä käyvät pääsevät yleensä työterveyshuollon piiriin ja saavat nopeasti ja edullisesti tarvitsemansa palvelut.
Näin Suomen terveyspalvelut on eriytetty rikkaitten ja työssä käyvien yksityisiin sekä köyhien julkisiin palveluihin. Tosin julkiset palvelutkin ovat kallistuneet viime vaalikaudella tuntuvasti, kun omavastuuosuuksia korotettiin.
Eriytyminen näkyy myös lääkärien valinnoissa. Lääkäreillä on valinnanvaraa valita yksityinen, vähemmän kuormitettu työ, työterveyslääkärinä toimiminen tai julkisen sektorin terveyskeskusten ruuhkat.
On selvää, että lääkärit valitsevat helpomman ja paremmin palkatun tehtävän keskuksissa, ehkä myös yliopistosairaaloiden kaupungeissa.
Myös erikoislääkärien erikoistuminen vaikeutuu, kun lääkärit hakeutuvat mieluummin yksityiselle sektorille.
Hoitajien palkat ovat noin kolme kertaa pienemmät kuin lääkäreillä, vaikka hoitajien tehtävät ovat lisääntyneet lääkäripulan takia myös vaativissa tehtävissä.
Toivottavasti Marinin hallituksen sote-uudistus tuo korjauksen lääkäripulaan ja tasa-arvoistaa yhteiskunnan tarjoamia terveyspalveluja siten että erikoissairaanhoitoa saavat kaikki tarvitsevat kukkaron paksuudesta riippumatta.
Lääkäripulaa auttaa vain lääkäreiden koulutuspaikkojen lisääminen. On turha puhua muusta .
Miksi Saarikko vastustaa lääkäreiden koulutuspaikkojen lisäystä niin voimakkaasti?
Miksi Lääkäriliitto on vastustanut ja vastustaa lääkäreitä koulutettavaksi lisää? No tietenkin sen takia, että palkkakehitys pysyy hyvänä, ja että on vara valita itselle sopiva työpaikka ja sopiva työnantaja.
Saarikko voisi lisätä koulutuspaikkoja, tulijoita riittää kyllä.
Saksassa on paljon ulkomaalaisia lääkäreitä eikä lääkäripula ole siellä aiheuttanut muun henkilöstön työmotivaation laskua kuten Suomessa.
Saksassa paljon myös hoitajissa ulkomaalaisia Abaniasta , Mexikosta , Filippiineiltä. Lisäksi koulutusta lisätty.
Lääkäripula ja hoitajavaje on osittain VALVIRAn syytä. Myös huonot kateelliset työyhteisöt heikentävät halua hakeutumista hoitajaksi.