EUROOPAN UNIONIN huippukokouksessa päästiin sopuun EU:n monivuotisesta budjetista ja elpymispaketista. Kun talouden toipuminen koronaviruskriisistä on saanut suuntaviivat ja koronavirusrokotukset häämöttävät lähitulevaisuudessa, eurooppalaiset voivat katsoa eteenpäin aiempaa toiveikkaampina.
Puola ja Unkari vastustivat EU-rahoitukseen liitettyä oikeusvaltiomekanismia, mutta huippukokouksessa siitä saavutettiin kompromissi. Kiista kuitenkin avasi Puolassa oven sille ajatukselle, että maa voisi jonain päivänä jättää Euroopan unionin.
JOITAKIN VIIKKOJA ennen huippukokousta Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki piti avoimesti EU-vastaisen puheen Puolan parlamentin alahuoneessa sejmissä. Hänen mukaansa tärkeimpänä tavoitteena oli säilyttää maan kohtalo omissa käsissä ja vastustaa ”Brysselin byrokraattien halua päättää Puolan asioista”. Morawiecki lisäsi, että nykyinen EU ”ei ole se EU, johon liityimme, eikä tällä EU:lla ole tulevaisuutta”.
Huippukokouksessa saavutettua sopua Morawiecki piti voittona. Tapaukseen liittyviä käänteitä voisi helposti pitää pääministerin neuvottelutaktiikkana. Unkarin Viktor Orbánille vastahankaan asettuminen saattoi olla taktista, mutta puolalaisille johtajille se oli strateginen päätös.
Laki ja oikeus -puolueen johtajan Jarosław Kaczyńskin näkemys EU:sta tiivistyi lausahdukseen ”tänään todistamme yritystä viedä suvereniteettimme”. Kaczyńskin mukaan EU on pahempi kuin Neuvostoliitto, sillä kommunistinen Puola oli osittain itsenäinen, kun taas EU hänen mielestään käyttäytyy kuin siirtomaaisäntä. ”Puolustamme identiteettiämme, vapauttamme ja itsemääräämisoikeuttamme hinnalla millä hyvänsä. Meitä ei pelotella rahalla. Vastauksemme näihin toimiin on selvä: ei.”
Näillä kommenteilla Laki ja oikeus -puolue paljasti todellisen karvansa. Yhtäältä puolue esiintyy Eurooppa-myönteisenä, sillä noin 87 prosenttia puolalaisista kannattaa EU-jäsenyyttä. Toisaalta se näkee EU:n uhkana Puolan kansalliselle identiteetille.
Puola ja Unkari vastustivat EU-rahoitukseen liitettyä oikeusvaltiomekanismia, mutta huippukokouksessa siitä saavutettiin kompromissi. Kiista kuitenkin avasi Puolassa oven sille ajatukselle, että maa voisi jonain päivänä jättää Euroopan unionin.
JOITAKIN VIIKKOJA ennen huippukokousta Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki piti avoimesti EU-vastaisen puheen Puolan parlamentin alahuoneessa sejmissä. Hänen mukaansa tärkeimpänä tavoitteena oli säilyttää maan kohtalo omissa käsissä ja vastustaa ”Brysselin byrokraattien halua päättää Puolan asioista”. Morawiecki lisäsi, että nykyinen EU ”ei ole se EU, johon liityimme, eikä tällä EU:lla ole tulevaisuutta”.
Huippukokouksessa saavutettua sopua Morawiecki piti voittona. Tapaukseen liittyviä käänteitä voisi helposti pitää pääministerin neuvottelutaktiikkana. Unkarin Viktor Orbánille vastahankaan asettuminen saattoi olla taktista, mutta puolalaisille johtajille se oli strateginen päätös.
Laki ja oikeus -puolueen johtajan Jarosław Kaczyńskin näkemys EU:sta tiivistyi lausahdukseen ”tänään todistamme yritystä viedä suvereniteettimme”. Kaczyńskin mukaan EU on pahempi kuin Neuvostoliitto, sillä kommunistinen Puola oli osittain itsenäinen, kun taas EU hänen mielestään käyttäytyy kuin siirtomaaisäntä. ”Puolustamme identiteettiämme, vapauttamme ja itsemääräämisoikeuttamme hinnalla millä hyvänsä. Meitä ei pelotella rahalla. Vastauksemme näihin toimiin on selvä: ei.”
Näillä kommenteilla Laki ja oikeus -puolue paljasti todellisen karvansa. Yhtäältä puolue esiintyy Eurooppa-myönteisenä, sillä noin 87 prosenttia puolalaisista kannattaa EU-jäsenyyttä. Toisaalta se näkee EU:n uhkana Puolan kansalliselle identiteetille.
Vastaukset 7
Vanhimmat
TÄRKEÄT puolalaispoliitikot suhtautuvat vihamielisesti oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamista koskevaan vaatimukseen. Oikeusministeri Zbigniew Ziobron mukaan vaatimus ”luo mahdollisuuden merkittävästi rajoittaa puolalaista itsemääräämisoikeutta”. Jotkut puhuvat suoremmin ”Puolan suvereniteetin lopusta”.
Varapääministeri Jarosław Gowin on ottanut sovittelevan roolin hallituksessa. Gowin valvoo alueellisten varojen käyttöä maassa, joka hyötyy EU:n koheesiopolitiikasta enemmän kuin mikään muu EU:n jäsenmaa. Gowinin näkemykset rohkaisivat pääministeriä etsimään ratkaisua Brysselissä.
Morawiecki ja Gowin eivät kuitenkaan vakuuttaneet Kaczyńskia ja Ziobroa, vaan Kaczyńskin pään kääntämiseen tarvittiin Viktor Orbán. Ziobro pohtii nyt tulevaisuuttaan hallituksessa.
Laki ja oikeus -puolueen strategiaan on kuitenkin yhä sisäänrakennettu epäluottamus EU:n instituutioita kohtaan. Puolueen poliitikot uskovat, että EU on vasemmistolainen projekti, joka tähtää sellaisen Puolan luomiseen, jossa uskonto ja kansallinen identiteetti menettävät merkityksensä.
Missä EU-vihaajien hurraa-huudot?
Eihän Puolan kannata erota.
Menee miljardien EU-tuki ja hampaat naulaan.
Eikös tuo kirjoiteta Polexit. Ei
Puxit
Riippuu siitä,onko kyseessä Puola,Poland vai Polska.
Toisaalta Britannia oli suuri maksaja,Puola suurin(?) saaja.
FINLEXistä löytyy suomen lakia. Myös EDILEXistä löytyy suomen lakia laajemmin.
FIXITistä ei kannata haaveilla.
Britit lähti fixit seuraavana