Seppo Heikinheimo kirjoittaa Suomalaisuuden liiton kaappauksesta postuumeissa muistelmissaan. Heikinheimon ei mainitse, että kaappauksen tarkoituksena olisi ollut jokin 'liiton ruotsalaistamisen' lopettaminen, vaan saada jo toiminnassa oleva liitto arvokkaalta kalskahtavine nimineen työvälineeksi ruotsalaisvastaiseen työhön.
Heikinheimo kertoo kuinka uusia jäseniä värvättiin, painostettiin ja suorastaan pakotettiin mukaan kokouksiin äänestämään ja vaihtamaan liiton hallitusta. Prosessi vei kolme vuotta.
Kun liiton luottamuselimet oli miehitetty, oli vuorossa liiton työntekijöiden irtisanominen. Se taas onnistui lain kirjaimen puitteissa ulkoistamalla työntekijöiden tehtävät.
Kaappaukseen osallistuivat mätämunan lisäksi ainakin H Tala. Heikinheimo tajusi pian erehtyneensä ja teki itsemurhan. Viron presidentti Lennart Meri ei suosutunut kielirasistisen liiton kunniajäseneksi.
Nykyään liitto on suojautunut toisinajattelijoilta lisäämällä jäsenhakemuskaavakkeeseen klausuulin pakkoruotsin vastustamisesta. Liiton säännöissä asiasta ei ole mitään mainintaa.
Heikinheimo kertoo kuinka uusia jäseniä värvättiin, painostettiin ja suorastaan pakotettiin mukaan kokouksiin äänestämään ja vaihtamaan liiton hallitusta. Prosessi vei kolme vuotta.
Kun liiton luottamuselimet oli miehitetty, oli vuorossa liiton työntekijöiden irtisanominen. Se taas onnistui lain kirjaimen puitteissa ulkoistamalla työntekijöiden tehtävät.
Kaappaukseen osallistuivat mätämunan lisäksi ainakin H Tala. Heikinheimo tajusi pian erehtyneensä ja teki itsemurhan. Viron presidentti Lennart Meri ei suosutunut kielirasistisen liiton kunniajäseneksi.
Nykyään liitto on suojautunut toisinajattelijoilta lisäämällä jäsenhakemuskaavakkeeseen klausuulin pakkoruotsin vastustamisesta. Liiton säännöissä asiasta ei ole mitään mainintaa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tämähän on täysin höpöä.
Pakkoruotsin poistamisvaatimus ei ole ruotsivihaa, vaan pyrkimys järkevään kielipolitiikkaan.
Perustuslaki ei edellytä pakkoruotsia. Perustuslaissa mainitaan kaksi eri kansalliskieltä.
Perustuslaki ei edellytä, että suomenkielisten on tarjottava ruotsinkielisille palvelut ruotsin kielellä. Ruotsinkieliset voivat palvella toisiaan.
Pakkoruotsi perustuu vuoden 1968 RKP:n ja SDP:n Koiviston poliittiseen lehmänkauppaan, joka solmittiin Koiviston vetämissä hallitusneuvotteluissa suljettujen ovien takana.
Uutena opetusministerinä KEPUn Virolainen lähti viemään asiaa eteenpäin. Jopa laillisuusprosessi on herättänyt kysymyksiä, kun sen aikaisia asiakirjoja on nyt löytynyt digitaalisessa muodossa.