Ruotsinkielinen eliitti eli 10 % kansasta

Ja höpö höpö.teloitusta edelsi tuomio, johon ei kieli vaikuttanut!

Pietarsaaren teloitukset tapahtuivat Suomen sisällissodan aikana 2. maaliskuuta 1918, jolloin joukko humalaisia tykistöjääkäreitä teloitti Pietarsaaressa kuusi paikallista työväenjärjestöjen jäsentä sekä heidän ampumistaan vastustaneen valkoisiin kuuluneen lakimiehen Johannes Jääskeläisen. Teloitetut olivat Pietarsaaren suomenkielisen työväenyhdistyksen jäseniä, heidän joukossaan muun muassa entinen kansanedustaja Kalle Suosalo. Yksikään ammutuista ei osallistunut sotatoimiin punaisten puolella. Teloitukset suoritettiin kaupungin keskustassa sijaitsevan Strengbergin tupakkatehtaan seinää vasten.


Strengbergin tupakkatehdas. Teloitukset tapahtuivat rakennuksen oikealla näkyvän nurkan takana.
Teloitukset tehtiin jääkäreiden illanvieton aikana järjestetyn pikaoikeudenkäynnin jälkeen. Istuntoa johti jääkärimajuri Lauri Malmberg ja teloituspäätöksen allekirjoitti Pietarsaaren tykistökoulun päällikkönä toiminut ruotsalainen kreivi Adolf Hamilton. Teloituksiin ei ollut mitään erityistä syytä, vaan niitä on pidetty jonkinlaisena varoituksena punaisille. Tapahtumista vaiettiin Pietarsaaressa pitkään ja esimerkiksi osa uhrien lastenlapsista kuuli asiasta ensimmäistä kertaa vasta kodin ulkopuolelta.[1] Tapausta tutkinut Johannes Jääskeläisen pojantytär toimittaja Marjatta Cronvall katsoo, että teloitusten taustalla oli myös kielipolitiikka, sillä teloittajat olivat ruotsinkielisiä (Malmberg kylläkin suomenkielinen) ja kaikki teloitetut suomenkielisiä, eikä yhtään Pietarsaaren ruotsinkielisen työväenyhdistyksen jäsentä teloitettu. Jääskeläinen tunnettiin innokkaana suomalaisuusmiehenä, joka ennen Pietarsaareen saapumistaan oli aikaisemmassa virassaan usein erimielisyyksiä Pohjanmaan ruotsinkielisten kanssa.[2][3]

Molemmin puolin TAPAHTUI ylilyöntejä!

Kas tässä vastaavasti punaisten tekemä!

Vuoden 1918 sodassa punaiset teloittivat Kouvolassa 125 henkilöä.

Kouvola oli alkuvuoden ja kevään 1918 suuria tapahtumapaikkoja, vaikka paikkakunnan rooli sotakeskuksena on jäänyt hieman tuntemattomaksi. Tärkeä rautatieristeys jäi punaisten haltuun lähimmäksi keskukseksi hallituksen joukkojen Mikkeliä vastaan. Keväällä Kouvolan merkitys korostui, kun punaiset pakenivat kohti itää ja Kymenlaakso jäi heidän viimeiseksi alueekseen.

Kouvola-Koria oli myös eräänlainen punaisten oikeudenkäyttökeskus, ”Suomen ylin sotaoikeus” – tai teloitustuomioistuin. Mirja Turusen Veripellot-kirjan (Atena 2005) siellä teloitettiin sodan aikana 125 henkilöä. Se oli enemmän kuin millään muulla paikkakunnalla.

Eräänlaisena punaisten kauden huipentumana Kouvolassa teloitettiin viisi pappismiestä. Neljä heistä ammuttiin yöllä 20. huhtikuuta 1918 – kun punaiset olivat jo hävinneet sodan – niin sanotulla Tommolan veripellolla. Siellä heidät haudattiin soiseen maahan muiden joukkoon. Viides pappi teloitettiin erikseen.

Kouvolassa tapetut papit olivat Vehkalahden kirkkoherra rovasti Gustaf Taube, 54, Vehkalahden kappalalnen Adolf Manninen, 49, Haminan kirkkoherra Uuno Renvall, 40, Luumäen kappalainen Otto Päiviö, 49, ja Sippolan kansanopiston johtaja Sulo Söyrinki, 29. Suomen sotasurmat -sivustolla kaikkien kuolinsyynä lukee ”murhattu”. Renvallin veli Heikki Renvall oli itsenäisyyssenaatin jäsen.

Hölynpölyä.

Ruotsinkielisiä oli 1918 noin 15 %,määrä oli laskemaan päin.

Vaemmiston äänestäjiä oli noin 400 000,joista kapinaan osallistui noin 100 000.

Laillisen hallituksen puolella oli 3.1:n miljoonan kansasta noin 2,5 miljoonaa eli 75 %.

Sodan jälkeen armahdettiin 61 000 punavankia vielä -18 ja loput myöhemmin.

Yritetäänkö suomalaisista tehdä ruotsalaisia
pakkoruotsilla.🤮
Olisin lukenut enkkua paremmin jos ei olisi ollut pakkoruotsia.

Melkein kaikenhan ne omistivat ja kaiken päättivät ja hyppyyttivät meitä mongoleiksi haukkumiaan suomalaisia mielensä mukaan.

Mongolit ovat fiksua porukkaa mutta bättre folkin kielessä se tarkoitti syvintä halveksuntaa mitä saattoi ihmisestä sanoa.

” Sitä vastaan 90 % kansasta nousi 1918”

Todellsuudessa punikkeja oli max 1/4-osa! Juuri siksi he hävisivät niin surkeasti!

Vain pahimmat punikit olivat mongooleja! Kun tappio vähänkin häämötti niin maanti maistui heti!

Puhdas rotusota !

Nousemassa ollut suomenkielisyys ja -mielisyys koettiin valtapiireissä isona uhkana ja tilanne haluttiin palauttaa kertaiskulla 100 v taaksepäin.

Samasta lähteestä on peräisin myös r*ssäviha. 1800-luvulla venäläiset suosivat suomenkieltä ja kulttuuria ja kun ruotsinkieliset pelkäsivät menettävänsä etuasemansa ensin kirjoitettiin Välskärin Kertomukset ja Vänrikki Stool, joissa haukuttiin r*ssä ja yistettiin Ruotsin sotia, joissa tapatettiin merkittävä osa suomalaisista miehistä. Kun mitään kapinaa venäläisiä vastaan ei syntynyt, ruotsinkieliset siirtyivät suomenkielistämisen eturintamaan, todistaen suomalaisuuttaan parhaansa mukaan.

Itsenäistymisen jälkeen ja kieliriidan repiessä oli r*ssävihan lietsominen peittää yhteiskunnan todelliset ongelmat. Sitä paitsi olisi ollut hyvin ikävää, jos ruotsinkielinen ylimystö olisi menettänyt sortamansa alamaiset neuvostoruhtinaille. Nöyrät ja kaikkeen alistuvat suomalaiset olivat erinomaisia alustalaisia ruotsinkielisille.

-----Ja höpö höpö.teloitusta edelsi tuomio, johon ei kieli vaikuttanut!------

Tietenkin jokaista teloitusta edeltää ns. tuomio eli joku kiho käskee ampumaan tai hirttämään tai muutoin tappamaan kyseisen henkilön. Sitä ei kuitenkaan pidä eikä saa sotkea laillisuuden kanssa.

Laillinen teloitus perustuu aina lakiin ja lailliseen oikeudenkäyntiin mutta niitähän ei valkopuoli toimeenpannut ainuttakaan.

Mikä osa suomalaisista on nykyään aloittajan mielestä eliittiä?
Ai että 90 % kansasta nousi eliittiä vastaan, aika paljon liioiteltu luku kun vielä huomioidaan että iso osa punaisiin päätyneistäkään ei oikein käsittänyt mihin pyrittiin eikä sitä tarkoin käsittäneet punaisten erilaiset sekalaiset johtohahmotkaan. Varmaa on vain se, että jos sisällissota olisi jotenkin päätynyt ja vääntynyt punaisten voitoksi, heidän keskuudessaan olisi edelleen nopeasti alkanut uusi punaisten keskinäinen sotaisa ja paljon ruumiita tuottava välienselvittelynsä johtopaikoista ja menetelmistä jne. Toimikoot esimerkkinä sitten vaikka ns. kuusisen klubin murhat.

Ilman ruotsinkielistä väestönosaa ei suomea ollenkaan olisi, koko maa olisi ollut Venäjän vallan alla niin kauan kuin venäjän valtaa on ollut. Minkäänlaiseen organisoituun toimintaan saati peräti valtionmuodostukseen ei varhaisista vähistä metsäläisistä olisi ollut, ruotsalaisia siihen tarvittiin ja ns. fennomaanitkin maan itsenäisyysajatusta eteenpäin viedessään olivat yhä lähes yksinomaan ruotsinkielisiä.

.....Se käynnisti itsenäisyysliikkeen,jonka johdossa pitkään oli ruotsinkielinen sivistyneistö.......

Koska halusivat takaisin Ruotsin valtaan Venäjän vallasta. Saattoihan joukossa joku itsenäisyysmielinenkin olla joka halusi itse kalifiksi kalifin paikalle.

1918 punikin henki säästyi ruotsia puhumalla.

Lääkärin elämäntaipaleelta -kirjasta eräs tapaus

Tässä tapauksessa ammuttiin aseettomia, tiellä vastaan tulleita "punikkeja", ilman mitään varsinaista syytä!

Suosittelen lukemaan vuoden 1918 tapahtumakuvauksia Janne Klemolan kirjoista. Klemola mm. kertoo kirjassaan Lääkärin elämäntaipaleelta useaan otteeseen ruotsalaisten vapaaehtoisten olleen erityisen julmia ja verenhimoisia suomalaisia punikkeja kohtaan vuoden 1918 kahinoissa. 

"Åtminstone denhär långa karlen kan inte vara rödgordist, han talar ja svenska" 

Janne Klemola kertoo muistelmakirjassaan tapauksen, jossa punikki pelasti itsensä ja 2 kaveriansa ruotsalaisraakimusten teloittaessa heti muut samasta 10 punikin porukasta vangiksi jäänyttä. Vain yksi armahdettiin kotipaikkansa vuoksi. Usein on väitetty ruotsin kielen osaamisen pelastaneen jopa hengen. Eräissä jutuissa on viitattu vuoden 1918 tapahtumiin ja sanottu ruotsia puhuneiden säästyneen jopa teloitukselta. Nyt on sitten vastaava tapaus kerrottuna Klemolan muistelmissa. 
Janne Klemola, joka lääkärinä oli mukana kaikissa sodissamme, kansalaissodassa jopa rintaman molemmilla puolilla, on kirjoittanut mm. kirjan Lääkärin elämäntaipaleelta. 
Tapahtumapaikka on siis Koskella. Vangit hän saa matkallaan Heinolasta Koskelle. Siellä Klemolan ottamat 10 punaista vankia pikatuomitaan ja vain 1 armahdetaan koska hän oli Lempäälästä. Turusta, Porista ja Varsinais-Suomesta olevat vangit ammutaan heti paikalla navetan seinää vasten. 
Tuossa kirjassa, sivuilla 111-113 hän kertoo tapauksesta, jossa 3 punavankia tuotiin kuulusteltavaksi. Paikalla oli ruotsalaisten joukkojen upseereita ja jokunen suomalainen jääkäri ja Klemola, joka oli pyydetty molempia kieliä puhuvana tulkiksi. Suomalainen jääkäri olisi halunnut antaa vangeille lopullisen tuomion välittömästi, mutta jostain syystä vangit tuotiinkin elävinä kuultaviksi ja tuomiolle. Tilanne näytti jo pahalle punaisten kohdalta, mutta äkkiä eräs vangeista alkoikin puhumaan ruotsia ohi tulkin ja kertomaan tarinaa, kuinka heidät oli väkisin pakotettu mukaan punaisten joukkoihin. Hän sanoi olevansa työnjohtaja jostakin kartanosta ja Helsingin pitäjästä. Tämä "työnjohtaja" puhui toiset kaksi punikkia vapaiksi. Klemola sanoo hämmästyneensä vankien neuvokkuutta ja ruotsalaisen upseerin tuomio oli lyhyt: EIVÄT he VOI olla punikkeja kun he puhuvat ruotsiakin! 
"Åtminstone denhär långa karlen kan inte vara rödgordist, han talar ja svenska" 
Lääkärillä oli naurussa piteleminen ja Jääkäri kihisi kiukusta tilanteen selvittyä hänelle. Hetken perästä tämä neuvokas hurri olikin puolta vaihtaneena hevosmiehenä ja burchina ruotsalaisella komentajalla, joka hänet armahti kielensä takia!. Ne 2 muutakin pelastuivat. 

Tampereella tapahtuneeseen punaisten sairaalaan kohdistuneeseen joukkoteloitukseen vuonna 1918 liittynee sellainen episodi, jossa yksi hoitajana ollut nainen pelastui alkaessaan hädissään puhumaan ruotsia. Tämä juttu kerrottaneen muistaakseni Heikki Ylikankaan kirjassa Tie Tampereelle. 

Klemolan kirjoja kannattaa lukea jos erikoiset tapahtumat kiinnostaa. 

Klemola J. K. Lääkärin elämäntaipaleelta, WSOY, 1966 Klemola J.K. Kahden tulen välissä, Karisto, 1970 Klemola, J Kenttäsairaalan lääkäri, Karisto Hämeenlinna 1971

Ruotsinkielisiä on alle 5 % väestöstä.

Hölynpölyä. Ruotsinkielisillä ei ollut mitään vaikutusta huonoon elintarviketilanteeseen tai Venäjän ensimmäisen maailmansodan aiheuttamaan taloudelliseen lamaan.