Oppositiossakaan ei voi linjaa vaihtaa päivittäin
08.04.2005 11:49
Eduskunnan puhemies ja vielä muutaman kuukauden Sdp:n puheenjohtajana toimiva Paavo Lipponen suomi tänään (8.4.) Turun Sanomien kolumnissaan kokoomuksen tapaa aloittaa Sauli Niinistön presidenttikampanjaa.
Lipposen harmituksen lähteenä on se, että vielä hetki sitten kokoomus olisi ollut mm. kaventamassa presidentin valtaoikeuksia ja oli intomielisesti ajamassa Suomea kohti Natoa.
Nyt kun puolue on lanseerannut oman ehdokkaansa, se samalla on vetäytymässä juuri äsken ajamistaan presidentin valtaoikeuksien rajaamisesta sekä ulko- ja turvallisuuspoliittisista näkemyksistään.
Kokoomuksen linjaukset olisivat olleet puolueen presidenttiehdokkaan kannalta sellaisia, että ne olisivat jakaneet kansaa ja samalla vähentäneet puolueen ehdokkaan kannatusta.
Siksi kokoomus yrittää nyt vetää sanojaan takaisin. Näitä puheita ei kuitenkaan pidä unohtaa ja kokoomuksen puheisiin joutuu myös Niinistö aikanaan ottamaan kantaa.
Niinistö on itsekin ehtinyt jo arvostella sekä hallituksen talouspolitiikkaa että Suomen EU-politiikkaa. Molemmat arvostelut ovat vailla pohjaa.
Talouspoliittisessa arvostelussaan Niinistö on väittänyt Matti Vanhasen (kesk) hallituksen budjettikurin olleen löyhää ja talouspolitiikan suhdannetilanteeseen nähden väärin ajoitettua.
Ne, jotka lähihistoriaa muistavat, tietävät, että Vanhasen hallituksen budjettikuria voi verrata valtiovarainministeri Niinistön harjoittamaan budjettikuriin.
Vanhasen hallitus on pysynyt budjetin kehysraameissa. Niinistöltä kuri karkasi, kun vaalit lähestyivät.
Myös Vanhasen hallituksen talouspolitiikka on ollut tuloksellista ja suhdanteisiin nähden tarkoituksenmukaista. Hallitus reagoi vaalikauden alussa kansainvälisen talouden heikkoon kehitykseen ja se vauhditti talouskasvua mm. keventämällä ansiotulojen verotusta.
Niinistön toinen arvostelu on liittynyt Suomen EU-politiikkaan.
Niinistön mukaan Suomen olisi pitänyt 2000-luvun alussa muodostaa pienten valtioiden rintama. Vuosituhannen alussa Niinistö oli vielä itsekin hallituksessa, mutta ei hänkään toiminut nyt ehdottamansa blokin muodostamisen puolesta.
Ajatus pienten maiden blokista ei ole edes tätä päivää eikä realistista.
Pientenkin valtioiden intressit vaihtelevat asiakysymysten mukaan varsinkin nyt, kun EU on kasvanut 25 maan unioniksi.
Pienten maiden blokki on siksikin erikoinen vaade, että Suomen etujen mukaista ei ole liittoutua säännöllisesti EU:n väestöllisen vähemmistön kanssa, jollainen pienten maiden blokki olisi. EU:ssa päätökset tehdään enemmistöillä.
Niinistö on ehtinyt profiloitua presidenttiehdokkaana jo arvostelemalla hallitusta. Samalla hän on antanut esimakua siitä, millaisen kampanjan kokoomus aikoo käydä. Kun puolue on oppositiossa ja sen ehdokas päivänpolitiikan ulkopuolella, se aikoo ampua kaikkea liikkuvaa.
Kim Huovinlahti
08.04.2005 11:49
Eduskunnan puhemies ja vielä muutaman kuukauden Sdp:n puheenjohtajana toimiva Paavo Lipponen suomi tänään (8.4.) Turun Sanomien kolumnissaan kokoomuksen tapaa aloittaa Sauli Niinistön presidenttikampanjaa.
Lipposen harmituksen lähteenä on se, että vielä hetki sitten kokoomus olisi ollut mm. kaventamassa presidentin valtaoikeuksia ja oli intomielisesti ajamassa Suomea kohti Natoa.
Nyt kun puolue on lanseerannut oman ehdokkaansa, se samalla on vetäytymässä juuri äsken ajamistaan presidentin valtaoikeuksien rajaamisesta sekä ulko- ja turvallisuuspoliittisista näkemyksistään.
Kokoomuksen linjaukset olisivat olleet puolueen presidenttiehdokkaan kannalta sellaisia, että ne olisivat jakaneet kansaa ja samalla vähentäneet puolueen ehdokkaan kannatusta.
Siksi kokoomus yrittää nyt vetää sanojaan takaisin. Näitä puheita ei kuitenkaan pidä unohtaa ja kokoomuksen puheisiin joutuu myös Niinistö aikanaan ottamaan kantaa.
Niinistö on itsekin ehtinyt jo arvostella sekä hallituksen talouspolitiikkaa että Suomen EU-politiikkaa. Molemmat arvostelut ovat vailla pohjaa.
Talouspoliittisessa arvostelussaan Niinistö on väittänyt Matti Vanhasen (kesk) hallituksen budjettikurin olleen löyhää ja talouspolitiikan suhdannetilanteeseen nähden väärin ajoitettua.
Ne, jotka lähihistoriaa muistavat, tietävät, että Vanhasen hallituksen budjettikuria voi verrata valtiovarainministeri Niinistön harjoittamaan budjettikuriin.
Vanhasen hallitus on pysynyt budjetin kehysraameissa. Niinistöltä kuri karkasi, kun vaalit lähestyivät.
Myös Vanhasen hallituksen talouspolitiikka on ollut tuloksellista ja suhdanteisiin nähden tarkoituksenmukaista. Hallitus reagoi vaalikauden alussa kansainvälisen talouden heikkoon kehitykseen ja se vauhditti talouskasvua mm. keventämällä ansiotulojen verotusta.
Niinistön toinen arvostelu on liittynyt Suomen EU-politiikkaan.
Niinistön mukaan Suomen olisi pitänyt 2000-luvun alussa muodostaa pienten valtioiden rintama. Vuosituhannen alussa Niinistö oli vielä itsekin hallituksessa, mutta ei hänkään toiminut nyt ehdottamansa blokin muodostamisen puolesta.
Ajatus pienten maiden blokista ei ole edes tätä päivää eikä realistista.
Pientenkin valtioiden intressit vaihtelevat asiakysymysten mukaan varsinkin nyt, kun EU on kasvanut 25 maan unioniksi.
Pienten maiden blokki on siksikin erikoinen vaade, että Suomen etujen mukaista ei ole liittoutua säännöllisesti EU:n väestöllisen vähemmistön kanssa, jollainen pienten maiden blokki olisi. EU:ssa päätökset tehdään enemmistöillä.
Niinistö on ehtinyt profiloitua presidenttiehdokkaana jo arvostelemalla hallitusta. Samalla hän on antanut esimakua siitä, millaisen kampanjan kokoomus aikoo käydä. Kun puolue on oppositiossa ja sen ehdokas päivänpolitiikan ulkopuolella, se aikoo ampua kaikkea liikkuvaa.
Kim Huovinlahti
Vastaukset 2
Vanhimmat
1. presidentin valtaoikeuksien osalta kokoomus on
toiminut johdonmukaisesti ja sopinut osaltaan demareiden ja kepun kanssa, ettei nyt valittavan presidentin valtaoikeuksiin puututa
2. Kokoomus, jos kuka, on ollut johdonmukainen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. nato jäsenyydestä kokoomus on puhunut, että se saattaa tulla ajankohtaiseksi esim. seuraavalla vaalikaudella. Se on yhtälailla maan hallituksen asia.
Miksi Lipponen itse tekee U-käännöksen. Miksi hän on romuttamassa puhemies –instituution roolin. Lipposella itsellään ei taida olla kohta mitään asemaa Suomen politiikassa. Siitä on kysymys.
Viimeksi Ollila moitti EU:n talouspolitiikkaa ja Antola (jonka kanssa olen viime aikoina ollut eri mieltäkin) oli sitä mieltä, että EU-johtajuus olisi ollut saavutettavissa juuri Niinistön ehdottamassa pääasiassa pienistä EU-maista koostuvassa blokissa, Tilaisuus on menetetty, mutta uusi puheenjohtajuuskausi on uusi mahdollisuus.
Niinistöllä on käsittääkseni presidenttiehdokkaista kaikkein parhaat yhteydet eri EU-maiden poliittiseen ja taloudelliseen eliittiin. Silloinkin, jos demarien ehdokkaaksi asettuisi Paavo Lipponen.