Demokratia tarkoittaa lyhyesti sanottuna kansanvaltaa. Miten se toteutetaan käytännössä, onkin sitten kokonaan eri asia. Voitanee kuitenkin todeta, että demokratian keskeisin kulmakivi on yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, vaikka toki monia muitakin kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia on olemassa ja tuleekin olla. Jokaisen kansalaisen tulee saada osallistua päätöksentekoon.
Kaiketi voitanee ajatella, että demokratia vaatii jatkuvaa kehittämistä ja ylläpitoa, kaikki mahdolliset kansalaisten vaikutusmahdollisuudet koskien omaa elinpiiriään ja yhteiskunnallisia asioita tulee olla käytössä.
Mutta on selvää, ettei demokratiaksi riitä se, että ihmiset saavat äänestää. Toki myös ehdokkaiden asettelu, puolueiden perustaminen ja vaalikampanjointi tulee olla vapaata.
Entä sitten vaalitapa. Karkeasti jaettuna on olemassa suhteellinen vaalitapa, jossa esim. parlamenttiin valitaan edustajia kustakin puolueesta suurinpiirtein siinä suhteessa, mikä on kunkin puolueen kannatus vaaleissa. Jos siis jokin puolue saa äänistä vaikka 10%, saa tuo kymmenen prosenttia kansasta suhteellisesti saman verran edustajia parlamenttiin. Jos 20% kansasta antaa äänensä jollekin puolueelle, on tällä puolueella saman suuruinen vaikutusvalta parlamentissa. Vaikuttaa reilulta, kukin kansanosa pääsee osallistumaan päätöksentekoon sillä voimalla, mikä on heidän osuutensa kansasta.
Sitten on olemassa enemmistövaalitapa, josta tarkempi kuvaus oheisessa artikkelissa;
http://www.verkkotie.fi/Koulutie/Uutispak/Uutisp08/taistelu.html#anchor22
" Vaalijärjestelmän johdosta Britannian politiikka toimii käytännössä kaksipuoluejärjestelmänä, vaikka maassa itse asiassa toimii yli kaksikymmentä puoluetta. "
Vaalitapa johtaa lähes poikkeuksetta siihen, että yksi puolue saa enemmistön parlamenttipaikoista eli hallitsee vaalikautena suvereenisti, vaikka ei edustakaan kansan enemmistöä.
Kuten oheisesta artikkelista käy ilmi esim. vuoden 1992 vaaleissa 23,6% eli vajaa neljäsosa kansasta sai parlamenttipaikoista vain 6,75%. Kun tarkastellaan tuohon 23,6% sisältyvän liberaalidemokraattien kohtaloa, se on vielä murskaavampi 17,8% väestöstä kannatti tuota puoluetta ja sen vaaliteemoja, mutta tämä kansanosa sai edustajiaan parlamenttiin vain 3,1% verran eli 20 edustajaa 651:stä! Se on vastaava asia kuin Kokoomus saisi Suomessa noin 18% kannatuksellaan kuusi kansanedustajan paikkaa!
Kun puhutaan edustuksellisesta demokratiasta, tarkoitetaan asiantilaa, jossa kansalaiset valitsevat edustajia hoitamaan asioitaan. Mitä mieltä olette, toteutuuko tuo demokratian ajatus, jos esim. 18% kansasta saa vain 3% osuuden edustajista? Olisiko oikein, että esim. Suomen kansanedustuslaitoksessa vaikkapa Kokoomuksella olisi tällä hetkellä tuon periaatteen mukaan 3-5% osuus edustajapaikoista? Perustelkaa myös huolella oma kantanne, miksi kyseinen järjestely olisi oikein tai miksi nykyinen järjestely, jossa edustajien määrä jakaantuu likipitäen kannatuksen suhtessa, on oikein.
Kaiketi voitanee ajatella, että demokratia vaatii jatkuvaa kehittämistä ja ylläpitoa, kaikki mahdolliset kansalaisten vaikutusmahdollisuudet koskien omaa elinpiiriään ja yhteiskunnallisia asioita tulee olla käytössä.
Mutta on selvää, ettei demokratiaksi riitä se, että ihmiset saavat äänestää. Toki myös ehdokkaiden asettelu, puolueiden perustaminen ja vaalikampanjointi tulee olla vapaata.
Entä sitten vaalitapa. Karkeasti jaettuna on olemassa suhteellinen vaalitapa, jossa esim. parlamenttiin valitaan edustajia kustakin puolueesta suurinpiirtein siinä suhteessa, mikä on kunkin puolueen kannatus vaaleissa. Jos siis jokin puolue saa äänistä vaikka 10%, saa tuo kymmenen prosenttia kansasta suhteellisesti saman verran edustajia parlamenttiin. Jos 20% kansasta antaa äänensä jollekin puolueelle, on tällä puolueella saman suuruinen vaikutusvalta parlamentissa. Vaikuttaa reilulta, kukin kansanosa pääsee osallistumaan päätöksentekoon sillä voimalla, mikä on heidän osuutensa kansasta.
Sitten on olemassa enemmistövaalitapa, josta tarkempi kuvaus oheisessa artikkelissa;
http://www.verkkotie.fi/Koulutie/Uutispak/Uutisp08/taistelu.html#anchor22
" Vaalijärjestelmän johdosta Britannian politiikka toimii käytännössä kaksipuoluejärjestelmänä, vaikka maassa itse asiassa toimii yli kaksikymmentä puoluetta. "
Vaalitapa johtaa lähes poikkeuksetta siihen, että yksi puolue saa enemmistön parlamenttipaikoista eli hallitsee vaalikautena suvereenisti, vaikka ei edustakaan kansan enemmistöä.
Kuten oheisesta artikkelista käy ilmi esim. vuoden 1992 vaaleissa 23,6% eli vajaa neljäsosa kansasta sai parlamenttipaikoista vain 6,75%. Kun tarkastellaan tuohon 23,6% sisältyvän liberaalidemokraattien kohtaloa, se on vielä murskaavampi 17,8% väestöstä kannatti tuota puoluetta ja sen vaaliteemoja, mutta tämä kansanosa sai edustajiaan parlamenttiin vain 3,1% verran eli 20 edustajaa 651:stä! Se on vastaava asia kuin Kokoomus saisi Suomessa noin 18% kannatuksellaan kuusi kansanedustajan paikkaa!
Kun puhutaan edustuksellisesta demokratiasta, tarkoitetaan asiantilaa, jossa kansalaiset valitsevat edustajia hoitamaan asioitaan. Mitä mieltä olette, toteutuuko tuo demokratian ajatus, jos esim. 18% kansasta saa vain 3% osuuden edustajista? Olisiko oikein, että esim. Suomen kansanedustuslaitoksessa vaikkapa Kokoomuksella olisi tällä hetkellä tuon periaatteen mukaan 3-5% osuus edustajapaikoista? Perustelkaa myös huolella oma kantanne, miksi kyseinen järjestely olisi oikein tai miksi nykyinen järjestely, jossa edustajien määrä jakaantuu likipitäen kannatuksen suhtessa, on oikein.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kunhan nyt saataisiin edes Venäjälle sellainen demokratia, että yleinen ja yhtäläinen äänioikeus toteutuisi -ilman presidentin asettamia rajoituksia...
Olisipa sielläkin ehdokkaiden asettelu, puolueiden perustaminen ja vaalikampanja vaikkapa median kautta tasapuolista, tai edes sillä tolalla kuin eurooppalaisissa demokratioissa, olisi Venäjälläkin paljon edistytty demokratian opiskelussa!
Vaikka kirjoittajan nikki onkin väärennös, on kuitenkin arvokasta varsinkin Venäjää ajatellen, että demokratian perusperiaatteita pidetään jatkuvasti keskustelun aiheina.
Nykyinen Irak alkaa jo olla pitemmällä kuin itäinen naapurimaamme demokratian toteuttamisessa...
No ei todellakaan toteudu! Miten voisikaan toteutua, jos esim. 15-20% kannatuksella saa vain 3% edustajia! Tuossa artikkelissa, jonka olit pistänyt likaten, oli yhtenä vuonna liberaalidemokraattien kannatus 25%, mutta parlamenttipaikkoja tuolle porukalle lohkesi vain 3,5%! Ei kai sitä voi pitää minään demokratiana jos neljäsosa kansasta pääsee päättämään asioista kolmaskymmenesosan äänivoimalla!
Onneksi ei Suomessa ole tuollaista paskasysteemiä ja demokratian irvikuvaa, silloinhan sossuilla olisi pian enemmistö kansanedustajapaikoista eikä esim. Kokoomus ym. pystyisi jarruttamaan yhtään! Pitemmälle ajateltuna tuossa epädemokraattisessa systeemissä on vielä sekin että vähemmistö, joka saa enemmistövallan, pystyy uittamaan valtionhallinnon palkkavirkamiehiin "omat miehensä" eli koko demokratian ajatus häviää tyystin eikä asiat muutu nopeasti, vaikka joskus se toinen isoimmista saisi vallan. Miettikääs nyt jos joku puolue on tuolla kepulisysteemillä hallinnut 20 vuotta ja virkamiehet, joilla on lähes täydellinen irtisanomissuoja, olis esim. Suomessa kaikki demareita. Siinä ei paljon auttaisi, vaikka joskus pääsisi joku muu muutamaksi vuodeksi yksinvaltiaaksi. Pimeä systeemi.
Ihan mielenkiintoinen ajatusmalli. Olisipa todella kauhukuva Suomenkin poliittisessa ilmapiirissä, jos esim. sosiaalidemokraatit saisivat enemmistövallan parlamentissa, ehkä pitkäksikin aikaa. Tuota en muuten ollut tullut ajatelleeksikaan, kuinka tuossa järjestelmässä voi yksinvaltaa käyttävä puolue miehittää valtion- ja ehkä jossain suhteessa kuntienkin viranhaltijapaikat, tietenkin ensin muuttaen enemmistövaltaa käyttämällä lainsäädännön siihen mahdolliseksi. Käytännössähän virkamieskunnan poliittisen miehittämisen kautta demokratia heikkenisi ratkaisevasti.
No ei toteudu tuon esityksen perusteella ainakaan. Kai nyt jokainen käsittää, että jos kannatus on 20% pitää saada edustajiakin 20%!