Kauppasopimus syntyi sittenkin!

Ah, joulun sopu. TV-kamerat näyttivät suljettua Downing Streetin ovea tuntikausia – ja viimein se avautui. Boris Johnson ilmoitti suuren ilon: kauppasopimus EU:n kanssa on syntynyt.

Ajoitus ei ollut joulurauhan kannalta suotuisa mutta sopimus on suuri helpotus valtavalle määrälle yrityksiä Englannin kanaalin molemmin puolin. Ilman sopimusta tavarakauppaan olisi noussut tullimuuri.

Esimerkiksi brittiläiselle lampaanlihalle olisi määrätty niin suuret tariffit, että EU-maiden joulupöydissä brittiläinen lammaspaisti tänä vuonna olisi saattanut jäädä viimeiseksi.

Helpotuksesta huokaisee myös esimerkiksi Britannian autoteollisuus. Japanilaisilla autojäteillä on Euroopan markkinoita palvelevia tehtaita Britanniassa.

Kauppasopimukseton brexit olisi tuonut tariffit niin valmiiden autojen vientiin kuin osien tuontiin EU:n alueelta Britanniaan.

Boris Johnson sanoo, että sopimus toteuttaa kaiken mitä EU-eron puolesta äänestäneet halusivat. Mutta selvää on se, että kompromisseja on tehty molemmin puolin.

EU antoi periksi Britannian vaatimuksissa kalastuskiintiöissä. Britannia puolestaan myöntyy suurempaan EU-sääntelyn seuraamisen kuin mitä maan hallitus alunperin halusi

Sopimus ei ole mikään joulun ihme – vaan vallitsevan analyysin mukaan erittäin ohut ja rajallinen vapaakauppasopimus, jollaista osattiin odottaakin. Se luo EU:n ja Britannian välille paljon kaukaisemmat taloudelliset suhteet kuin edes osa EU-eron kannattajista toivoi vuoden 2016 brexit-kansanäänestyksen jälkeen.

Brexitin malli koveni kovenemistaan äänestystä seuranneina vuosina.

Britannian edellinen pääministeri Theresa May päätti, että maa ei pysy EU:n sisämarkkinoilla, jotta vapaa liikkuvuus voidaan katkaista. Boris Johnson jyrkensi linjaa entisestään päästäkseen EU-sääntelystä mahdollisimman vapaaksi.

Sopimus on arviolta 2000-sivuinen jättipaketti, josta vain osia on tähän mennessä julkaistu. Sen tarkat yksityiskohdat ovat tässä vaiheessa kirkkaita vain neuvotteluiden ytimessä olleille.

Selvää on on kuitenkin se, että se vaikeuttaa huomattavasti esimerkiksi palvelukauppaa, joka muodostaa lähes puolet Britannian viennistä EU-maihin.

Sopimus lisää Britannian kalastajien kiintiöitä maan aluevesillä mutta heikentää vaikkapa asianajajien, arkkitehtien tai kirjanpitäjien oikeutta toimia EU:n markkinoilla