Oletko itse ns. digisukupolvea eli 18-30 vuotias, vai oletko jo yli 50-vuotias? Näiden ryhmien välissä on nimittäin tapahtunut iso tekninen hypähdys, joka ei ole niin iso seuraavalla sukupolvella. Tulevat aikuiset ovat jo nimittäin tottuneet digimaailmaan alusta alkaen, kun taas nykyiset yli 50-vuotiaat kokivat vielä analogisen ajan ilman internettiä, pelikoneita ja kännyköitä.
Mitä se sitten tarkoittaa isommassa kuvassa? Ainakin mikä on nähtävää ja huomionarvoista on se, että tietoisuus omista oikeuksista ja mahdollisuuksista on kaikkien saatavilla aivan eri tavalla kuin mitä se oli esimerkiksi vielä 1980- ja vielä 1990-luvullakin. Ei silloin ollut mahdollisuutta hakea tietoa nykytavoin, eikä tietoa edes ollut saatavilla. Lisäksi moni asia oli paljon rajoitetumpaa, eikä Suomessa oltu vielä 1980-luvulla edes kovin eurooppalaisia.
Nyt 2020-luvulla mahdollisuudet ovat kaikilla aikuisilla aivan eri tasolla kuin edellisillä sukupolvilla. Lisäksi ajatus ”minä itse”- edellä tuottaa yhä paljon ristiriitoja yhteiskunnan toimivuudessa, sillä yhteiskunnat lähtevät usein kollektiivisesta tarpeesta tehdä jotain yhdessä ja kehittää yhdessä. Nykyään sen sijaan jokainen aikuinen voi tehdä omia ratkaisujaan, joita ovat esimerkiksi omaan viihdepelaamiseen liittyen kasinopelit ja esimerkiksi verkkosivut kuten https://www.nettikasino247.com ja monet muut sen kaltaiset.
Tiedon valtaväylät
Kun Internet tuli, kuviteltiin sen tuovan aivan erilaisia mahdollisuuksia, kuin mitä se on tuonutkaan. Kukaan ei varmaan alussa ymmärtänyt tiedon valtavaa määrää ja mitä kaikkea avoin, ja laaja tieto voi maailmanlaajuisesti saada aikaiseksi. Ja internet ei ole vielä täysin tavoittanut kaikkia maailmakolkkia, joten tiedon levitessä entistä laajemmin, tuo avoin tieto lisää ”vapauksia” myös näille uusille alueille. Mutta me täällä pohjoisessa emme massana näitä asioita mieti. Kuka esimerkiksi voi luetella vuoden 2020 konfliktialueet? Nimittäin maailmalla on useita sota-alueita, joilla on kuollut tuhansia ihmisiä tänäkin vuonna, ja tuhannet hukkuneet afrikkalaiset Välimeressä. Meitä kuitenkin kiinnostaa tuon alkuajatuksen eli ”minä itse” pohjalta vain ne asiat, jotka koskettavat meitä suoranaisesti. Samalla kuitenkin käydään ”anekauppaa” eli ostetaan muutamalla eurolla vapautus ajatusten ja tekojen vapaudesta laitamalla Afrikan tai Aasian lapsille viisi euroa.
2020-luku
Nyt alkanut vuosikymmen tuo entisestään teknisiä kehitysaskeleita, jotka vievät kehittyneitä palveluyhteiskuntia eteenpäin yltäkylläisyydessä, mutta tosiasia on, että jatkuvan kasvun ajatusmallien pitää jo alkaa muuttua. Tilaa kasvulle ei yksinkertaisesti ole. Kuka on sanomaan esimerkiksi afrikkalaisille, etteivät nämä saa lisääntyä? Tuhannet afrikkalaiset ovat etsimässä reittiä helpompaan elämään Euroopassa, ja kuka meistä eurooppalaisista on sitä heiltä kieltämään, onhan asia historiallisesti niin, että eurooppalaiset ovat olleet ryöväämässä Afrikan luonnonvaroja ja pitämässä maanosaa teknisesti kehitysmaana. Lue lisää: https://yle.fi/uutiset/3-11111313
20-luku muokkaa jokaisen suomalaisen perheen ja ihmisen arkea entisestään. Kuka haluaa asua maalla, kun kaupunkien palvelurakenne entisestään kehittyy. Valtiollinen ja kunnallinen palvelutuotanto keskittyy asutuskeskuksiin ja kansainvälinen kilpailu levittyy kaikille aloille, joissa vapaakilpailu on tuonut pakolliset kilpailutukset. Suomi on onneksi pieni valtio, jossa asuu vähän ihmisiä, joten läheskään kaikki isot toimijat eivät näe Suomea kovin houkuttelevana kohteena. Mutta mitä pidemmälle mennään ja mitä paremmin Suomi hoitaa oman maansa, sitä enemmän Suomi alkaa kiinnostaa sijoituskohteena ja rikkainen henkilöiden ja yritysten ostokohteena ja mahdollisuutena on tie, jolta ei ole paluuta, ja jota kulkiessa koko Suomi myydään ulkomaille.
Kehityksen askeleet ovat varmoja ja niitä otetaan. Mutta mihin askeleet vievät, ovat tulosta kokonaisuudesta, jonka muodostavat suomalaiset, poliitikot, maailman talous ja EU – sekä totta kai ne odotettavat sadat miljoonat afrikkalaiset, jotka etsivät reittiä helpompaan elämään- joka olisi mahdollista rakentaa ja kehittää myös Afrikkaan.
Mitä se sitten tarkoittaa isommassa kuvassa? Ainakin mikä on nähtävää ja huomionarvoista on se, että tietoisuus omista oikeuksista ja mahdollisuuksista on kaikkien saatavilla aivan eri tavalla kuin mitä se oli esimerkiksi vielä 1980- ja vielä 1990-luvullakin. Ei silloin ollut mahdollisuutta hakea tietoa nykytavoin, eikä tietoa edes ollut saatavilla. Lisäksi moni asia oli paljon rajoitetumpaa, eikä Suomessa oltu vielä 1980-luvulla edes kovin eurooppalaisia.
Nyt 2020-luvulla mahdollisuudet ovat kaikilla aikuisilla aivan eri tasolla kuin edellisillä sukupolvilla. Lisäksi ajatus ”minä itse”- edellä tuottaa yhä paljon ristiriitoja yhteiskunnan toimivuudessa, sillä yhteiskunnat lähtevät usein kollektiivisesta tarpeesta tehdä jotain yhdessä ja kehittää yhdessä. Nykyään sen sijaan jokainen aikuinen voi tehdä omia ratkaisujaan, joita ovat esimerkiksi omaan viihdepelaamiseen liittyen kasinopelit ja esimerkiksi verkkosivut kuten https://www.nettikasino247.com ja monet muut sen kaltaiset.
Tiedon valtaväylät
Kun Internet tuli, kuviteltiin sen tuovan aivan erilaisia mahdollisuuksia, kuin mitä se on tuonutkaan. Kukaan ei varmaan alussa ymmärtänyt tiedon valtavaa määrää ja mitä kaikkea avoin, ja laaja tieto voi maailmanlaajuisesti saada aikaiseksi. Ja internet ei ole vielä täysin tavoittanut kaikkia maailmakolkkia, joten tiedon levitessä entistä laajemmin, tuo avoin tieto lisää ”vapauksia” myös näille uusille alueille. Mutta me täällä pohjoisessa emme massana näitä asioita mieti. Kuka esimerkiksi voi luetella vuoden 2020 konfliktialueet? Nimittäin maailmalla on useita sota-alueita, joilla on kuollut tuhansia ihmisiä tänäkin vuonna, ja tuhannet hukkuneet afrikkalaiset Välimeressä. Meitä kuitenkin kiinnostaa tuon alkuajatuksen eli ”minä itse” pohjalta vain ne asiat, jotka koskettavat meitä suoranaisesti. Samalla kuitenkin käydään ”anekauppaa” eli ostetaan muutamalla eurolla vapautus ajatusten ja tekojen vapaudesta laitamalla Afrikan tai Aasian lapsille viisi euroa.
2020-luku
Nyt alkanut vuosikymmen tuo entisestään teknisiä kehitysaskeleita, jotka vievät kehittyneitä palveluyhteiskuntia eteenpäin yltäkylläisyydessä, mutta tosiasia on, että jatkuvan kasvun ajatusmallien pitää jo alkaa muuttua. Tilaa kasvulle ei yksinkertaisesti ole. Kuka on sanomaan esimerkiksi afrikkalaisille, etteivät nämä saa lisääntyä? Tuhannet afrikkalaiset ovat etsimässä reittiä helpompaan elämään Euroopassa, ja kuka meistä eurooppalaisista on sitä heiltä kieltämään, onhan asia historiallisesti niin, että eurooppalaiset ovat olleet ryöväämässä Afrikan luonnonvaroja ja pitämässä maanosaa teknisesti kehitysmaana. Lue lisää: https://yle.fi/uutiset/3-11111313
20-luku muokkaa jokaisen suomalaisen perheen ja ihmisen arkea entisestään. Kuka haluaa asua maalla, kun kaupunkien palvelurakenne entisestään kehittyy. Valtiollinen ja kunnallinen palvelutuotanto keskittyy asutuskeskuksiin ja kansainvälinen kilpailu levittyy kaikille aloille, joissa vapaakilpailu on tuonut pakolliset kilpailutukset. Suomi on onneksi pieni valtio, jossa asuu vähän ihmisiä, joten läheskään kaikki isot toimijat eivät näe Suomea kovin houkuttelevana kohteena. Mutta mitä pidemmälle mennään ja mitä paremmin Suomi hoitaa oman maansa, sitä enemmän Suomi alkaa kiinnostaa sijoituskohteena ja rikkainen henkilöiden ja yritysten ostokohteena ja mahdollisuutena on tie, jolta ei ole paluuta, ja jota kulkiessa koko Suomi myydään ulkomaille.
Kehityksen askeleet ovat varmoja ja niitä otetaan. Mutta mihin askeleet vievät, ovat tulosta kokonaisuudesta, jonka muodostavat suomalaiset, poliitikot, maailman talous ja EU – sekä totta kai ne odotettavat sadat miljoonat afrikkalaiset, jotka etsivät reittiä helpompaan elämään- joka olisi mahdollista rakentaa ja kehittää myös Afrikkaan.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.