Olisin kiinnostunut kokeilemaan rakentaa itse pienen tuulivoimalan ja tuottamaan sillä kesämökillä vähän sähköä kännykän lataamista varten. Olisin kiinnostunut nimenomaan rakentelemaan sen suureltaosin itse. Tuuligeneraattorin tekeminen on ensimmäinen ongelma. Tietäisikö joku missä olisi ohjeet sellaiseen tai voiko sellaisen generaattorin hommata jostain muualta. Pystyykö esim jonkin ajoneuvon laturia saada pyörimään jonkinlaisenvaihteiston avulla niin, että se pystyisi tuottamaan sähköä ja lataamaan akkua.
Tuulivoimaa
Zykle
2816411
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Generaattori on tekniikaltaan sama asia kuin sähkömoottori, ts. mikä tahansa sähkömoottori toimii generaattorina kun sen akselia pyöritetään (Testattu on). Generaattoriksi kelpaa täten vaikkapa vanha auton tai traktorin starttimoottori. Ongelmasi on nimenomaan tuulilapojen teko, sillä pienikään moottori ei lähde pyörimään millä tahansa. Jos vaatimukset eivät ole kovin kovat voi tuo onnistuakin normaalilta metallin, puun yms. työstön omaavalta henkilöltä. Tällöin on kuitenkin vaara että mylly kyllä tuottaa sähköä, mutta aivan väärällä taajuudella ja väärällä volttiluvulla,tähän tarvittaisiin vähintäänkin jonkinlainen vaihteisto lapojen ja generaattorin väliin, joka säätäisi generaattorin pyörimään 50 kierrosta sekunnissa (verkkovirran taajuus) ja muuntaja nostamaan ja pitämään voltti määrä 230:nä. Jos generaattori puksuttaa vääränlaista sähköä se pahimmillaan tuhoaa sillä käytetyn laitteen ja todennäköisesti madaltaa laitteen elinikää.
merkitystä sillä taajuudella on, jos halutaan ladata akkua, kuten otsikon kirjoittaja mainitsi?
Jännite tietysti pitää olla oikea, tai säätää oikeaksi; mikäli latausjännite on liian korkea, akku voi vaurioitua, liian matala jännite taas ei lataa ollenkaan.
Minkä ihmeen takia pitäisi tuottaa 230 V:n ja 50 Hz:n verkkovirtaa akun lataamiseen, eihän autonkaan laturi verkkovirtaa tuota?
ja rautainen sellainen antoi ohjeita genraattorinrakentajalle, eikä tainnut osua yhtään neuvoa kohdalleen. Huah, huah!!! Taitaa se kaikkein yleisin sähkömoottorityyppi, kolmivaiheinen oikosulkumoottori, olla joks. käyttökelvoton generaattorina. 50r/sek=50Hz/sek on sekin aivan loistava päätelmä. Ajattelin hetken että puhutaan voimistelusta kun voltitkin mainittiin. Lisää tätä faktaa!!!
Tuulimyllyt hurisee ja huiskii kun ne pyörii ja pörisee.
Voi jeesus...tottakai taajuudella on väliä, eli tuskin kännykän lataamiseen kannattaa käyttää juuri sitä kännykän lataamiseen tarkoitettua laturia, ellei sitten halua tosiaankin tuhota joko puhelinta tai sen akkua (tuskin kukaan haluaa ostaa uusia akkuja joka välissä, vai?). No, millä kännykän laturi toimii (ihan vihjeenä että laturi yleensä sisältää a) Muuntajan joka alentaa verkkovirran tason tarpeeksi alas b) Tasasuuntajan joka muuttaa vaihtovirran tasavirraksi)? Verkkovirralla tietenkin eli Suomessa 230v/50hz, pienet vaihtelut tuosta ei haittaa, mutta kun muutellaan taajuutta miten sattuu alkaa laturi hankoitella... on harhaluulo että pelkkä oikea voltti määrä on se autuaaksi tekevä asia... kyllä laitteet vaativat vähän muutakin.
Neuvo paremmin, jos kerran tiedät ja ota ihan reilusti lainaukset ja niihin liittyvät korjaukset niin että kaikki tietävät missä se virheellinen kohta oikein olikaan... miksi ihmeessä se on niin vaikeaa korjata virheelliset tiedot oikeilla. Mutta ei sen sijaan heitätään että "Sä et tiedä mitään, mä tiedän, mutten kerro, vittuilen vain!"-tyyliin. Minä en ole koskaan rakentanut kyseistä kapinetta, joten kirjoittamani ohjeet olivat periaatteellisia, eivät yksityiskohtaisia suoraan noudatettavia ohjeita. Ilmeisesti ÄÖ:si ei riittänyt tajuamaan tätä?!?
Tekniset yksityiskohdat riippuvat niin paljon käytetyistä osista. Yksinkertaisella generaattorilla verkkotaajuista vaihtovirtaa tuottaessa tuo 50 kierrosta sekunnissa on oikea arvo (tässä tarkoitin nimenomaan sitä että halutaan tuottaa juuri 50 hertsin vaihtovirtaa, riippumatta halutusta voltti ja ampeeri määristä, sen sijaan jos käytetään oikosulkumoottoria joudutaan tekemään tiettyjä asioita kuten lisäämään kierrosmäärää jne. Siitä enemmän alla olevasta käytännön sovellutuksesta.
Muuten:
r=kierrosta
1 hz = 1 jaksoa,kierrosta tms. per sekuntti, joten 50 hz = 50 kierrosta eli jaksoa per sekuntti
mikä tässä on ongelmana?
http://curie.ee.tut.fi/7200004/Luennot/suurejarjestelma.pdf
Oikosulkumoottori
http://www.saunalahti.fi/~elepal/moottori/generator.html
Tahti moottorit & generaattorit
http://svt.ee.tut.fi/svtopus/teksti/Luku10_a.html
http://svt.ee.tut.fi/svtopus/teksti/Luku10_b.html
Kyllä teitin tietolaarit ovat niin toisesta maailmasta, ettei niihin voi edes vittuilla. (Pikemmin pidän kirjoituksiasi vittuiluna niiden totaalisen järjettömyyden vuoksi.)
Kysyppä keltä tahansa naapurin sähkömieheltä, tai peruskoulufysiikkaa lukeneelta mikä mättää.
Ja herran pieksut !
Näyt olevan sama nimimerkki joka vakaita käsityksiään muistakin asioista tämän peruspalstan "Ydinvoima" alla jakelee.
Huiskin puiskin ja Suomi nousuun !!
"a) muuntajan, joka alentaa verkkovirran TASON??, (siis jännitteen ilmeisesti tarkoitat) tarpeeksi alas".
Jaahas ja mitenkäs se taajuus muuntajan toimintaan vaikuttaa??.
"b) Tasasuuntaajan, joka muuttaa vaihtovirran tasavirraksi."
Jaahas, ja mitenkäs se taajuus tasasuuntaajan toimintaa häiritsee??
"Kyllä teitin tietolaarit ovat niin toisesta maailmasta, ettei niihin voi edes vittuilla. (Pikemmin pidän kirjoituksiasi vittuiluna niiden totaalisen järjettömyyden vuoksi.)"
Miten niin toisesta maailmasta? Ilmeisesti sitten olen järjetön, kun kerran suuri ja mahtava ja kaikkitietävä nimimerkki "Ohmi" niin väittää. Joten valaise minua järjetöntä, jossa olen erehtynyt tai ymmärtänyt asian väärin? Olisi mukava tietää millä tavalla kirjoitukseni on järjetöntä? Ja millä perusteella? Ja miten niin vittuilua, senkö takia että olen eri mieltä?
"Kysyppä keltä tahansa naapurin sähkömieheltä, tai peruskoulufysiikkaa lukeneelta mikä mättää."
Naapurissa ei ole sähkömiehiä, joten koska sinä ilmeisesti tiedät paremmin niin kerro ihan julkisesti tietosi täällä minullekin. Ja missä peruskoulu fysiikan kirjassa olikaan tarkemmin generaattoreista?
"Ja herran pieksut !
Näyt olevan sama nimimerkki joka vakaita käsityksiään muistakin asioista tämän peruspalstan "Ydinvoima" alla jakelee."
No niin olen! Entä sitten? Onko tämä asia sitten varsinainen motiivisi mollata minua? Eli koska olen ydinvoiman kannattaja olen automaattisesti Järjetön, jolta tulee järjettömiä väitteitä myös ydinvoimasta. Voit toki ojentaa minua niissäkin esiintyvistä asia virheistä, koska ilmeisesti tiedät niiden olevan väärässä, olen aina valmis korjaamaan tietojani, jos niissä vain on puutteita.
Ilmeisesti henkilöön kohdistuva haukkuminen on jälleen sitten ainoa tapa, millä esimerkiksi nimimerkki "Ohmi" kyseenalaistaa tässäkin väittämiä! Aikuistukaa jo ihmeessä, tuollainen kirjoittelu on kuin kakaroiden käsistä lähtöisin!
"Jaahas ja mitenkäs se taajuus muuntajan toimintaan vaikuttaa??."
Ei vaikutakaan, ei ainakaan matalilla taajuuksilla, mainitsin vain muuntajan koska se yksi osa monissa latureissa.
"Jaahas, ja mitenkäs se taajuus tasasuuntaajan toimintaa häiritsee??"
Se vaikuttaa mm. Kondensaattoreihin, eli tasasuuntaajien kondensaattorit varastoivat vaihtovirran positiivisen tai negatiivisen vaiheen osan aikana sähköä itseensä. Kondensaattorit ovat monella tapaa taajuusherkkiä. Tasasuuntaajassa liian pieni taajuus aiheuttaa sen että kondensaattorin jännite ehtii purkautua puolivaiheen aikana liian alas: Tuloksena sykkivää tasajännitettä, joka mm. vähentää elektroniikan ja akkujen elinikää, ja tekee laitteisiin virhetoimintoja. Kun taas liian suurella taajuudella,johon laitetta ei oltu suunniteltu, kondensaattorit eivät ehdi latautua tarpeeksi, jolloin tuloksena on jälleen sykkivää tasajännitettä.
Kummassakin tapauksessa ei tasasuuntaajasta tulekaan vähimmäislaatua vastaavaa tasajännitettä.
tämä Ferro muistaakseni tuolla aiemmin kaivoi tietolaaristaan,
että "metaani, eli maakaasu, eli suolistokaasu" on se biopolttoaine, jota voidaan polttokennossa muuttaa sähköksi??!!.
Joten anna sen nyt vaan kirjoitella.
"kondensaattorit varastoivat VAIHTOVIRRAN positiivisen tai negatiivisen vaiheen osan aikana sähköä itseensä"??
Minkä vaihtovirran, eikös se ole jo silloin tasasuunnattu, kun se kondensaattoreille tulee?
On toki totta, etten ole tutustunut kännykkälatureiden kytkentäkaavioihin, mutta eikö järjestys yleensä ole muuntaja-tasasuuntaaja- suodatinkondensaattorit.
Muuten:
Kysyt mikä tässä on ongelma kun 1hz on 1 kierros/sek ?
Mulla on sellainen ongelma, että puhelimeni lähetysjaksoluku on 1800 Mhz, eli 1.800.000.000 kierrosta sekunnissa. Miten parhaiten onnistuisin pyörittämään sitä tällä vauhdilla ?
Olisiko siinä paras tehdä voltteja ?
Ja mikähän olikaan kondensaattoreiden tehtävä? Ei niitä siihen huvikseen ole laitettu. Tasasuuntaajan diodi silta estää tai kääntää negatiivisen vaiheen positiiviselle (riippuen mitä kytkentää käytetään. Suodatinkondensaattorien tehtävä on tasoittaa näin syntynyt sykkivä tasajännite, eli ne suodattavat sen tasaiseksi. Kondensaattorit ovat osa tasasuuntaajaan kuuluvaa kytkentää, siihen yleensä kuuluvut siis tasasuuntaus silta, ja kondensaattorit: Yhdessä tämä yksikkö muuttaa vaihtovirran tasavirraksi.
Missäs auton akkulataajan kondensaattorit ovat ?
Missäs auton vaihtovirtalaturin kondensaattorit ovat ?
Tasasuuntaaja tarvitsee kondensaattoreita yhtä paljon kuin ämpäreitä !
Häiriönpoisto- ja suodatuskondensaattorit sekä -induktanssit ovat asia erikseen.
Mutta:
Mikä hiton tarve teillä on viisastella asiantuntemattomasti kondensaattoreilla joista ette näy mitään tietävän ?
Kaverin peruskysymys on mitenkä tehdä tai hankkia pieni tuulimylly mm. kännykän lataamiseen !
Pieniä tuulimyllyjä mökkikäyttöön myydään kaupassa. Jos aiot itse rakentaa, niin varmasti tutustuminen näihin kaupan myllyihin antaa parempia vinkkejä kuin tämän palstan viisastelijat. Liekö pieni aurinkopaneeli vielä helppokäyttöisempi. Lataat niillä autonakkua. Virtaa riittää tästä kännykän lataamisen lisäksi vielä mökki TV:n katseluun. Pelkkään kännykän akun lataamistarpeeseen lie yksinkertaisinta kuitenkin hankkia pieni auton akku jonka lataat kotona akkulaturilla kerran vuodessa ja viet mökille.
Käytä mökillä joko suoraan akkujännitteeseen 12 V = liitettävää kännykkälataajaa ja TV:tä, tai osta pieni vaihtovirtainvertteri (muutama kymmen euroa) jolla saat 220 V 50 hz
ihan tasan, mikä virka kondensaattoreilla on joissakin tasasuuntaajissa, joten huolehdi omista tietämisistäsi, älä minun.
Ei auton akkulaturi tarvitse kondensaattoreita, koskapa akku latautuu aivan hyvin tykkivällä tasavirrallakin, joten diodisilta ja häiriönpoistokondensaattori riittää.
Sen sijaan jos halutaan "oikeaa" tasavirtaa, tarvitsee laite kondensaattoreita enemmän, kuin ämpäreitä.
http://www.greeleynet.com/~cmorrison/Blade-building.html
kertoo kuinka veistää sopiva propeli. Koolla on merkitystä: Isolla saa enemmän tehoa, mutta on vaikea tehdä ja vaatii isomman generaattorin. Helpoin lähtökohta olisi auton laturi, mutta se onneton vaatii suuren pyörimisnopeuden (=ylennyvaihde vaikka kiilahihnalla mutta kuluttaa taas tehoa) tai sen uudelleen käämimisen, mikä on taas vaikeaa. Netistä löytyy kyllä ukkoja jotka on se tempun tehneet. Laittaa vaikka hakusanaksi low speed permanent magnet generator niin pitäis löytyä.
Puhelimen akku tarvii tasavirtaa, esim 3,6V litum akku tykkää kuin ossi hillosta 4,5V tasajännitteestä. Virta pitää olla pieni, eikä jännite saa heitellä paljonkaan ( /-0,1V maksimissaan). Tarvitaan siis regulaattori, joka tavallisesti on puhelimen laturissa (Nokialaisessa kai itse puhelimessa, kun laturi on pelkkä muuntaja ja tasasuuntaaja). Kun tehon tarve on pieni mutta pitkäkestoinen, niin paras (helppo, halpa, toimiva?) tehdä pikkuinen ropeli, loivalla nousulla jolloin pyöriin nopeaan ja kytkeä se polkupyörän dynamoon josta edelleen tasasuuntaajaan ja regulaattorin kautta puhelimeen. Näin ollen ei kannata välittää muustal kuin että: a) virtaa on tarpeeksi VÄHÄN, b)jänniten on oikein päin ( ja - ) c) jännite ei heittele liikaa (riippuu akkutyypistä miten käy yli/alijännitteellä ladatessa)
d) vara-akku kannattaa pitää, sillä latausta ei tietenkään tapahdu kun ei tuule. Regulaattorin (virranrajoittimen) tehtäväksi jää huolehtia lopusta. Katsele jotain 300-kytkentää kirjaa, siellä melkein jokaisessa opuksessa on erilaisia akkulaturin rakennusohjeita.
Veljen kanssa on käyty Hyvösen Hannun, tään bioturvayhdistyksen
julkkiksen luona katsomassa tuulimyllyä. Tuli semmoista kokemusta
sieltä, joten en ollut ajatellut. Nimittäin pienellä jännitteellä lähes
koko teho kuluu johtojen vastukseen , jos ne on pitkät.
Jos kuljettaa virtaa 200 m päästä niin saa olla jo aika paksut torrakot
että edes mitään tulee.
Toisin sanoen, mahdollisimman lyhyt matka myllystä puhelimen akkuun
tms.
terv. Mr.K.A.T.
P=I*I*R tahtoo sanoa että jos virta kasvaa kaksinkertaiseksi, niin
tehon hukka nelinkertaistuu, tämä on Ohmin lain tulos. Mutta nyt
oli puheena puhelimen akun lataus, esimerkiksi Nokia 3310 lataa akkua
nelisen tuntia (näytön palkki) ja varaus on noin 1Ah. Akun lataamiseen
tarvitaan siis noin 0,3 A ja vähän yli 4V tasavirtaa, ei muuta.
Taajuudella ei ole mitään merkitystä, sillä sehän on jo tasasuunnattu.
Tavallisesti puhelimen latureissa ei ole kondensaattoreita, koska ne ovat
tarpeettomia, akku hoitaa sen homman (kuten auton akkulaturissa jos valot
jäi päälle ja akku pitää ladata verkosta).
Näin pienillä virroilla teho ei välttämättä huku johtoihin jos ne eivät ole
kilometrin mittaisia. Normaalia kumikaapelia jota ns. "roikka" johdoissa
käytetään käy hyvin.
Polkupyörän dynamo on tietysti huono valinta, mutta se a) ei maksa
juuri mitään b) on helppo hankkia mutta kuten lähes kaikki genereaattorit,
sekin vaatii aika kovan kierrosnopeuden tuottaakseen sähköä.
Auton laturi tietysti on kiehtova tähän tarkoitukseen, mutta siinä
on ongelmana ihan samat: suuri kierosnopeus ja enemmän voimaa
sitä pyörittämään. Laturi vaatii lisäksi magnetointivirran, joten
sille on hyvä olla olemassa akku,josta se saa herätevirran. Tuulimyllyn
on siten oltava huomattavasti surempi, siiven pituus noin 1-1,5 metriä
joten se on huomattavasti hankalampi rakentaa.
Jos haluaa arvioida tehohäviön johdoissa, niin sen voi laska:
Aikaisemmin ollut kaava P=I*I*R ja R=ominaisresistanssi*johdon pituus/poikki-
pinta-ala, esimerkki: kuparin ominaisresistanssi on 0,017 ohmia/neliö mm/metri
Jos johtimeksi otetaan em. 1,5 neliömillin johto, 100 metrin johdolle
R=0,017*100/1,5 =1,33 ohmia. Jos virtaa kulkisi sanotaan 3A, (joka on tarpeeksi
lataamaan siis kymmentä akkua kunhan vain jännitettä on riittävästi)
P=3A*3A*1,33Ohm=12W hukkuu johtimiin. Johdoissa
syntyy myös jännitehäviötä (tehohäviön seurauksena) joten virran
regulointi kannattaa tehdä vasta lähellä käyttökohdettaan.
riippuu paitsi jotojen pituudesta (vastuksesta), myös virran suuruudesta.
Tosin pienellä jännitteellä tuo 200 m on pitkä matka, mutta eipä kännyyn lataus suurta tehoa tarvitsekaan.
terv. Lukija
käytetään? Juuri siksi. Totta on että ei sitä moni tavan tallaaja tule ajatelleeksi.
Ilmeisesti joillekin kirjoittajille ovat kokoluokat
vähän hakusessa. Nyt on kyseessä tuuli"voimala" jonka
teho on noin 5W. Kyseisellä teholla lataa kyllä kännyn
akun mukavasti mutta ei muuta. Jos sähköä haluaa johonkin
muuhunkin niin tuuligeneraattorin koon on oltava paljon suurempi,
vähintään 500W että jotain jäisi varastoon (vaikkapa 12V auton
akkuun). Auton laturi antaa nimellisesti 12V (käytännössä 13,4-13,7V)
ja virtaa 50-80 (esimerkiksi Mitsubishin laturi on 75A).
Jos haluaa vaikkapa lämmittää mökkiä, tehoa tarvitaan 2000-10000W
jolloin myllyn siipien pituus on jo 3-5 metrin luokkaa, valitettavasti.
Esimerkki: Onni Kataja rakensi omaan käyttöön myllyn (Kuortaneen urheiluopiston
naapurissa, näkyy hyvin siihen tielle) ja se tuottaa lämmitykseen
tasavirtaa noin 50KW kun tuulee sopivasti. Siipien pituus on 13 m ja masto
on noin 40m korkea.
Vaihtosähkön tekeminen yksittäisellä myllyllä on vaikeaa, koska tuulen nopeus
vaihtelee ja sitämyöten myös saadun vaihtovirran taajuus. Isoissa
laitoksissa säätö on helpompaa, koska muu sähköverkko on pitämäsää
taajuutta kurissa. Yksittäinen laitos tarvitsee lähes pakosta vaihtovirta-
invertterin jolla tasavirrasta tehdään vaihtovirtaa.
Simppelin regulaattorin ohjee löytyy osoitteesta:
http://www.national.com/ms/LB/LB-35.pdf
Olette kuin kolme Itämaan Tietäjää
Ferro, Mr.K.A.T ja Suomi nousuun.
Viimeisenä Viisaana "Suomi nousuun" pamautti 10 puhelinakkua taivaan tuuliin kytkiessään ne rinnan verkkoon jonka häviökuormitus on yhtä suuri kuin akkujen nimellislatauskuormitus. Siinäpä vasta säätämistä. Lisäksi on ylipäätään käytännön mahdottomuus ladata tukevallakaan verkolla 10 kpl akkuja rinnan kytkettyinä.
Pakko pitää jakkarastaan kiinni, ettei putoa teidän nousuvauhdissa.
"Jos virtaa kulkisi sanotaan 3A, (joka on tarpeeksi
lataamaan siis kymmentä akkua kunhan vain jännitettä on riittävästi)"
"Ohmi" osoitti lukutaidottomuutensa. Koko keskustelun ajan on ollut kyse siitä, että ladataan yhtä akkua, vaikka generaattori teoreettisesti kenties voisi antaa energiaa vaikka kuinka monen saman aikaiseen lataamiseen.
Miksikäs ne akut muuten räjähtäisivät?
Jokaiselle akulle täytyy tässätapauksessa jos niitä kytketään rinnan, olla oma latauspiirinsä, muuten ne pyrkivät tasoittamaan toistensa jännitteet ja osa latautuu toisten purkautuessa.
Kiitos muuten kehuista. "Itämaan tietäjät" olivat aikansa korkeimmin koulutettuja ja palkattuja henkilöitä, toisin kuin lukutaidottomat sikopaimenet, jos raamatullisiin teksteihin ruetaan. Kiinnittäkää turvavyönne ja sammuttakaa savukkeenne.
Mikä lie tarkoituksesi "Suomi Nousuun !", kun aiemmassa kirjoituksessasi esitit 50 m pitkän 1,5 mm2 roikan päähän 10 kpl akkuja rinnakkaislataukseen 4 V a'0,3 A. Näyt itsekin huomanneen, että moinen pamauttaisi akut silmille, joten lisäsit nyt edellä vielä oman latauspiirin joka akulle. Latauspiirin tulee tosin hoidella esimerkissäsi melkoiset 100% syöttöjännitevaihtelut, vaan eiköhän tuokin onnistu.
Mutta mitä kummaa tällä kaikella hataralla viisastelulla ajetaan takaa. Lähtökohdaltaanhan keskustelu on Zykle'n aprikointi pienen tuulimyllyn hankkimisesta tai rakentelusta mökille "vähän sähköä tuottamaan". Yksi silloin alkoi kiertää tahkoa 1 hz, toisen asennellessa 200 m pitkiä paksuja torrakoita ja kolmas hyvä räimi Ohmin lai'lla sinne tänne 5 - 50.000 W tehoalueille. Vain Farady edellä näyttää ainoana vastanneen asiallisesti itse kysymykseen.
Lukutaidoton sikopaimen puolestaan alkaa täällä paimensauvoineen sohia sinne tänne röhkinän suuntaan tietämättä mihin mennään kun turvavyökin jo käskettiin kiinnittämään.
Taidanpa poistua laskuvarjolla. Hyvää matkaa teille kaikille.
Purjeveneissa on alle 100W myllyja jotka lataavat akkuja, kertomasi mukaan siita ei jaisi mitaan saastoon.
Talon lammitykseen (avuksi) riittaa jo sellainen josta saa 2 kW. Piuhat suoraan lampovastukseen lammittamaan keskuskattilan vetta.
Esim. 3 tuntia paivassa tuulta @ 2 kW tehoa on 6 kWh, ei niin paljon mutta auttaa sahkolaskussa kivasti.
Saanut Zykle noista "ohjeista"! Toisiaan haukkuivat lähinnä. Sellaisia viisaita näyttää näillä palstoilla olevan ihan Simona!
Mutta on itseänikin kiehtonut ajatus pienestä tuuligeneraattorista, sellaisesta auton laturi/ akku sydeemistä. Olen jopa suunniutellut ja piirtänyt sellaisen mekaanisen lapakulman säätäjän eri tuulen nopeuksille, että ei mene laite rikki kovalla tuulella. Niin ja sellaisen jalustan mistä sähkö pääsee kulkemaan jouhevasti johtoihin. Joskus rakennan kun on sopivaa aikaa, toimi tai ei.
Tein muutama vuosi sitten tuulimyllyn mökille ja kyllä siitä tuli aivan toimiva voimalaitos.
Generaattorin tein Boschin vaihtovirtalaturista poistamalla roottorikäämityksen ja asennutin tutulla koneistajalla roottorin "sormien" väliin isosta kaiuttimesta otetun ferriittimagneetin. Alkuperäisenä generaattori pysähtyi heikolla tuulella kokonaan siinä vaiheessa kun kierroksia oli sen verran että magnetointi "heräsi", nyt virran tuotto alkaa tasaisena eikä äkkipysäystä tule.
Siivistä ei kannata tehdä liian virtaviivaisia koska krouvisti tehdyt lavat rajoittavat ylikierroksia jo luonnostaan koska aerodynamiikan puute kovalla tuulella on hyvä roottorijarru.
Kovalla tuulella tuotto on noin 14 volttia/25 ampeeria ja hyvin riittää akun lataukseen. Virran tuon mastoa pitkin alas käyttäen porakoneen hiilistä modattuja virransyöttöliukuja.
http://kotisivu.mtv3.fi/generaattori/