Vinkkejä moottoriajoon?

Ei "pidä" ottaa täysiä kierroksia. Oleellista on matkanopeuden kierrokset. Tämä riippuu tietysti siitä miten iso moottori on veneeseen verrattuna. Jos moottorin huipputeho on niin pieni, että runko nopeuteen tarvitaan huipputeho niin sitten on tarpeen että ottaa täydet kierrokset=antaa täyden tehon. Jos moottori on "liian iso" ei huipputehoa tarvita. Ikinä.

Anonyymi kirjoitti:

Ei "pidä" ottaa täysiä kierroksia. Oleellista on matkanopeuden kierrokset. Tämä riippuu tietysti siitä miten iso moottori on veneeseen verrattuna. Jos moottorin huipputeho on niin pieni, että runko nopeuteen tarvitaan huipputeho niin sitten on tarpeen että ottaa täydet kierrokset=antaa täyden tehon. Jos moottori on "liian iso" ei huipputehoa tarvita. Ikinä.

Lue lisää

Kysyjällä oletettavasti on normipurjevene normikoneella, luokkaa alle 5hv/tonni. Mitään ylisuurta kasaa patarautaa ei edes yleensä veistämön tekemään veneeseen edes mahtuisi.

Anonyymi kirjoitti:

Ei "pidä" ottaa täysiä kierroksia. Oleellista on matkanopeuden kierrokset. Tämä riippuu tietysti siitä miten iso moottori on veneeseen verrattuna. Jos moottorin huipputeho on niin pieni, että runko nopeuteen tarvitaan huipputeho niin sitten on tarpeen että ottaa täydet kierrokset=antaa täyden tehon. Jos moottori on "liian iso" ei huipputehoa tarvita. Ikinä.

Lue lisää

Tuo on yleinen harha luulo ja mitään fakta pohjaista tietoa ei löydy, vaikka kuinka paljon etsit netistä..

Faktaa löytyy parhaiten koneen valmistajan käyttöohjekirjasta ja jakelu organisaatiolta.

Lisäksi aiantutevia artikeleita koneista ja niiden parissa työskenteleviltä netti haulla "over propped" ja mitä liian isosta potkurista seuraa voi hakea "marine diesel overoad"

Jokainen puolestani voi tehdä mitä itse Haluaa ommille laitteilleen...

Anonyymi kirjoitti:

Kysyjällä oletettavasti on normipurjevene normikoneella, luokkaa alle 5hv/tonni. Mitään ylisuurta kasaa patarautaa ei edes yleensä veistämön tekemään veneeseen edes mahtuisi.

Lue lisää

"Liian suuri" tässä tapauksessa tarkoittaa sitä, että tehoa on huomattavasti enemmän kuin mitä järkevään matkanopeuteen tarvitaan. Ei "liian suuri" olis sellainen missä olisi tarkoituksenmukaista mitoittaa potkuri siten, että siitä saa täyden tehon ulos - eli ottaa täydet kierrokset. "Liian suuri" ei tarkoita sitä, että moottorin mitoitus olisi epäonnistunut. Parempi mitoittaa yli kuin ali. Moottori kuormittuu vähemmän ja kestää pidempään alunperin avauksessakin esitetty matkanopeuden kierrosten pudottaminen potkurin nousua kasvattamalla voidaan toteuttaa. Se taas väistämättä johtaa siihen, että täysiä kierroksia ei ikinä tarvitse käyttää joka taas johtaa väistämättä siihen, että on täysin yhdentekevää ottaako moottori täydet kierrokset vai jääkä 100 tai 200 kierrosta alle.

Overprop tilanne ja sen aiheuttama moottorin todellinen ylikuormittaminen on puoliplaanareiden ja liukuvien veneiden vaiva. Uppoumaveneissä joilla ajetaan uppoumanopeuksilla sitä ei saa aikaiseksi kun mitoittaa potkurin siten, että matkanopeudella moottori kiertää huippuväännön alueella, ellei moottori ole alimitoitettu. Nykyään matkapursien moottorit on selvästi ylimitoitettuja - hyvä niin.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo on yleinen harha luulo ja mitään fakta pohjaista tietoa ei löydy, vaikka kuinka paljon etsit netistä..

Faktaa löytyy parhaiten koneen valmistajan käyttöohjekirjasta ja jakelu organisaatiolta.

Lisäksi aiantutevia artikeleita koneista ja niiden parissa työskenteleviltä netti haulla "over propped" ja mitä liian isosta potkurista seuraa voi hakea "marine diesel overoad"

Jokainen puolestani voi tehdä mitä itse Haluaa ommille laitteilleen...

Lue lisää

Tuo "yleinen harhaluulo" perustui muistikuvaan valmistajan käyttöohjekirjasta, mistä sinunkin mielestäsi löytyy faktaa parhaiten.

"It is recommended that new vessels be propped so the engines can operate at 100 to 200 min-1 above the Maximum Rated output power engine speed (3700 to 3800) to allow for some added weight and hull resistance.The engine must be able to reach the Maximum Rated Power engine speed (3600) under full load at all times. Failure to do so can lead to reduced vessel performance, lead to increased smoke levels and cause permanent damage to your engine."

Ja helpotukseksesi:

On suositeltavaa mitoittaa potkuri siten, että kone toimii 100...200 kierrosta yli maksimikierrosten (3700...3800), jotta on mahdollista lisätä painoa ja rungon vastusta. Moottorin pitää pystyä ottamaan täydet kierrokset (3600) täydellä kuormalla joka hetki. Potkurin ylimitoituksesta voi seurata alhaisempi veneen suorituskyky, lisääntynyt savutustaso ja mahdollisesti voi pysyvästi vaurioittaa moottoria.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo on yleinen harha luulo ja mitään fakta pohjaista tietoa ei löydy, vaikka kuinka paljon etsit netistä..

Faktaa löytyy parhaiten koneen valmistajan käyttöohjekirjasta ja jakelu organisaatiolta.

Lisäksi aiantutevia artikeleita koneista ja niiden parissa työskenteleviltä netti haulla "over propped" ja mitä liian isosta potkurista seuraa voi hakea "marine diesel overoad"

Jokainen puolestani voi tehdä mitä itse Haluaa ommille laitteilleen...

Lue lisää

Mille moottorille annetaan noin typerä suositus? Ei ole mitään järkeä laittaa uppoumarunkoiseen potkuria, jolla ylittyy maksimitehon kierrokset. Ei uppoumarunkoisessa kierrokset käytännössä laske lainkaan kuormaa (lastia, vastatuulta tms.) lisättäessä, Tuollaisella potkurilla ei koskaa saa koneesta täyttä tehoa, sillä teho tippuu hyvin voimakkaasti ylitettäessä täyden tehon kierrosluku. Tuolloinhan kierroslukurajoitin alkaa rajoittamaan polttoaineen syöttöä. 200 rpm yli maksimin voi jäädä saavuttamatta jo vapaalla riippuen governorin säädöistä.

Volvo-Penta neuvoo manuaaleissaan, että 3600 rpm maksimitehon koneet (esim MD20X0-sarja) pitää ottaa kaasu pohjassa 3200-3600 rpm. Vastaavasti 3200 rpm maksimitehon koneet (esim. D1-sarja) 2800-3200 rpm.

Mielestäni tuostakin voi huoletta poiketa alaspäin muutama sata rpm, JOS vene ei koskaan kaipaa täyttä tehoa ja muistaa olla sitä käyttämättä. Potkurin ottama teho kuitenkin alenee kierrosluvun kolmannessa potenssissa purjeveneissä.

Jos vaikkapa D1-20:een laittaa potkurin, jolla kaasu pohjassa saavuttaa vain 2500 rpm, kone toki "ylikuormittuu" 2500 rpm:llä (antaa kuitenkin 16,5 hv vs, 18,8 hv 3200 rpm), mutta vaikkapa 2000 rpm matkavauhdilla ottaa vain 8,5 hv eli 65% maksimista ko. kierrosluvulla. Jos tuolla ei aja kuin hetkellisesti yli 2000 rpm, mitään ongelmaa ei ole odotettavissa.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo "yleinen harhaluulo" perustui muistikuvaan valmistajan käyttöohjekirjasta, mistä sinunkin mielestäsi löytyy faktaa parhaiten.

"It is recommended that new vessels be propped so the engines can operate at 100 to 200 min-1 above the Maximum Rated output power engine speed (3700 to 3800) to allow for some added weight and hull resistance.The engine must be able to reach the Maximum Rated Power engine speed (3600) under full load at all times. Failure to do so can lead to reduced vessel performance, lead to increased smoke levels and cause permanent damage to your engine."

Ja helpotukseksesi:

On suositeltavaa mitoittaa potkuri siten, että kone toimii 100...200 kierrosta yli maksimikierrosten (3700...3800), jotta on mahdollista lisätä painoa ja rungon vastusta. Moottorin pitää pystyä ottamaan täydet kierrokset (3600) täydellä kuormalla joka hetki. Potkurin ylimitoituksesta voi seurata alhaisempi veneen suorituskyky, lisääntynyt savutustaso ja mahdollisesti voi pysyvästi vaurioittaa moottoria.

Lue lisää

Kyllä. Tuo ohjeistus on pätevä niissä tapauksissa joissa vene on puoliplaanari tai liukuva. Turvallinen toki niissäkin tapauksissa missä vene on uppoumarunkoinen. Valmistaja haluaa vältellä vastuuta siitä, että asiakas ei ymmärrä millaisella veneellä ja miten ajaa. Uppoumarunkoisella uppoumanopeuksilla ajaminen ja sen aiheuttama kuorma moottorille on aivan eri asia kuin puoliplaanari/liukuvenellä.

Anonyymi kirjoitti:

"Liian suuri" tässä tapauksessa tarkoittaa sitä, että tehoa on huomattavasti enemmän kuin mitä järkevään matkanopeuteen tarvitaan. Ei "liian suuri" olis sellainen missä olisi tarkoituksenmukaista mitoittaa potkuri siten, että siitä saa täyden tehon ulos - eli ottaa täydet kierrokset. "Liian suuri" ei tarkoita sitä, että moottorin mitoitus olisi epäonnistunut. Parempi mitoittaa yli kuin ali. Moottori kuormittuu vähemmän ja kestää pidempään alunperin avauksessakin esitetty matkanopeuden kierrosten pudottaminen potkurin nousua kasvattamalla voidaan toteuttaa. Se taas väistämättä johtaa siihen, että täysiä kierroksia ei ikinä tarvitse käyttää joka taas johtaa väistämättä siihen, että on täysin yhdentekevää ottaako moottori täydet kierrokset vai jääkä 100 tai 200 kierrosta alle.

Overprop tilanne ja sen aiheuttama moottorin todellinen ylikuormittaminen on puoliplaanareiden ja liukuvien veneiden vaiva. Uppoumaveneissä joilla ajetaan uppoumanopeuksilla sitä ei saa aikaiseksi kun mitoittaa potkurin siten, että matkanopeudella moottori kiertää huippuväännön alueella, ellei moottori ole alimitoitettu. Nykyään matkapursien moottorit on selvästi ylimitoitettuja - hyvä niin.

Lue lisää

On sulla jutut? Tuo over propp koskee kyllä myös uopumarunkoisia yhtä lailla. Kone rasittuu jatkuvasti koko kierros alueella, jos rusetti jollain parametreillä yli kokoinen. Ali kokoinen on myös huono, mutta ongelmat koneessa erit.

Potkuri valitaan koneen ja vaihteiston jatkeeksi siten, että moottori kierrokset ovat alueella tai täsmällisesti sen mitä valmistaja sanoo, koska heillä ymmärys ja suurempi asiantuntemus asiasta, eivät ne veneilijöiden kiusaksi ole määritelleet asiaa, vaan ajatuksena koneen optimi tokminta ja elinkaari veneen tyypistä riippumatta.

Jos haluaa harrastaa kokeiluja, niin kannattaa hankkia (EGT) lämpömittari ja anturi, joka mittaa pakokaasujen lämpötilaa usein asennus turboon, samokn ahtopaine mittari jota seuraamalla ja vertailemalla, näkee koneen kuormittavuutta "load".

Tietysti voi filosofoida, että tosta vaan vaihdan potkurin ja sovittelen sen parhaamman vääntö alueen kohdille ja suurimpana aivopieruna, että ei tarvitse kaikkia yläpään kierroksia, eipä niitä kukaan tarvitse on vene sitten liukuva, puoliliukuva tai uppis mastolla tai ilma, jos tarvitsee on kone alimitoitettu alukseen.

Anonyymi kirjoitti:

Mille moottorille annetaan noin typerä suositus? Ei ole mitään järkeä laittaa uppoumarunkoiseen potkuria, jolla ylittyy maksimitehon kierrokset. Ei uppoumarunkoisessa kierrokset käytännössä laske lainkaan kuormaa (lastia, vastatuulta tms.) lisättäessä, Tuollaisella potkurilla ei koskaa saa koneesta täyttä tehoa, sillä teho tippuu hyvin voimakkaasti ylitettäessä täyden tehon kierrosluku. Tuolloinhan kierroslukurajoitin alkaa rajoittamaan polttoaineen syöttöä. 200 rpm yli maksimin voi jäädä saavuttamatta jo vapaalla riippuen governorin säädöistä.

Volvo-Penta neuvoo manuaaleissaan, että 3600 rpm maksimitehon koneet (esim MD20X0-sarja) pitää ottaa kaasu pohjassa 3200-3600 rpm. Vastaavasti 3200 rpm maksimitehon koneet (esim. D1-sarja) 2800-3200 rpm.

Mielestäni tuostakin voi huoletta poiketa alaspäin muutama sata rpm, JOS vene ei koskaan kaipaa täyttä tehoa ja muistaa olla sitä käyttämättä. Potkurin ottama teho kuitenkin alenee kierrosluvun kolmannessa potenssissa purjeveneissä.

Jos vaikkapa D1-20:een laittaa potkurin, jolla kaasu pohjassa saavuttaa vain 2500 rpm, kone toki "ylikuormittuu" 2500 rpm:llä (antaa kuitenkin 16,5 hv vs, 18,8 hv 3200 rpm), mutta vaikkapa 2000 rpm matkavauhdilla ottaa vain 8,5 hv eli 65% maksimista ko. kierrosluvulla. Jos tuolla ei aja kuin hetkellisesti yli 2000 rpm, mitään ongelmaa ei ole odotettavissa.

Lue lisää

Volvo antaa laajan kierrosalueen, koska elinkaari heidän huvi koneissan ei ole merkityksellinen ottaen takuu ajan huomioon, kyllä noi koneet kestävät yli suuren potkurin ainakin muutamia vuosia tuonne 700-1000 tuntia. Samoin vene valmistajat eivät asentais VP moottoreita jos annettaisiin tiukka rmp, kuten laadukkaammissa merkeissä / ammatti liikenteen koneet en tarkoita laivoja.

Kunnon meri dieseleissä annetaan tarkka minimi rmp. Ja suositus 1-3% ylityksestä tuohon minimiin. Näin voidaan antaa eväät koneen pitkälle elinkaarelle, jos lisäksi huoltotyöt tehdään ajallaan ja asianmukaisesti.

Anonyymi kirjoitti:

On sulla jutut? Tuo over propp koskee kyllä myös uopumarunkoisia yhtä lailla. Kone rasittuu jatkuvasti koko kierros alueella, jos rusetti jollain parametreillä yli kokoinen. Ali kokoinen on myös huono, mutta ongelmat koneessa erit.

Potkuri valitaan koneen ja vaihteiston jatkeeksi siten, että moottori kierrokset ovat alueella tai täsmällisesti sen mitä valmistaja sanoo, koska heillä ymmärys ja suurempi asiantuntemus asiasta, eivät ne veneilijöiden kiusaksi ole määritelleet asiaa, vaan ajatuksena koneen optimi tokminta ja elinkaari veneen tyypistä riippumatta.

Jos haluaa harrastaa kokeiluja, niin kannattaa hankkia (EGT) lämpömittari ja anturi, joka mittaa pakokaasujen lämpötilaa usein asennus turboon, samokn ahtopaine mittari jota seuraamalla ja vertailemalla, näkee koneen kuormittavuutta "load".

Tietysti voi filosofoida, että tosta vaan vaihdan potkurin ja sovittelen sen parhaamman vääntö alueen kohdille ja suurimpana aivopieruna, että ei tarvitse kaikkia yläpään kierroksia, eipä niitä kukaan tarvitse on vene sitten liukuva, puoliliukuva tai uppis mastolla tai ilma, jos tarvitsee on kone alimitoitettu alukseen.

Lue lisää

Purjeveneissä harvemmin on turboja koneissa. Poislukien jotkut moottoripurret tai valtavat jahdit.

Mikäs on nykyään pienitehoisin turbokone? Taisi ennen olla reilut 40 hv eli 2003T, mutta nykyään taitaa mennä paljon suurempiin tehoihin eli ei niitä ainakaan 40-jalkaisissa vielä ole. VP:n nykyisistä malleista pienein ahdettu on D3-110 eli 110 hv ja suurin ahtamaton D2-75. Yanmarilla 53 hv on ahtamaton ja 75 ahdettu. Löytyy myös ainakan 57 hv ahtamaton toisesta sarjasta.

Volvo-Pentan suositus tosiaan on tuo maksimista alaspäin 400 rpm alue. Yanmarille ei manuaalista löydy vastaavaa, mutta samalla tavalli niillekin potkurit on yleensä laitettu. Nuo kaksi merkkiä taitaa kattaa yli 90% uusasennuksista ainakin 90-luvulta saakka. Onko ongelmia ollut? Koneet taitavat mennä vaihtoon lähinnä korroosion takia.

Yleensä pidetään hyvänä asiana, että dieseliä kuormitetaan melko lähelle maksimia eli vaikkapa 80%. Kun diesel on uppoumarunkoisessa, kierrosten tiputtaminen 10% siitä minkä kone saavuttaa kaasu pohjassa riittää tuohon 80% tasoon.

Anonyymi kirjoitti:

Volvo antaa laajan kierrosalueen, koska elinkaari heidän huvi koneissan ei ole merkityksellinen ottaen takuu ajan huomioon, kyllä noi koneet kestävät yli suuren potkurin ainakin muutamia vuosia tuonne 700-1000 tuntia. Samoin vene valmistajat eivät asentais VP moottoreita jos annettaisiin tiukka rmp, kuten laadukkaammissa merkeissä / ammatti liikenteen koneet en tarkoita laivoja.

Kunnon meri dieseleissä annetaan tarkka minimi rmp. Ja suositus 1-3% ylityksestä tuohon minimiin. Näin voidaan antaa eväät koneen pitkälle elinkaarelle, jos lisäksi huoltotyöt tehdään ajallaan ja asianmukaisesti.

Lue lisää

Mikä merkki sitten tekee noita kunnon ammattikäyttöön tarkoitettuja dieseleitä purjeveneeseen sopivassa kokoluokassa eli 10-50 hv tehoalueella? Linkki sellaisen käyttöohjeeseen?

Omalla VP:llä on nyt ajettu 1200 tuntia 15 vuodessa. Samoja koneita on näkynyt veneiden ilmoituksissa ainakin 3500 tunnila. Eiköhän tuo kestä 5 000-10 000 tuntia, jos sen ajaa riittävän lyhyessä ajassa. Tuskin minun koneeni kestää sitä 60 v, joka noihin tunteihin vaadittaisiin. 80-luvun koneitakin on vielä paljon käytössä. Ne hajoavat yleensä kannen ruostuessa puhki. Käyttötunneista johtuva kuluminen harvemmin on ongelma.

Minulla 3600 rpm kone ottaa kaasu pohjassa 3350 rpm. Matkavauhti yleensä 2500 rpm.

Anonyymi kirjoitti:

Purjeveneissä harvemmin on turboja koneissa. Poislukien jotkut moottoripurret tai valtavat jahdit.

Mikäs on nykyään pienitehoisin turbokone? Taisi ennen olla reilut 40 hv eli 2003T, mutta nykyään taitaa mennä paljon suurempiin tehoihin eli ei niitä ainakaan 40-jalkaisissa vielä ole. VP:n nykyisistä malleista pienein ahdettu on D3-110 eli 110 hv ja suurin ahtamaton D2-75. Yanmarilla 53 hv on ahtamaton ja 75 ahdettu. Löytyy myös ainakan 57 hv ahtamaton toisesta sarjasta.

Volvo-Pentan suositus tosiaan on tuo maksimista alaspäin 400 rpm alue. Yanmarille ei manuaalista löydy vastaavaa, mutta samalla tavalli niillekin potkurit on yleensä laitettu. Nuo kaksi merkkiä taitaa kattaa yli 90% uusasennuksista ainakin 90-luvulta saakka. Onko ongelmia ollut? Koneet taitavat mennä vaihtoon lähinnä korroosion takia.

Yleensä pidetään hyvänä asiana, että dieseliä kuormitetaan melko lähelle maksimia eli vaikkapa 80%. Kun diesel on uppoumarunkoisessa, kierrosten tiputtaminen 10% siitä minkä kone saavuttaa kaasu pohjassa riittää tuohon 80% tasoon.

Lue lisää

D2-60 on ahdettu. D2-50 ei

Anonyymi kirjoitti:

Mille moottorille annetaan noin typerä suositus? Ei ole mitään järkeä laittaa uppoumarunkoiseen potkuria, jolla ylittyy maksimitehon kierrokset. Ei uppoumarunkoisessa kierrokset käytännössä laske lainkaan kuormaa (lastia, vastatuulta tms.) lisättäessä, Tuollaisella potkurilla ei koskaa saa koneesta täyttä tehoa, sillä teho tippuu hyvin voimakkaasti ylitettäessä täyden tehon kierrosluku. Tuolloinhan kierroslukurajoitin alkaa rajoittamaan polttoaineen syöttöä. 200 rpm yli maksimin voi jäädä saavuttamatta jo vapaalla riippuen governorin säädöistä.

Volvo-Penta neuvoo manuaaleissaan, että 3600 rpm maksimitehon koneet (esim MD20X0-sarja) pitää ottaa kaasu pohjassa 3200-3600 rpm. Vastaavasti 3200 rpm maksimitehon koneet (esim. D1-sarja) 2800-3200 rpm.

Mielestäni tuostakin voi huoletta poiketa alaspäin muutama sata rpm, JOS vene ei koskaan kaipaa täyttä tehoa ja muistaa olla sitä käyttämättä. Potkurin ottama teho kuitenkin alenee kierrosluvun kolmannessa potenssissa purjeveneissä.

Jos vaikkapa D1-20:een laittaa potkurin, jolla kaasu pohjassa saavuttaa vain 2500 rpm, kone toki "ylikuormittuu" 2500 rpm:llä (antaa kuitenkin 16,5 hv vs, 18,8 hv 3200 rpm), mutta vaikkapa 2000 rpm matkavauhdilla ottaa vain 8,5 hv eli 65% maksimista ko. kierrosluvulla. Jos tuolla ei aja kuin hetkellisesti yli 2000 rpm, mitään ongelmaa ei ole odotettavissa.

Lue lisää

Tässä on asiaa ja sitä oikeaa asiaa. Se mitä kierrosalueen yläpäässä tapahtuu (tai siis ei tapahdu koska sitä aluetta ei koskaan käytetä) on täysin merkityksetöntä. Matkavauhdin kierrokset ja kuorma on se millä on merkitystä. Tietenkin välitys/nousu -mitoitus pitää tehdä niin että matkanopeudella ei ole "over prop" ja moottori ei kuormitu liikaa - eli nousun kanssa ei saa mennä liiallisuuksiin. Maksimikierrosten jääminen huipputehon kierroksista täyskaasulla on luonnollinen ilmiö, silloin kun mitoitus tehdään oikein eli matkanopeudelle. Jos tätä ei usko ja ymmärrä niin on syytä pysyttäytyä manuaalin orjana ja ajaa matkanopeutta isommilla kierroksilla. Ei siitä isoa vahinkoa synny: suurempi meteli ja aavistuksen suurempi kulutus. Valitettavasti veistämöt ja moottoriasennusammattilaisetkin yleensä toimivat varman päälle, liikaakiin, ja tuloksena juuri se, että merkittävässä osassa pursista on tarpeettoman suuret kierrokset matkanopeudella.

Anonyymi kirjoitti:

Tässä on asiaa ja sitä oikeaa asiaa. Se mitä kierrosalueen yläpäässä tapahtuu (tai siis ei tapahdu koska sitä aluetta ei koskaan käytetä) on täysin merkityksetöntä. Matkavauhdin kierrokset ja kuorma on se millä on merkitystä. Tietenkin välitys/nousu -mitoitus pitää tehdä niin että matkanopeudella ei ole "over prop" ja moottori ei kuormitu liikaa - eli nousun kanssa ei saa mennä liiallisuuksiin. Maksimikierrosten jääminen huipputehon kierroksista täyskaasulla on luonnollinen ilmiö, silloin kun mitoitus tehdään oikein eli matkanopeudelle. Jos tätä ei usko ja ymmärrä niin on syytä pysyttäytyä manuaalin orjana ja ajaa matkanopeutta isommilla kierroksilla. Ei siitä isoa vahinkoa synny: suurempi meteli ja aavistuksen suurempi kulutus. Valitettavasti veistämöt ja moottoriasennusammattilaisetkin yleensä toimivat varman päälle, liikaakiin, ja tuloksena juuri se, että merkittävässä osassa pursista on tarpeettoman suuret kierrokset matkanopeudella.

Lue lisää

Mulla oli D1 20/s130- yhdistelmässä aluksi15/10 volvon 2-lapanen taittolapapotkuri. Huiput nousi rajottimelle ja matkakierrokset oli muistaakseni n. 2800. Tää laskettiin suv:lla. Sitten kyttäilin toria jonkun aikaa ja löysin muutamalla kympillä 16/11 vanhemman volvon taittolapasen. Huiput ottaa nyt 2800 rpm ja matka-ajo menee 2000 rpm. En ole vaihtamassa enää pienempään. Yks huono puoli on, että tyhjäkäynnilläkin menee aika kovaa satamassa. Joutuuvälillä laskemssn vapaalla, kun lähestyy laituria.

Paras tapa maltillisen matkanopeuden määrittämiseksi on katsoa taaksepäin. Vauhtia voi lisätä niinkauan kun alkaa muodostua isompaa peräaaltoa. Siitä kun vähän tiputetaan niin hyvä on. Ei tarvii edes kierroslukumittaria eikä nopeusmittaria.

En nyt väheksyisi tätä. Karkea arvio on, että keskimäärinen vene taittaa noin puolet kuljetusta matkasta koneella. On paljon veneitä joiden osalta osuus on suurempi.

Ihminen on mukavuudenhaluinen ja joku aikataulu yleensä tarvitaan. Koneella ajaminen on ihan ok, ok?

Mitä ihmeellistä siinä on? Nykyaikaisissa purjeveneissä on kaksi vaihtoehtoista voimanlähdettä: moottori ja purjeet. Niistä valitaan se, joka kulloisissakin olosuhteissa tuntuu osuvimmalta.

Eri asia sitten ne museoon tai kokkoon joutavat kapineet, joissa ei edes ole kunnon sisämoottoria.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä ihmeellistä siinä on? Nykyaikaisissa purjeveneissä on kaksi vaihtoehtoista voimanlähdettä: moottori ja purjeet. Niistä valitaan se, joka kulloisissakin olosuhteissa tuntuu osuvimmalta.

Eri asia sitten ne museoon tai kokkoon joutavat kapineet, joissa ei edes ole kunnon sisämoottoria.

Lue lisää

Minä usein käytän molempia. Siis heikolla tuulella, esim 2 m/s, purjeet eivät vielä jaksa viedä, mutta hiukan konetta apuun, niin nopeus kasvaa riittäväksi. Kun purjeet auttavat, niin moottorin melu ja kulutus ovat pienempiä ja nopeus suurempi. Tämä on minulle tärkeä asia, siksi näen, että potkurissa pitää olla suuri nousu, että pienillä kierroksilla suhteessa nopeuteen saa työntövoimaa.

Mulla on veneessä pienitehoinen 18 hv moottori ja painoa papereiden mukaan 5 tonnia, mutta voi olla todellisuudessa 6.

Anonyymi kirjoitti:

Minä usein käytän molempia. Siis heikolla tuulella, esim 2 m/s, purjeet eivät vielä jaksa viedä, mutta hiukan konetta apuun, niin nopeus kasvaa riittäväksi. Kun purjeet auttavat, niin moottorin melu ja kulutus ovat pienempiä ja nopeus suurempi. Tämä on minulle tärkeä asia, siksi näen, että potkurissa pitää olla suuri nousu, että pienillä kierroksilla suhteessa nopeuteen saa työntövoimaa.

Mulla on veneessä pienitehoinen 18 hv moottori ja painoa papereiden mukaan 5 tonnia, mutta voi olla todellisuudessa 6.

Lue lisää

Onko sulla myös ylikoko potkuri, joka saattaa koneesi hautaan ennen aikaisesti?

Monella on ja ovat siitä jopa ylpeitä, kehuvat oikein miten fiksuja ovat, kun kone ei enää saavuta sille annettua max kierroksia, kun niitä ei edes tarvita.

Tuossa suunnaton ymärtämättömyys kiteytyy on, kuin nykyaikainen versio hölmöläis tarinoista.

Anonyymi kirjoitti:

Onko sulla myös ylikoko potkuri, joka saattaa koneesi hautaan ennen aikaisesti?

Monella on ja ovat siitä jopa ylpeitä, kehuvat oikein miten fiksuja ovat, kun kone ei enää saavuta sille annettua max kierroksia, kun niitä ei edes tarvita.

Tuossa suunnaton ymärtämättömyys kiteytyy on, kuin nykyaikainen versio hölmöläis tarinoista.

Lue lisää

Oletko koskaan kuullut sellaisita tuotteista kuin autoprop tai säätölapapotkuri?
Onko niiden käyttö suunnatonta ymmärtämättömyyttä silloinkin kun ne on asentanut veneen valmistaja, kun nousu on matkakierroksilla niin suuri ettei kyseisellä nousulla saavutettaisi täyden tehon kierroksia, mutta kaasu pohjassa nousu pienenisi siten että saavutettaisiin. Miten koneen kuormittuminen mielestäsi eroaa vakio nousuisesta potkurista samalla maksiminousulla, jos kaasua ei koskaan laiteta lähellekään maksimia?
No ei tietysti mitenkään.
Minkähän takia paljon tarkemin säädellyissä lentokoneissa tuollainen vakiokierrospotkuri on hyvin tavallinen, ja niissä on juuri tuollainen mainitsemasi "ylisuuri nousu" matkateholla.

Meillä rallatetaan koneella 150-200h kaudessa. Helppoa ja mukavaa vähän hankalammissa keleissä ja aikataulu kulkemiselle.

Purjeiden käytöstä ei ole dataa, kun ei tallennu mihinkään. Mutta kyllä niitäkin käytetään!

Anonyymi kirjoitti:

Onko sulla myös ylikoko potkuri, joka saattaa koneesi hautaan ennen aikaisesti?

Monella on ja ovat siitä jopa ylpeitä, kehuvat oikein miten fiksuja ovat, kun kone ei enää saavuta sille annettua max kierroksia, kun niitä ei edes tarvita.

Tuossa suunnaton ymärtämättömyys kiteytyy on, kuin nykyaikainen versio hölmöläis tarinoista.

Lue lisää

VP2002 on kone. En tiedä mikä potkuri on, akselivetoinen flexoflod (tai jotain sinnepäin) on merkki. En nyt osaa sanoa paljonko kone ottaa kierroksia täydelläkaasulla tyvenessä. Matka-ajossa ajan 2300 kierrosta, jos purjeet kaverina niin usein 2000 riittää. Nopeus mallemmissa tapauksissa noin 6.8 solmua.

En ole potkuria vaihtamassa. Maalaisjärjellä 2000 kierroksella pitäisi saada työntöä aikaiseksi 7 solmuun asti eli nousua tarvitaan. Ilman purjeen apua pitäisi silti jaksaa kiertää se täysi teho 3200 kierrosta, koska täyttä tehoa tarvitaan vastatuulessa ja aallokossa. Siksi se halkaisija ei voi olla liian suuri. Mutta hyytyykö kierrokset, loppuuko potku koneesta halkaisjaltaan pienellä, nousulta suurella potkurilla, jos nopeus ei nousekaan yli 5 solmun täydellä kaasulla? esim 15 m/s vastatuulta ja metrinen jyrkkä aallokko satamasta ulos työntäessä...

Anonyymi kirjoitti:

VP2002 on kone. En tiedä mikä potkuri on, akselivetoinen flexoflod (tai jotain sinnepäin) on merkki. En nyt osaa sanoa paljonko kone ottaa kierroksia täydelläkaasulla tyvenessä. Matka-ajossa ajan 2300 kierrosta, jos purjeet kaverina niin usein 2000 riittää. Nopeus mallemmissa tapauksissa noin 6.8 solmua.

En ole potkuria vaihtamassa. Maalaisjärjellä 2000 kierroksella pitäisi saada työntöä aikaiseksi 7 solmuun asti eli nousua tarvitaan. Ilman purjeen apua pitäisi silti jaksaa kiertää se täysi teho 3200 kierrosta, koska täyttä tehoa tarvitaan vastatuulessa ja aallokossa. Siksi se halkaisija ei voi olla liian suuri. Mutta hyytyykö kierrokset, loppuuko potku koneesta halkaisjaltaan pienellä, nousulta suurella potkurilla, jos nopeus ei nousekaan yli 5 solmun täydellä kaasulla? esim 15 m/s vastatuulta ja metrinen jyrkkä aallokko satamasta ulos työntäessä...

Lue lisää

Mikä vene kulkee 2002:lla 6,8 solmua 2300 rpm? Konehan tuottaa 18 hv 3200 rpm:llä. 2300 rpm:llä voi saada 13 hv, mutta silloin olisi maksimiteho käytössä eli tuosta ei kierrokset enää nousisi.

Miksi et tiedä maksimikierroksia? Onhan ne hyvä kokeilla vähintään kerran kesässä.

Anonyymi kirjoitti:

Mikä vene kulkee 2002:lla 6,8 solmua 2300 rpm? Konehan tuottaa 18 hv 3200 rpm:llä. 2300 rpm:llä voi saada 13 hv, mutta silloin olisi maksimiteho käytössä eli tuosta ei kierrokset enää nousisi.

Miksi et tiedä maksimikierroksia? Onhan ne hyvä kokeilla vähintään kerran kesässä.

Lue lisää

Ei ole tullut kiinitettyä huomiota. Nuo lukemat kaikki ulkomuistista, mutta voi se hyvin olla, että 2300 tuottaakin sen 6.3 solmua. Olen huomannut, että koneajossa se 2300 rpm on marssivauhti. Täydellä kaasulla kulkee jotain 7.5solmua. Pitää ens kesänä tutkia, miten se on.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole tullut kiinitettyä huomiota. Nuo lukemat kaikki ulkomuistista, mutta voi se hyvin olla, että 2300 tuottaakin sen 6.3 solmua. Olen huomannut, että koneajossa se 2300 rpm on marssivauhti. Täydellä kaasulla kulkee jotain 7.5solmua. Pitää ens kesänä tutkia, miten se on.

Lue lisää

Kulkeepa kovaa 18 hv koneella! Lienee kuitenkin 80-luvun suunnittlua, kun siinä on 2002:nen. 2000-luvun veneelle tuo nyt ei niin ihme enää olisi. Kulkee minunkin MD2020:lla 7,2-7,4 solmua. Matkanopeus kuitenkin vain 6 solmua 2500 rpm.

Mulla oli aikanaan veneessä Radicen 14*8, vp2001, s120 vetolaitteessa. Se oli kevyt pyörimään verrattuna 14*8 volvon valurautaiseen. Vaihdon 15*9 radiceen ja se oli veneelle ja moottorille ja vetolaitteelle sopiva yhdistelmä. Vene 8.6 m, paino 2.7 t.

Myyjien käyttämä softa perustuu tilastolliseen analyysiin, ei tieteelliseen insinööriajatteluun.
Tulokset ovat hyviä vain silloin kun veneesi edustaa keskivertovenettä hyvin. Vähänkin erikoisempi vene ja tulokset ovatkin mitä sattuu. Myyjien laskelmissa ei huomioida yleensä veneen saavuttamaa nopeutta ollenkaan, vaikka sillä on merkittävä rooli siinä millainen potkuri kannattaisi valita.
Laivojen potkurisuunnittelusoftat ovat ihan eri tasoa, niillä oikeasti lasketaan koko potkuri, ei vain sen nousua ja halkaisijaa.

Anonyymi kirjoitti:

Myyjien käyttämä softa perustuu tilastolliseen analyysiin, ei tieteelliseen insinööriajatteluun.
Tulokset ovat hyviä vain silloin kun veneesi edustaa keskivertovenettä hyvin. Vähänkin erikoisempi vene ja tulokset ovatkin mitä sattuu. Myyjien laskelmissa ei huomioida yleensä veneen saavuttamaa nopeutta ollenkaan, vaikka sillä on merkittävä rooli siinä millainen potkuri kannattaisi valita.
Laivojen potkurisuunnittelusoftat ovat ihan eri tasoa, niillä oikeasti lasketaan koko potkuri, ei vain sen nousua ja halkaisijaa.

Lue lisää

Laatu veneesee tehtaalla haetaan paras potkuri, luovutus asiakirjojen mukana tulee laajalti dataa myös potkurista ja koneesta eri kuormilla, ei yhdestä veneestä vaan joka vene ennen luovutusta käy läpi noin päivän koe ajon/testauksen, että kaikki toimii ja kestää jopa crash stopin.

Näin ei tarvitse itse aprikoida voisiko joku muu potkuri olla optimaalisempi.

Anonyymi kirjoitti:

Myyjien käyttämä softa perustuu tilastolliseen analyysiin, ei tieteelliseen insinööriajatteluun.
Tulokset ovat hyviä vain silloin kun veneesi edustaa keskivertovenettä hyvin. Vähänkin erikoisempi vene ja tulokset ovatkin mitä sattuu. Myyjien laskelmissa ei huomioida yleensä veneen saavuttamaa nopeutta ollenkaan, vaikka sillä on merkittävä rooli siinä millainen potkuri kannattaisi valita.
Laivojen potkurisuunnittelusoftat ovat ihan eri tasoa, niillä oikeasti lasketaan koko potkuri, ei vain sen nousua ja halkaisijaa.

Lue lisää

Miten sinä pääset käsiksi "laivojen potkurisoftaan", kun et edes ole insinööri?

Terveisin laivanrakennustekniikan insinööri

Anonyymi kirjoitti:

Miten sinä pääset käsiksi "laivojen potkurisoftaan", kun et edes ole insinööri?

Terveisin laivanrakennustekniikan insinööri

Insinööri erottaa potkurin suunnittelijan ja myyjän toisistaan, sinä et.
Terveisin DI

Siinä tapauksessa tuo isompi kone akselilinjoineen on oikea, jos se myös täydellä kaasulla jaksaa saavuttaa valmistajan ilmoittaman kierrosalueen koneelle, muuten....

Nyky aikainen hölmöläis tarina saa jatkoa, hyvä, että kansan perinteet älyttömyydestä saavat jatkoa, kun pellossa uinti tai valon kantaminen sisällä ei ole enää tätä päivää.

Kiitos kasanperinteen vaalimisesta, näitä riittää

Että isompi saavuttaa kaasu pohjassa 6kn huippunopeuden 1600 rpm pyörimisnopeudella. Siis kaasu pohjassa vain 1600 rpm ja nopeutta vain 6kn. Huh huh mitä teoreettista todistelua.

Anonyymi kirjoitti:

Siinä tapauksessa tuo isompi kone akselilinjoineen on oikea, jos se myös täydellä kaasulla jaksaa saavuttaa valmistajan ilmoittaman kierrosalueen koneelle, muuten....

Nyky aikainen hölmöläis tarina saa jatkoa, hyvä, että kansan perinteet älyttömyydestä saavat jatkoa, kun pellossa uinti tai valon kantaminen sisällä ei ole enää tätä päivää.

Kiitos kasanperinteen vaalimisesta, näitä riittää

Lue lisää

Se 10 kW kone saavuttaisi veneen runkonopeuden, 6kn, jollain 2000 rpm kun pienempi vaatii ne 3000 rpm. Isolla koneella 3000 rpm tarkoittaa noin 7,2 kn maksimivauhtia ja valtavaa peräaaltoa.
Sellaista tilannetta ei voi olla että iso kone ei jaksa kiertää kuin 1600 rpm. Tuntikausien matalakierroksinen vedättäminen rikkoo aivan varmasti jotain.
Työkonemaailmassa, mm. traktoriäestyksessä, moottoreita joskus kuormitetaan hetkellisesti noin. Työkierrokset suoraan ajettaessa ovat vaikka 2000 rpm. Käännökseen tultaessa ahtopaine ylös ajamalla kaarrokseen kaasu pohjassa, 2500 rpm. Kaarroksessa kierrokset putoavat juuri tuonne 1600 rpm tasolle ja allekin. Savu Sisudieselistä on tömäkkää mutta kone selviää siitä. Jos sitä kaartoa jatkaisi tunninkin, jotain korkkaa saletisti.
Rivikuutonen kestää eniten vedättämistä, koska sen käynti on harmooninen eikä siten aiheita juuri haitallisia värinöitä voimalinjaan. Vajaasylinteriset venedieselit eivät vedättämistä kestä.
Meneekö sitten askista laakeri tai akselin uritus, se riippunee säkästä.
Ariel 336.

Jos vaihdat siihen 40 kW koneeseen potkurin jolla kaasu pohjassa saavutetaan 2000 RPM, niin taloudellisuus 6 solmun vauhdissa paranee esittämääsi raskaampaan potkurivaihtoehtoon verrattuna. Lisäksi koneen kestoikä paranee myös.

Meidän rpm-mittari on rikki. Mutta säädän tehon ensin niin kovaksi, että korviin ottaa ja sitten löysään vähän. Huoltomies aina kehuu konetta, että on hyvänoloisessa kunnossa.

Traktorissa on myös vaihteisto, eikö? Epäilen välityksien olevan erit samoin koneen säädöt, tuski on noin yksinkertainen, että otetaan vaan eri kiertokset ulos.

Genu vertaus taas, on saletti, että genu on mitoitettu tuolle perusdieselille sopivaksi noille kiroksille 1500rmp eli vetelee ns pinta kaasulla kuorman ollessa max n.75%, eikä, niin että laitettu niin raskas genu, että jakssa juuri pyörittää täysillä tuota 1500rmp.

Minusta huonot esimerkit veneilyyn.

Vähän niin, kuin joskus verrataan auton konetta liukuvarunkoisen veneen koneeseen, että kiormiyus on sama luokka saman kokoisissa ja tehoisissa koneissa. Autolla ajella lähesaina naurettavan pienillä hv vs vene esim. 50km/h niin autolla hurisuttelee noin 10 hv tasaisella ja vastaavan paimoista venettä samalla nopeudella vaaditaa luokkaa 200 hv.

Tuo auton hv tulee sähköauton näytöstä paljonko hv / kW kuluu juuri sillä hetkellä...

Anonyymi kirjoitti:

Traktorissa on myös vaihteisto, eikö? Epäilen välityksien olevan erit samoin koneen säädöt, tuski on noin yksinkertainen, että otetaan vaan eri kiertokset ulos.

Genu vertaus taas, on saletti, että genu on mitoitettu tuolle perusdieselille sopivaksi noille kiroksille 1500rmp eli vetelee ns pinta kaasulla kuorman ollessa max n.75%, eikä, niin että laitettu niin raskas genu, että jakssa juuri pyörittää täysillä tuota 1500rmp.

Minusta huonot esimerkit veneilyyn.

Vähän niin, kuin joskus verrataan auton konetta liukuvarunkoisen veneen koneeseen, että kiormiyus on sama luokka saman kokoisissa ja tehoisissa koneissa. Autolla ajella lähesaina naurettavan pienillä hv vs vene esim. 50km/h niin autolla hurisuttelee noin 10 hv tasaisella ja vastaavan paimoista venettä samalla nopeudella vaaditaa luokkaa 200 hv.

Tuo auton hv tulee sähköauton näytöstä paljonko hv / kW kuluu juuri sillä hetkellä...

Lue lisää

Nyt et kyllä tiedä mistä puhut. Murskan sähkövoimakone ei todellakaan vetele pintakaasulla;-) Sen 200kW nimellistehosta ulosmitataan koko ajan yli 170kW Ja generaattoria pyörittävän dieselin teho on 240kwh/1500, josta hukkuu muuntohäviöinä lämmöksi noin 10%.

Pyöräkuormaajassa nopeakäyntisenä saman moottorin speksit 313kw/2300.

Ja jos osaa tehon kaavan, niin osaa laskea generaattoria moottorin vääntömomentin olevan suurempi!

Ja ylipäätään dieselmoottoria ei kiinnosta mihin se on asennettu tai onko sen perässä vaihteisto vai ei. Ainoastaan kuormitusaste merkitsee.

Ja purjemiehet ei selvästikään ole konemiehiä. Kuvitellaan purjeveneen olevan jokin äärimmäisen raskas käyttöolosuhde. Kyse on vain mitoituksesta ja lompakon paksuudesta.

Jos lähes vakiokuormitettu dieselmoottori mitoitetaan siten, että sitä joudutaan toistuvasti tai jatkuvasti käyttämään ominaiskulutuskäyrän taloudellisen alueen ulkopuolella, se on mitoitettu silloin väärin.

Mutta isompi moottori on kalliimpi!

Älää viitsikö isot miehet. Autoa ei voi verrata veneeseen, ei sitten millään.

Monessako rekassa on yksi, kaksi tai kolme sylinterinen ompelukone joka löytyy veneestä

Toknen kysymys monessako rekassa on vain vaihteisyona eteen tai takse yksi vaihde.

Anna mun kaikki kestää

Anonyymi kirjoitti:

Älää viitsikö isot miehet. Autoa ei voi verrata veneeseen, ei sitten millään.

Monessako rekassa on yksi, kaksi tai kolme sylinterinen ompelukone joka löytyy veneestä

Toknen kysymys monessako rekassa on vain vaihteisyona eteen tai takse yksi vaihde.

Anna mun kaikki kestää

Lue lisää

Moottorin koko tai sylinterien määrä ei ole oleellista, suoraruiskutteisen dieselmoottorin toimintaperiaate on aina sama.

Ja yksikään dieselmoottori ei sisällä vaihteistoa, eikä vaihteisto vaikuta dieselmoottorin toimintaperiaatteeseen mitenkään.

Anonyymi kirjoitti:

Moottorin koko tai sylinterien määrä ei ole oleellista, suoraruiskutteisen dieselmoottorin toimintaperiaate on aina sama.

Ja yksikään dieselmoottori ei sisällä vaihteistoa, eikä vaihteisto vaikuta dieselmoottorin toimintaperiaatteeseen mitenkään.

Lue lisää

Kyllä isompi tilavuus vs otettu teho tarjoaa suuremman vääntömomentin ja sillä on väliä autossa, rekassa, traktorissa tai veneessä.

Mitäs suurempaa massaa halutaan järkevästi liikutella vaaditaan polttomoottorilta tehon lisäksi suurta iskutilavuutta.

Esim vanhoissa isoissa troolareissa voi olla kymmenien litrojen iskutilavuus vs olematon teho. Samantehoisia koneita voi löytyä pursista joiden kokonaismassa on lähellä noita semi diesleitä.

Jos tuollaisen nyky ajan opelukoneen samoilla hv laittaisi vanhan troolari moottorin samoilla hv, niin mahtaisiko koko alus liikahtaa tai palaisiko kytkin, vai paukkiisiko vaihteisto, kun kolmilapainen metrin halkaisjaa oleva potkuri pitäisi pyörähtää...

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä isompi tilavuus vs otettu teho tarjoaa suuremman vääntömomentin ja sillä on väliä autossa, rekassa, traktorissa tai veneessä.

Mitäs suurempaa massaa halutaan järkevästi liikutella vaaditaan polttomoottorilta tehon lisäksi suurta iskutilavuutta.

Esim vanhoissa isoissa troolareissa voi olla kymmenien litrojen iskutilavuus vs olematon teho. Samantehoisia koneita voi löytyä pursista joiden kokonaismassa on lähellä noita semi diesleitä.

Jos tuollaisen nyky ajan opelukoneen samoilla hv laittaisi vanhan troolari moottorin samoilla hv, niin mahtaisiko koko alus liikahtaa tai palaisiko kytkin, vai paukkiisiko vaihteisto, kun kolmilapainen metrin halkaisjaa oleva potkuri pitäisi pyörähtää...

Lue lisää

Hidaskäyntinen laivamoottori on erinomainen esimerkki oikeasta mitoituksesta. Troolarin moottori on valittu siten, että sen vääntömomentti on tarvittavaan tehoon nähden riittävä jo hyvin alhaisella pyörimisnopeudella, jolloin hyötysuhde ja käyttöikä on korkea.

Laivamoottorin kokoisten moottoreiden ominaskulutus on suuruusluokkaa 150-160 g/kWh.

Pienten alle 100kW mekaanisella polttoainesyötöllä varustettujen meridieselien ominaiskulutukset pyörii merkistä riippuen noin 210-250 g/kWh välillä, joka toteutuu silloin kun moottori on mitoitettu oikein ja sitä kuormitetaan ominaiskulutuskäyrän hyvällä alueella.

Vääntömomenttihuippua korkeammilla kierroksilla ajettaessa näiden pienkoneiden kulutukset lähentee 300 g/kWh.

Teho on aina M * n/9550

Jos purjevene tarvitsee lähes runkonopeuden saavuttamiseen 20kW tehon, veneeseen kannattaa valita moottori joka tuottaa tarvittavan tehon vääntömomentin ominaiskulutuskäyrän hyvällä alueella. Useinmiten se tarkoittaa suurimman vääntömomentin kierroslukualuetta.

Anonyymi kirjoitti:

Moottorin koko tai sylinterien määrä ei ole oleellista, suoraruiskutteisen dieselmoottorin toimintaperiaate on aina sama.

Ja yksikään dieselmoottori ei sisällä vaihteistoa, eikä vaihteisto vaikuta dieselmoottorin toimintaperiaatteeseen mitenkään.

Lue lisää

Luin kahdesta eri Nauticatista, NC 35/Volvo 2003 turbo ja NC 43/Ford Lehmann 2722. Kumpaankin oli aiemmin jo jälkiasennettu MaxProp -kääntölapapotkuri 24 asteen asetetulla nousulla. Ne nousuarvot oli saatu teoreettisella laskennalla, mutta käytäntö osoittautui toiseksi.

Kumpikin vene meni tyhjäkäynnillä jo päälle 4 kn eikä likimainkaan täysiä kierroksia saanut ulos/tarvittu.
Kummassakin veneessä potkurinousu muutettiin ymmärtääkseni enemmänkin fiilis-/ kokemuspohjalta 20 asteeseen.
Olennaisin ero oli tietty se marinoissa tarvittavan tyhjäkäyntiajonopeuden lasku, mutta myös tärinöiden poisto toteutui, siis jopa Fordin kuutosessa. Tärinä vaurioittaa voimansiirtoa, se on varma asia.
Sillä Fordilla ajaa nyt 43 -mallia 1500 rpm /6kn ja 1750 rpm 7kn.
Nimellinen runkonopeus veneessä on n. 8 kn ja ylitehoilla prässätty maksimivauhti 9 kn.
Runko kyseisessä NC 43 -veneessä on Sparkman&Stephensin käsialaa, joten sitä voi varmasti jokainen tosipurjehtijakin pitää ihan oikeana veneenä.
Ariel 336.

Anonyymi kirjoitti:

Luin kahdesta eri Nauticatista, NC 35/Volvo 2003 turbo ja NC 43/Ford Lehmann 2722. Kumpaankin oli aiemmin jo jälkiasennettu MaxProp -kääntölapapotkuri 24 asteen asetetulla nousulla. Ne nousuarvot oli saatu teoreettisella laskennalla, mutta käytäntö osoittautui toiseksi.

Kumpikin vene meni tyhjäkäynnillä jo päälle 4 kn eikä likimainkaan täysiä kierroksia saanut ulos/tarvittu.
Kummassakin veneessä potkurinousu muutettiin ymmärtääkseni enemmänkin fiilis-/ kokemuspohjalta 20 asteeseen.
Olennaisin ero oli tietty se marinoissa tarvittavan tyhjäkäyntiajonopeuden lasku, mutta myös tärinöiden poisto toteutui, siis jopa Fordin kuutosessa. Tärinä vaurioittaa voimansiirtoa, se on varma asia.
Sillä Fordilla ajaa nyt 43 -mallia 1500 rpm /6kn ja 1750 rpm 7kn.
Nimellinen runkonopeus veneessä on n. 8 kn ja ylitehoilla prässätty maksimivauhti 9 kn.
Runko kyseisessä NC 43 -veneessä on Sparkman&Stephensin käsialaa, joten sitä voi varmasti jokainen tosipurjehtijakin pitää ihan oikeana veneenä.
Ariel 336.

Lue lisää

Mielenkiintoisia kokemuksia, kiitos kun jaoit ne.

Vielä kun ottaa huomioon, että teollisuusmoottoreiden joita meridieselitkin ovat, syöttöpumppujen säätimet ovat käytännössä pyörimisnopeussäätimiä, jolloin tuntuma tyhjäkäynnillä tai pintakaasulla ajosta on aika valheellinen.

Todellisuudessa kaasuvivulla ei suoranaisesti säädellä moottorin tehoa, vaan syöttöpumpun säädin tavoittelee kaasuvivulla pyydettyä kierrosnopeutta. Tuntuma voi siis vaikuttaa pintakaasulla ajalta, vaikka kone tekisikin ihan tosissaan töitä.

Lukemasi NC43 ja Lehmar yhdistelmän mitoitus kuulostaa hyvältä ja polttoainetalous lienee uppouma huomioiden kohdallaan.

Ja värinöitä on tietysti hyvä pyrkiä minimoimaan jo ihan mukavuussyistäkin. Ja vaikka riittävän järeät mekaaniset laitteet aika moista kaltoinkohteluakin kestää, niin eihän eitoivotutut värinät minkään laitteen käyttöikää ainakaan lisää.

Anonyymi kirjoitti:

Mielenkiintoisia kokemuksia, kiitos kun jaoit ne.

Vielä kun ottaa huomioon, että teollisuusmoottoreiden joita meridieselitkin ovat, syöttöpumppujen säätimet ovat käytännössä pyörimisnopeussäätimiä, jolloin tuntuma tyhjäkäynnillä tai pintakaasulla ajosta on aika valheellinen.

Todellisuudessa kaasuvivulla ei suoranaisesti säädellä moottorin tehoa, vaan syöttöpumpun säädin tavoittelee kaasuvivulla pyydettyä kierrosnopeutta. Tuntuma voi siis vaikuttaa pintakaasulla ajalta, vaikka kone tekisikin ihan tosissaan töitä.

Lukemasi NC43 ja Lehmar yhdistelmän mitoitus kuulostaa hyvältä ja polttoainetalous lienee uppouma huomioiden kohdallaan.

Ja värinöitä on tietysti hyvä pyrkiä minimoimaan jo ihan mukavuussyistäkin. Ja vaikka riittävän järeät mekaaniset laitteet aika moista kaltoinkohteluakin kestää, niin eihän eitoivotutut värinät minkään laitteen käyttöikää ainakaan lisää.

Lue lisää

Mutta kun puhutaan uppoumarunkoisesta veneestä homma on hyvin helppoa. Kierroksia tiputtamalla potkurin ottama teho tippuu kierrosnopeuden kolmannessa ja vääntömomentti toisessa potenssissa. Kun siis otetaan 10% kierroksia pois siitä, mihin ko. potkurilla päästään, on vääntömomentti enää 81% ja teho 73% siitä mitä se oli kaasu pohjassa.

Dieseleissä yleensä maksimivääntömomentti kasvaa kierroksia laskettaessa ellei olla jo todella alhaisilla kierroksilla. Siis 10% pois maksimista, niin varmasti ei enää ylikuormiteta konetta. 20%:lla lukemat ovat jo 64 ja 51%, joten silloin ainakin ollaan varmanpäälle.

Dieselhän vain pitää kuormituksesta, kunhan ei mennä ylikuormitukseen eli syötetä polttoainetta enemmän kuin kone kykenee polttamaan, mikä näkyy mustana savuna. Ylikuormitus ei uppoumarunkoisessa ole mahdollista kuin maksimikierroksilla.

Anonyymi kirjoitti:

Hidaskäyntinen laivamoottori on erinomainen esimerkki oikeasta mitoituksesta. Troolarin moottori on valittu siten, että sen vääntömomentti on tarvittavaan tehoon nähden riittävä jo hyvin alhaisella pyörimisnopeudella, jolloin hyötysuhde ja käyttöikä on korkea.

Laivamoottorin kokoisten moottoreiden ominaskulutus on suuruusluokkaa 150-160 g/kWh.

Pienten alle 100kW mekaanisella polttoainesyötöllä varustettujen meridieselien ominaiskulutukset pyörii merkistä riippuen noin 210-250 g/kWh välillä, joka toteutuu silloin kun moottori on mitoitettu oikein ja sitä kuormitetaan ominaiskulutuskäyrän hyvällä alueella.

Vääntömomenttihuippua korkeammilla kierroksilla ajettaessa näiden pienkoneiden kulutukset lähentee 300 g/kWh.

Teho on aina M * n/9550

Jos purjevene tarvitsee lähes runkonopeuden saavuttamiseen 20kW tehon, veneeseen kannattaa valita moottori joka tuottaa tarvittavan tehon vääntömomentin ominaiskulutuskäyrän hyvällä alueella. Useinmiten se tarkoittaa suurimman vääntömomentin kierroslukualuetta.

Lue lisää

Joo, mutta ei ylikoko potkurilla.

Trolarin säädettävällä potkurilla on juuri tarkoitus ajaa optimaalisesti ja välttää liikaa kuormitusta...

Tyhjänä ajetaan optimi väännöllä/kuormalla ja kun aletaan troolaamaan, niin nousua pienennetään ja pidetään yllä optimi vääntöä ja kierroksia ja jos alus ei jaksa vetää trooliaan nostetaan kierroksia ja mahdollisesti tiputetaan nousua.

Kippari/koneenhoitaja valvoo turbon paineita, ja lämpötilaa pakokaasuissa, jotka kielivät karua kieltä koneen kuormituksesta. Valmistaja on antanut koneelle arvot joita seuraamalla troolarin kone ei ylikuormitu.

Joissain huviveneissäkin on mahdollista seurata näitä jo vakionakin, mutta suurimmalle osalle ne ovat tarpeettomia, jos potkuri valittu oikein valmistajan ohjeiden mukaan.

Kumipyörien liikkumista vs merikulkuneuvoja ei voi verrata, koska kumipyörien vaihteisto sekoittaa vertailun tyysti.

Anonyymi kirjoitti:

Joo, mutta ei ylikoko potkurilla.

Trolarin säädettävällä potkurilla on juuri tarkoitus ajaa optimaalisesti ja välttää liikaa kuormitusta...

Tyhjänä ajetaan optimi väännöllä/kuormalla ja kun aletaan troolaamaan, niin nousua pienennetään ja pidetään yllä optimi vääntöä ja kierroksia ja jos alus ei jaksa vetää trooliaan nostetaan kierroksia ja mahdollisesti tiputetaan nousua.

Kippari/koneenhoitaja valvoo turbon paineita, ja lämpötilaa pakokaasuissa, jotka kielivät karua kieltä koneen kuormituksesta. Valmistaja on antanut koneelle arvot joita seuraamalla troolarin kone ei ylikuormitu.

Joissain huviveneissäkin on mahdollista seurata näitä jo vakionakin, mutta suurimmalle osalle ne ovat tarpeettomia, jos potkuri valittu oikein valmistajan ohjeiden mukaan.

Kumipyörien liikkumista vs merikulkuneuvoja ei voi verrata, koska kumipyörien vaihteisto sekoittaa vertailun tyysti.

Lue lisää

Taas tuotiin turbo keskusteluun, vaikka se on erittäin harvinainen purjeveneissä. Saako turbottoman koneen pakokaasun lämpötiloja edes nostettua ongelmallisen korkeaksi, jos jäähdytys toimii normaalisti?

Miten edes mitataan pakokaasujen lämpötilaa, kun heti kannesta lähtevään pakokäyrään tulee jäähdytysvedet, jotka tiputtavat lämpötilan heti alle 100 C:n?

Purjeveneissä potkurit eivät ole kovin suuria. Paaluvedossakin kierrokset nousevat lähes samaan kuin huippunopeudella. Ei konetta saa ylikuormitettua vastatuulen tai ylimääräisen lastin takia.

Anonyymi kirjoitti:

Taas tuotiin turbo keskusteluun, vaikka se on erittäin harvinainen purjeveneissä. Saako turbottoman koneen pakokaasun lämpötiloja edes nostettua ongelmallisen korkeaksi, jos jäähdytys toimii normaalisti?

Miten edes mitataan pakokaasujen lämpötilaa, kun heti kannesta lähtevään pakokäyrään tulee jäähdytysvedet, jotka tiputtavat lämpötilan heti alle 100 C:n?

Purjeveneissä potkurit eivät ole kovin suuria. Paaluvedossakin kierrokset nousevat lähes samaan kuin huippunopeudella. Ei konetta saa ylikuormitettua vastatuulen tai ylimääräisen lastin takia.

Lue lisää

Tästä voi katsella miten potkurin valinta ja mitoitus sekä erityisesti matkanopeus vaikuttaa polttoaineenkulutukseen.
https://www.bomarine.net/downloads-mainmenu-34/autoprop/65-test-voiles-magazine-autoprop-april-2009.html

Tuossa on myös paaluveto 3000 rpm. Muutama potkuri ei saavuttanut 3000 rpm vaan jäi muutama sata rpm alle sen minkä saavutti huippunopeudella.

Pienimmät kulutukset saavutettiin potkureilla, joilla kierrokset alimmat matkanopeudella. Kaikkein eniten moottoria kuormitti alhaisilla kierroksilla Autoprop, jossa lavat säätyvät automaattisesti. Sillä oli suurin nopeus 2000 rpm:llä ja myös suurin kulutus ko. kierrosluvulla, vaikka kaasu pohjassa pääsikin suositellulle 3200-3600 alueelle.

Toinen mielenkiintoinen on Gorin 3-lapaisen overdrive, jolla saadaan merkittävästi suurempu nousu.

Molemmat ovat olleet markkinoilla jo paljon yli 10 v. Onko osoittaa ongelmia moottoreiden kestossa niillä? Ainakin kaikki tuntemani käyttävät aina overdriveä matka-ajossa Gorilla. Autopropeja ei tutuilla ole.

Anonyymi kirjoitti:

Joo, mutta ei ylikoko potkurilla.

Trolarin säädettävällä potkurilla on juuri tarkoitus ajaa optimaalisesti ja välttää liikaa kuormitusta...

Tyhjänä ajetaan optimi väännöllä/kuormalla ja kun aletaan troolaamaan, niin nousua pienennetään ja pidetään yllä optimi vääntöä ja kierroksia ja jos alus ei jaksa vetää trooliaan nostetaan kierroksia ja mahdollisesti tiputetaan nousua.

Kippari/koneenhoitaja valvoo turbon paineita, ja lämpötilaa pakokaasuissa, jotka kielivät karua kieltä koneen kuormituksesta. Valmistaja on antanut koneelle arvot joita seuraamalla troolarin kone ei ylikuormitu.

Joissain huviveneissäkin on mahdollista seurata näitä jo vakionakin, mutta suurimmalle osalle ne ovat tarpeettomia, jos potkuri valittu oikein valmistajan ohjeiden mukaan.

Kumipyörien liikkumista vs merikulkuneuvoja ei voi verrata, koska kumipyörien vaihteisto sekoittaa vertailun tyysti.

Lue lisää

"Kumipyörien liikkumista vs merikulkuneuvoja ei voi verrata, koska kumipyörien vaihteisto sekoittaa vertailun tyysti."

Päinvastoin, ajoneuvojen vaihteisto tekee siitä vertailukelpoisen, silloin kummankin kone on hitaasti liikkuessa hyvin kevyesti kuormattu, ilman vaihteistoa tuo pätisi vaan potkurivetoisiin laitteisiin, ei pyörävetoisiin ajoneuvoihin.

Anonyymi kirjoitti:

"Kumipyörien liikkumista vs merikulkuneuvoja ei voi verrata, koska kumipyörien vaihteisto sekoittaa vertailun tyysti."

Päinvastoin, ajoneuvojen vaihteisto tekee siitä vertailukelpoisen, silloin kummankin kone on hitaasti liikkuessa hyvin kevyesti kuormattu, ilman vaihteistoa tuo pätisi vaan potkurivetoisiin laitteisiin, ei pyörävetoisiin ajoneuvoihin.

Lue lisää

Kokeileppas laittaa siihen kulkuneuvoosi keskivaiheen vaihde päälle ja lähteä liikkeelle paikaltaan, niin tekee vene...

Anonyymi kirjoitti:

Kokeileppas laittaa siihen kulkuneuvoosi keskivaiheen vaihde päälle ja lähteä liikkeelle paikaltaan, niin tekee vene...

Kokeile laittaa kaasu pohjaan sillä kumipyöräisellä keskivaihteella lähes paikallaan. Paljonko nousee? Ei yhtään tai erittäin hitaasti.

Tee sama testi purjeveneellä. Kierrokset nousee saman tien lähes samoiksi kuin täydessä vauhdissa. Tuossa aiemmin lähettämässäni linkissä on esimerkkejä.

Vaikkapa Radicen 17x12 2-lapainen taittolapa otti MD2030 (29 hv) koneessa ja Sun Odyssey 34.2 veneessä 3018 rpm (7,5 solmua) ja paaluvedossa eli veneen ollessa paikallaan 2800 rpm. Pakilla otti paaluvedossa ainakin 3000 rpm.

Jos nyt väkisin haluaa venettä ja autoa verrata, paras vertailukohta voisi olla variaattori tai automaattilaatikko, jonka momentinmuunnin luistaa aina tiettyyn rajaan saakka.

Jos mulla olisi tilanne jossa sekä genoa että isopurje alkaisivat olemaan finaalissa ja lisäksi potkurissa olisi joku ongelma, mutta rahaa olisi vain yhden noista uusimiseen samantein, uusisin ehdottomasti ensin sen potkurin. Seuraavaksi sitten toppirikisessä uusiksi menisi genoa ja lopuksi isopurje.

Reaalimaailman matkanteossa etenkin vuorovesirannikoilla potkuri veti varmaan yli 80% matkasta, Suomessa oli likimain 50% ja on/off -tuulisella Välimerellä sitten 60% tms. Joka tapauksessa koneajoa, purjeavusteisesti tai isopurjeella venettä vakauttaen, tulee paljon yleisiä olettamia enemmän.

Tilanne on eri aina jos ulos merelle lähdetään kohteettomasti vain purjehtimaan tuulen ehdoilla ja se onkin parasta mitä kuvitella voi. Silloin kone ei käy kuin 10 min ulos- ja sisäänajoissa.
Ariel 336.

Anonyymi kirjoitti:

Jos mulla olisi tilanne jossa sekä genoa että isopurje alkaisivat olemaan finaalissa ja lisäksi potkurissa olisi joku ongelma, mutta rahaa olisi vain yhden noista uusimiseen samantein, uusisin ehdottomasti ensin sen potkurin. Seuraavaksi sitten toppirikisessä uusiksi menisi genoa ja lopuksi isopurje.

Reaalimaailman matkanteossa etenkin vuorovesirannikoilla potkuri veti varmaan yli 80% matkasta, Suomessa oli likimain 50% ja on/off -tuulisella Välimerellä sitten 60% tms. Joka tapauksessa koneajoa, purjeavusteisesti tai isopurjeella venettä vakauttaen, tulee paljon yleisiä olettamia enemmän.

Tilanne on eri aina jos ulos merelle lähdetään kohteettomasti vain purjehtimaan tuulen ehdoilla ja se onkin parasta mitä kuvitella voi. Silloin kone ei käy kuin 10 min ulos- ja sisäänajoissa.
Ariel 336.

Lue lisää

Sinulla onkin ollut lähinnä moottoripursia, joten koneen merkitys on normaalia suurempi.

No, totuus on silti se, että valtaosa purjeveneilijöistä kulkee noin puolet tai enemmänkin kauden maileista koneilla. Totu siihen ja katso joskus ulos sieltä purjefanaatikon kuplastasi.

Anonyymi kirjoitti:

Sinulla onkin ollut lähinnä moottoripursia, joten koneen merkitys on normaalia suurempi.

En ole koskaan omistanut yhtään moottoripurtta, vaan raskaammanpuoleisia cruisereita, sellaisia mitä tällaiseen toimintaan turvallisuuden, kapasiteetin ja asuttavuuden takia tarvitaan. Muut purjeveneilijät toimivat samoin kuin itsekin, myös Suomessa aikanaan.

Voiko potkurin lapoja suurentaa kotikonstein? Jollain Biltsun komposiittimömmöllä tms?

Anonyymi kirjoitti:

Voiko potkurin lapoja suurentaa kotikonstein? Jollain Biltsun komposiittimömmöllä tms?

Jos halkaisijaa ei voi kasvattaa aina voi lapoja muuten suurentaa. Laitat lapoihin popniittaamalla lisä levyt.

Mitä hitaammin saat potkurin kiertämään moottorisi puhkuessa täysillä, sen paremmin dieselis toimii ja kuluttaa minimaalisesti dieseliä.

Over prop on salaliitto teoria höpimää, muka kone kestäisi paremmin, ihan foliohattu juttuja.

Iso rusetti ja tajuttomasti nousua, niin kone ei jaksa liikoja pyöriä ja näin se kuluu vähemmin, kuluttaa vähemmin ja korvatkin tykkää, kun kone ei pääse mellastamaan turhia kierroksia.

Mulla on neli apila 73cm halkaisijaltaan ja nousua 22", otta täydet kierrokset 70 rmp.

Mitä raatilaiset suosittelisivat

Anonyymi kirjoitti:

Mulla on neli apila 73cm halkaisijaltaan ja nousua 22", otta täydet kierrokset 70 rmp.

Mitä raatilaiset suosittelisivat

Nosta ahtopainetta 0,7 paaria ja 10 kg moskalla 3 lyöntiä joka lavan kärkeen.

Anonyymi kirjoitti:

Nosta ahtopainetta 0,7 paaria ja 10 kg moskalla 3 lyöntiä joka lavan kärkeen.

Kaunissaaren kuivatelakka on erikoistunut noihin hommiin.

Anonyymi kirjoitti:

Mulla on neli apila 73cm halkaisijaltaan ja nousua 22", otta täydet kierrokset 70 rmp.

Mitä raatilaiset suosittelisivat

Suosittelen siirtämään sen potkurin itsestäsi veneeseesi.
Ja mikäli venettä ei ole suosittelen myymään sen potkurin jonkin veneen omistajalle.

Anonyymi kirjoitti:

Kaunissaaren kuivatelakka on erikoistunut noihin hommiin.

Hårdare slag bara!

Nih. Ei lisättävää.

Jos jättäisi VP:n paikalla voisikohan sillä ladata tiukan paikan tullen vai ei?