Norjalainen hutoi-rakennustekniikka

Eivät ottaneet huomioon ilmastonmuutoksen myötä yleistyviä märkiä ja roudattomia talvia.

Siperiassahan on ollut samaa ongelmaa, kun siellä on sulanut ikirouta, jonka päälle tehdyt rakennelmat ovat sulamisen vuoksi vajonneet.

Eipä auttanut norjalaisten innokas siirtyminen sähköautojen käyttäjiksi tähänkään vaivaan.

Mitä seuraavaksi? Purje- ja puulaivat takaisin?

Anonyymi kirjoitti:

Eipä auttanut norjalaisten innokas siirtyminen sähköautojen käyttäjiksi tähänkään vaivaan.

Mitä seuraavaksi? Purje- ja puulaivat takaisin?

Tehokkaalla autolla sutii niin lähtee maanvuyöry liikkeelle.

kalliiden sähköautojen valmistuskustannukset /energia/ hiilijalanjälki kosti taas norjalaisille.
Jos olisi tehty kokoajan tavllisia autoa tuota ei olisi tapahtynut.
Ja tuohon kun lasketaan vielä tuulimyllyjen lapojen vaikutus ilmavirtauksiin niin katastrofi on valmis.

Anonyymi kirjoitti:

Eivät ottaneet huomioon ilmastonmuutoksen myötä yleistyviä märkiä ja roudattomia talvia.

Siperiassahan on ollut samaa ongelmaa, kun siellä on sulanut ikirouta, jonka päälle tehdyt rakennelmat ovat sulamisen vuoksi vajonneet.

Lue lisää

Norjalaista kuntaa oli varoitettu sinne rakentamisesta jo 2008.

Sitä ei täytetä. Muodostuneeseen rinteeseen asennetaan istuimia, ja paikasta tehdään Kreikan Dionysoksen teatterin tapainen nähtävyys.

Anonyymi kirjoitti:

Sitä ei täytetä. Muodostuneeseen rinteeseen asennetaan istuimia, ja paikasta tehdään Kreikan Dionysoksen teatterin tapainen nähtävyys.

Sinne rakennetaan asuntoja matuille ja suvakeille.

No nyt osuit just asian ytimeen hyvä !

Ahneudella ei ole mitään sijaa tässä. Kyse on rakennusmääräyksistä, jotka tekee viranomaistaho yhdessä. Suomessa se on Ympäristöministeriö.

Tienpätkän teko maksaa jo Norjassa kolmekertaa enemmän metrille kuin Suomessa.

Asuinalueet ovat usein laaksoissa, mitkä ovat valuma-alueita. Niitä on käytännössä mahdotonta paaluttaa. Tunturien tasaaminen rakennusmaaksi on melkoinen savotta, mutta siltä pohjalta olisi lähdettävä onnettomuuksien ehkäisemiseksi.

Malmin lentokentälläkin pitää paaluttaa 30 metriä.

Saven paksuus ei ole koskaan ongelma. Pitää vaan käyttää pidempiä paaluja.

Anonyymi kirjoitti:

Malmin lentokentälläkin pitää paaluttaa 30 metriä.

Saven paksuus ei ole koskaan ongelma. Pitää vaan käyttää pidempiä paaluja.

Ei pitkät paalutkaa mitään auta jos paksu savikerros lepää viistolla kalliopinnalla, joka laskee kohti merta. Paalujen ankkurointi kallion sisään auttaa tietysti hiukan. Kallista.

Anonyymi kirjoitti:

Ahneudella ei ole mitään sijaa tässä. Kyse on rakennusmääräyksistä, jotka tekee viranomaistaho yhdessä. Suomessa se on Ympäristöministeriö.

Tienpätkän teko maksaa jo Norjassa kolmekertaa enemmän metrille kuin Suomessa.

Lue lisää

Kuvitteletko oikeasti ettei rakennusyhtiöt maksa päättäjille kun tekevät mieleisiään päätöksiä, kaikki ne ovat lahjottavissa. Ihan samanlaistahan se on Suomessakin.

Anonyymi kirjoitti:

Malmin lentokentälläkin pitää paaluttaa 30 metriä.

Saven paksuus ei ole koskaan ongelma. Pitää vaan käyttää pidempiä paaluja.

Tasainen maa kallion päällä on aivan eri asia. Meinasitko että koko vuoren rinne paalutettaisiin, eikä ne paalutkaan rinteessä auta, savi pääsee liikkumaan paalujen välistä aivan vapaasti. Jossain tulee raja vastaan kuinka pitkiä paaluja kannattaa asentaakaan ja pientaloissa ei todellakaan kannata kovin syvälle. Olshan se huvittava näky kun talot olisi kymmenien metrien korkuisten paalujen päällä ja savi siirtynyt alta pois. Jossain alempana se vyöry todennäköisesti peittäisim kuitenkin taloja alleen.

Perusteelliset tutkimukset on kylläkin tehty. Niillä saatiin maan ostaminen halvaksi rakennusfirmalle.

Asiakkaille sitä ei tarvinnut kertoa.

Lehdessä joku kertoi juoksusaven olevan hiukkasmaista, vertasi kai juoksuhiukkaan, mutta TV:ssä puhuivat geelimäisestä ja sateista johtuvasta.

Tuossahan on pitkä rinne täysin paljasta, ilmeisesti laskettelurinne, kaikki vedet valuu alas kun ei ole puita käyttämässä ja hidastamassa veden valumista.

Sitä se äärikapitalismi on.

Pohjanmaahan on rakennetty käytännössä tulvaherkälle tasamaalle, joka on vanhaa merenpohjaa.

Anonyymi kirjoitti:

Pohjanmaahan on rakennetty käytännössä tulvaherkälle tasamaalle, joka on vanhaa merenpohjaa.

Jokien valuma-alueet on hiukan säännösteltyjä eivätkä ne ole valtavan suuria ja Suomen rankkasateet ovat pieniä. Tasamaallakin on useiden metrin korkeuseroja eikä tulvaherkkää aluetta ole suhteessa kovinkaan paljoa. Ja siitäkin suuri osa on peltoa. On opittu elämään pienten kevättulvien ehdoilla.

Anonyymi kirjoitti:

Jokien valuma-alueet on hiukan säännösteltyjä eivätkä ne ole valtavan suuria ja Suomen rankkasateet ovat pieniä. Tasamaallakin on useiden metrin korkeuseroja eikä tulvaherkkää aluetta ole suhteessa kovinkaan paljoa. Ja siitäkin suuri osa on peltoa. On opittu elämään pienten kevättulvien ehdoilla.

Lue lisää

Lähes joka keväthän ne itkee miten tulva tullut sisälle taloihin, vaikka vähän kauempana olisi ollut korkeammalla.

Anonyymi kirjoitti:

Lähes joka keväthän ne itkee miten tulva tullut sisälle taloihin, vaikka vähän kauempana olisi ollut korkeammalla.

Ei tulva koskaan korkealle yllä.

Anonyymi kirjoitti:

Ei tulva koskaan korkealle yllä.

Riittävästi aiheuttaakseen tuhoja.