Olli Tammilehto: "arvostan tiedettä ja olen siksi koronaskeptikko"

Kolmanneksi on epäselvää, mitä ”koronakuollut” tarkoittaa. Koronatilastoihin ympäri maailmaa on laskettu koronaviruksen vaikutuksesta kuolleiden lisäksi myös ne ihmiset, joilta on löytynyt koronavirus, mutta jotka ovat kuolleet muista syistä, esimerkiksi sydänsairauteen.

WHO:n ohjeiden mukaan koronakuolleeksi voidaan merkitä jopa ihmisiä, joilta virusta ei ole löytynyt, mutta joilta oireiden perusteella uskotaan sen löytyvän. Näin on menetelty ainakin Belgiassa, Britanniassa ja Yhdysvalloissa.

THL:n koronatilastossa lukee ”Koronavirustautiin liittyvät kuolemantapaukset” – ei ”Koronaan kuolleet”. On mahdollista, että suurin osa maailman ”koronakuolleista” on todellisuudessa kuollut jostain muusta syystä.

Neljänneksi tilastot koronatapauksista ovat yhtä harhaanjohtavia kuin kuolinluvut.

Niihin päätyvät kaikki ihmiset, joilta testi näyttää koronaviruksen löytyneen. Suurin osa heistä on kuitenkin terveitä tai vähäoireisia eikä koskaan saa vakavia oireita. Testimäärät vaihtelevat ajasta ja paikasta riippuen. Koronatapausten määrän kasvu selittyy useimmiten testauksen lisäämisellä.

Myös käytettyyn RT-PCR-testiin liittyy suuria ongelmia.

Se ei kerro koronaviruksen löytymisestä vaan viruksen perimässä esiintyvän lyhyen RNA-pätkän esiintymisestä. Tämä pätkä voi olla peräisin muualta kuin toimintakykyisestä SARS-Cov-19-viruksesta: esimerkiksi viruksen palasesta.

Kanadalaisessa tutkimuksessa on havaittu testin löytävän korona-RNA:n palasia vielä viikkoja sen jälkeen, kun ihmisen immuunipuolustus on torjunut viruksen ja se ei enää voi aiheuttaa tautia. Ihminen voidaan määrätä koronakaranteeniin, vaikka hän ei voi enää tartuttaa sitä kenellekään.

Mutta hetkinen: ainakin Italian tilannehan oli aivan hirveä – eihän sitä voi selittää muu kuin poikkeuksellisen vaarallinen virus!

Hätkähdyttävillä koronauutisilla saattaa kuitenkin olla muitakin selityksiä. Italiassa on Euroopan vanhin väestö. Maassa testattiin alussa vain vakavasti sairaita tai jopa kuolleita, jolloin kuolleisuusprosentti nousi huimaksi.

Kuitenkin 99 prosentilla kuolleista oli muita vakavia sairauksia. Italian terveydenhoitojärjestelmä on myös budjettileikkausten takia retuperällä, ja siksi maan sairaalat täyttyivät ääriään myöten myös esimerkiksi talven 2017–2018 influenssaepidemian aikana.

Uutisissa esiintyneet ruumisarkkuvuoret taas selittää määräys tuhkata kaikki koronaan liittyvät kuolleet, mutta kapasiteettia polttohautaukseen ei juuri ollut, koska se on ollut harvinaista Italiassa.

Eivätkö torjuntatoimet ole kuitenkin hyvästä, koska jokainen säästetty ihmishenki on mittaamattoman arvokas? Koronatorjuntatoimet eivät ole vaarattomia – niiden seurauksena miljoonat ihmiset kuolevat.

Esimerkiksi sairaaloiden varaaminen koronapotilaille on johtanut monien leikkausten, hoitojen ja seurantakäyntien lykkäämiseen. Aiheutettu työttömyys on lisännyt itsemurhia ja perheväkivaltaa, köyhissä maissa myös nälkää.

Britannian hallituksen raportin mukaan maassa voi kuolla 200 000 ihmistä terveydenhoidon viivästymisten ja yhteiskunnan sulkemisen taloudellisten ja sosiaalisten seurausten takia. Maailman ruokaohjelman (WFP) johtajan David Beasleyn mukaan koronatoimet voivat vuoden loppuun mennessä sysätä 130 miljoonaa ihmistä nälkäkuoleman partaalle.

Jos kaikki edellä kerrottu on totta, miten tällaista hulluutta voi ylipäänsä esiintyä?

Se, että hulluuden selitystä ei välittömästi löydy, ei ole todiste sen olemattomuudesta. Joitain yrityksiä koronailmiön ymmärtämiseen kuitenkin on. Yksi suosikkiselitys koronaskeptikkojen keskuudessa on hallitusten epäpätevyys. Toinen mahdollinen selitys on ”lääketeollisen kompleksin” korruptio.

Vuonna 2009 ei pelätty koronaa vaan sikainfluenssaa. Kyseessä ei ollut epätavallisen vaarallinen tautiaalto, mutta WHO julisti sen pandemiaksi. Se oli mahdollista vain muuttamalla pandemiamääritelmää. Aikaisemmin tautiepidemialta vaadittiin maailmanlaajuisen leviämisen lisäksi myös merkittävää vaarallisuutta, mutta yhtäkkiä epidemian ei enää tarvinnut täyttää tätä kriteeriä.

Pandemiajulistus johti siihen, että valtiot tilasivat ennakkosopimusten perusteella suuren määrän rokotteita, joista suurin osa jäi käyttämättä. Rokote- ja lääkeyhtiöt saivat valtavat voitot.

Euroopan neuvosto epäili vuoden 2010 raportissaan lääketeollisuuden vaikuttaneen WHO:n pandemiapäätökseen. Lopulta selvisi, että viidellä viidestätoista päätöksen tehneestä asiantuntijasta oli sidoksia rokoteyhtiöihin.

WHO ei ole enää pitkään aikaan ollut sellainen valtioiden yhteistyöhön perustuva YK-järjestö, jollaiseksi se aikoinaan perustettiin.

Viimeisin julkistettu budjetti on vuodelta 2017. Sen mukaan hiukan yli puolet WHO:n rahoituksesta tulee yksityisiltä lahjoittajilta tai ylikansallisilta organisaatioilta. Suurimmat yksityiset rahoittajat ovat Melinda ja Bill Gatesin säätiö, Gatesin rahoittama rokotteita edistävä GAVI ja Gatesin perustama Globaali aidsia, tuberkuloosia ja malariaa torjuva rahasto.

Ne lahjoittivat WHO:lle yhteensä yli 474 miljoonaa dollaria eli enemmän kuin USA, joka oli suurin valtiorahoittaja. Gatesin säätiö on osakeomistusten ja monien muiden sidoksien kautta osa lääketeollista kompleksia. Lääkeyhtiöt antoivat järjestölle miljoonia myös suoraan.

Kompleksin rahoitusvallan vaikutus näkyy WHO:ssa monella tasolla. Järjestön nykyinen rokoteasioissa neuvoa-antava strateginen asiantuntijaryhmä eli SAGE on miehitetty teollisuuden edustajilla. WHO:n nykyinen pääjohtaja Tedros Ghebreyesus oli vuosina 2009–2011 edellä mainitun Gatesin rahoituksella perustetun aidsiin, tuberkulosiin ja malariaan keskittyvän rahaston hallituksen puheenjohtaja.

Lääketieteestä kirjoittavien lehtien sidonnaisuudet ovat oma lukunsa.

Maailman arvostetuimman lääketieteellisen journaalin Lancetin päätoimittaja Richard Horton totesi vuonna 2004: ”Tiedelehdistä on tullut lääketeollisuudelle työtä tekeviä tiedon muokkaajia.”

British Medical Journalin päätoimittajana 25 vuotta vaikuttanut Richard Smith kirjoitti samana vuonna: ”Lääketieteelliset journaalit ovat lääkeyhtiöiden markkinointiosaston lisäke.”

Tässä myös tekstiä aiheesta: https://www.duodecimlehti.fi/duo15971

On kai noita tauteja aina ollut, nykyään vaan halutaan suojautua kaikilta uhkilta entistä paremmin.

Nilittäjäsukupolvi on paniikissa kun tulee tuhdimpi influenssa. Meillä on ennätysmäärä yli 75 vuotiaita ihmisiä. Ja vielä enemmän 5 vuoden päästä.