Porvari noudatti kaikkia lakeja joita köyhien suojaksi oli laadittu. Siitä helppoa kun sellaisia lakeja ei ollut niin eihän niitä voinut rikkoakaan ja siten lainkuuliaisuus oli taattu aina ja joka tilanteessa. Lait olivatkin siihen aikaan laadittu juuri toisinpäin, säädettiin mitä valtuuksia rikkailla oli köyhiin ja mitä velvollisuuksia köyhillä ol rikkaiden edessä. Isännän valta alaisiin oli rikkomaton sisältäen jopa oikeuden ruumiilliseen kuritukseen. Alaisella tai köyhällä yleensäkään ei ollut mitään keinoa hakea oikeuksiaan, ei teoriassa eikä käytännössä.
Toinen lainsäädäntöperiaate oli se, että säädeltiin rikkaiden keskinäisiä suhteita.
Toinen lainsäädäntöperiaate oli se, että säädeltiin rikkaiden keskinäisiä suhteita.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Paikallinen sopiminen toimi niin hyvin, että punakaarti haki Leninin tarjoaman aselastin Pietarista lakkoiltuaan ensin vuosikymmeniä feodaaliherroja vastaan. tätä ennen aatelia vastaan satoja vuosia.
Eli ei tehnyt töitä satoihin vuosiin? Eikö siinä ala nälkä vaivata?
Sen takia kapinat aloitetaan, nuijasodan syy oli loisiva aateli, siinäkin toivotettiin velivenäläistä avuksi, olisivat listineet flemingiläiset.
Venäläisten kanssa oli juuri sodittu 25 vuotta. Heitä ei tosiaankaan toivottu maahan!
Suomen aateli oli pahempi kuin kasakat, sama meno silloinkin.
Tsaari Iivana IV Julma oli sidottu tataarisotiin , Joutselän voitto näytti todistavan ruotsalaisen sotilaan paremmuutta venäläiseen verrattuna, ja Ruotsi saattoi toivoa Baltiasta liittolaisia yhteistä vihollista vastaan. Saksalainen ritarikunta ei kuitenkaan suostunut sotaan Ruotsin rinnalla, ja kun Kustaa I Vaasa jälleen yritti peruuttaa sotaretken, hän myöhästyi, sillä suomalainen aatelisto oli innokkaasti suorittanut valmisteluja ja saatuaan Ruotsista apujoukkoja se oli lähtenyt ripeästi liikkeelle Viipurista.
Venäjän päävoimat olivat uhkaavan lähellä, eikä voitu ajatella enää taistelua niitä vastaan. Lokakuun alussa joukon täytyi lähteä paluumatkalle. Tuloksena oli vain joukko hävitettyjä kyliä Nevan varsilla.
Vuonna 1560 kuolleella Kustaa Vaasalla ei ollut mitään tekemistä nuijasodan kanssa ja vielä vähemmän 1525 lakkautetulla saksalaisella ritarikuntavaltiolla.
Samoja Vaasoja kaikki ja aatelia sekä kasakoita oli myös kaikkina aikoina 1500-l. jälkeen. Ymmärtäisit historiaa, jos haluaisit.
Samoja? Ja väität ymmärtäväsi historiaa...
Kasakat muuten olivat merkittävä osa Venäjän armeijaa vasta 1600-luvun jälkipuoliskolta alkaen, kun heidän pääalueensa oli siirtynyt Puolalta Venäjälle. Iivana Julma taisteli korkeintaan heitä vastaan.
Iivanalla oli Donin kasakoissa tataareja.
25-vuotisen sodan kovana pakkastalvena 1577 Iivana Julman armeijaan liitetyt tataarit pantiin hyökkäämään Uudenmaan rannikolle, vaikka se kuului erillisrauhan piiriin. 1 200 tataariratsumiestä tuli jään yli Virosta Helsingin edustalle, missä he ahtojäiden takia asettuivat Isosaareen. Nämä venäläisten komentamat joukot hyökkäsivät Porkkalan, Porvoon, Sipoon, Helsingin, Espoon, Kirkkonummen ja Inkoon pitäjiin. Murhaten, ryöstäen ja polttaen ne kulkivat kylästä kylään ottaen paljon saalista ja vangiten sekä vieden mukanaan suuret joukot nuorta väkeä.[3]
Tällaisia venäläisten apureita pelättiin vuosisatojen ajan. Tarinat heistä kietoutuivat kansanperinteen myytilliseen koirankuonolaistarustoon.
Köyhän pitää olla nöyrä sanoivat edesmenneet isovanhempani, kokemuksen vakaumuksella. Lait eivät merkinneet mitään koska 100 v sitten oli sääty-yhteiskunta jossa köyhän ei parantunut lähteä käymään oikeutta rikasta vastaan.
Sääty-yhteiskunta lakkautettiin 115 vuotta sitten!
Olet ilmeisesti perinyt historia- ja yhteiskuntatietosi köyhiltä isovanhemmiltasi.
Aika paljon olen. Heillä kun oli sellaista kokemusasiantuntemusta mistä koulukirjoissa ei puhuta. Ne kun ovat hyvinvoivan, äleän, yläluokan laatimia.
Säätyrajat ja -erot eivät hävinneet minnekään.
Höpö höpö! Jo 1920-luku oli hämmästyttävän moderni.
Rikkaalla oli aina kaikkea eikä hän tarvinnut köyhän naapurin apua koskaan mihinkään. Köyhällä sen sijaan saattoi tämän tästä tulla hätä käteen ja silloin oli etua kun oli ollut rikkaile nöyrä niin saattoi toivoa apua saavansa.
Ei näitä tällaisia sääntöjä ollut lakeihin kirjoitettu mutta niiden mukaan elettiin, oli pakko.
Aina? Kaikkea? Oletko esikoululainen?
Köyhäinhoidosta on jo Ruotsin ajasta alkaen säädetty erilaisia lakeja.
Niiden noudattaminen koskee kaikkia omaan varallisuuteen katsomatta.
Vastoi stallarien valeita ei ole eri lakeja köyhille ja rikkaille.
Meillä ei käytännössä ole aatelisia ja heti sotien jälkeen säätykierto oli vilkasta. Ihmiset kouluttivat lapsiaan sen minkä pystyivät ja nämä, pääsivät yleensä hyviin ammatteihin ja muodostivat nykyisen suuren keskiluokan, joka jos ei nyt ole rikas niin ei ole ainakaan köyhä ja tulee toimeen hyvin! Meillä sama lainsäädäbntö koskee kaikkia ja stallareitten ’viisaudet’ edustavat tapansa mukaan lähinnä sadan vuoden takaista maailmankuvaa. Maanviljelys on enää ylen harvan ammatti ja maailma on muuttunut valtavasti niistä ajoista, joissa stallarin sielunmaailma tuntuu yksinomaan majailevan!
Sinä kehut nyt vasemmistohallitusten saavutuksia, kokoomuksella tai Jori C:llä ei ollut niissä osaa, eikä arpaa.
Suomella on ollut vain kolme lyhytaikaista vasemmistohallitusta. Niiden aikaansaannokset ovat varsin mitättömiä verrattuna niihin hallituksiin, joissa Kokoomus on ollut mukana.
Miksi näin.
https://www.youtube.com/watch?v=oWALXrWeDQA
-----Köyhäinhoidosta on jo Ruotsin ajasta alkaen säädetty erilaisia lakeja.-----
Kerro niistä tietosi jos niihin vetoat. Käytännössä yhtä tyhjän kanssa. Ruotuvaivaset ja huutolaiset, heilläkö jotain oikeuksia oli jos rikas isäntä heittäytyi v-mäiseksi ? Palkkasivatko asianajajan ja isäntä käräjätupaan vai miten se meni ?
----säädettiin mitä valtuuksia rikkailla oli köyhiin ja mitä velvollisuuksia köyhillä ol rikkaiden edessä. -----
Nin kai se juttu meni. Kukaan ei taida tuntea ainuttakaan vanhaa lakia missä rikkaille määrättäisiin mitään velvotteita köyhiä kohtaan. Köyhimmät elivät täysin rikkaitten ja toisten köyhien armeliaisuuden varassa.