Tulevaisuus näyttää Suomessa synkältä, ammatillisesta koulutksesta ja korkeakoulu- sekä yliopistotason koulutuksesta säästetään siihen malliin ettei kohta enää pystytä tarjoamaan sen tasoista opetusta, jolla saavuttaisi sellaista osaamista mitä tarvittaisiin työelämässä.
Koulutusjärjestelmän tarjoma ammatillinen koulutus on kehittynyt siihen suuntaan, että joudutaan entistä enemmän täydentämään osaamista ammatillisilla työvoimakursseilla työttömyyden aikana jotta työllistyttäisiin.
Päteviä ammatillisia-, ja korkeakouluopettajia ei saada, koska opettajien palkkataso on surkea, ei palkka pärjää kilpailussa.
Suomessa opintotuki on jäänyt paljon jälkeen muista pohjoismaista se on 150-650€ alempi kuin muualla.
On aika suuri korotus jos esim. 150€ korotettaisiin tukea. Vaikuttaa tukijärjestelmän tietoiselta alasajolta. Tuen ostovoima putoo ja on pudonnut kokoajan siitä lähtien kun viimeinen korotus on tehty joskus yli 10 vuotta sitten. Jotta päästäisiin edes kohtuulliseen tukitasoon jolla tulisi toimeen, pitäisi tukea nostaa niin paljon ettei sellaiseen ole varaa.
Kun tuki ei seuraa inflaatiota, ajaudutaan tilanteeseen, että se on pudonnut liikaa eikä ole enää varaa korjata tilannetta.
Suomessa opintotuki on maksimissaan 650€/kk, Islannissa ja Norjassa noin 1000€/kk, Tanskassa lähes 900€/kk, Ruotsissa yli 800€/kk.
Tilanne on johtanut siihen ettei suomalaisopiskelija voi tasoittaa toimeentulonsa alhaisuutta edes käymällä töissä.
Puhutaan satsaamisesta osaamiseen, opiskelijan ja koulutusjärjestelmän näkökulmasta näyttää tilanne täysin päinvastaiselta. Ollaan heikentämässä osaamista.
Globaali talous on kehittynyt siihen suuntaan, että opiskelu on jatkuva prosessi koko työelämän ajan, sen täytyy nivoutua saumattomasti olennaisena osana työelämän kanssa yhteen. Enää ei valmistuta koulusta elämän mittaiselle työuralle, vaan joudutaan opiskelemaan monta kertaa ja vaihtelemaan työuraa. Tätä ei oteta huomioon koulutusjärjestelmässä vaan on jouduttu olosuhteiden pakosta parsimaan kasaan erillaisia tilapäis- ja hätäratkaisuja joita esim. työvoimakoulutus on.
Työvoimakoulutuksen tilapäisluonteisuus näkyy sen suunnittelemattomuudessa, kunnat ostavat oman mielensä mukaan koulutusta eikä koulutusta ole kokonaisuutena valtakunnan tasolla suunniteltu.
Syntyvyys on Suomessa erittäin alhaista, se on kriisiaikojen tasolla (nälkävuodet). Olemme täysin unohtaneet, mikä merkitys lapsilla on aikuisille, lapsissa on aikuisten tulevaisuus. Se on jo vanha viisaus ja pätee edelleenkin. Jos ei ole lapsia ei ole tulevaisuutta, koska lapset huolehtivat vanhuksista, käyvät töissä jne.. aikuisena.
Piittaamattomuutta lapsiperheitä kohtaan yritetään nyt paikata puheilla ulkomaisen työvoiman tulemisesta tänne. Sekin on vain tilapäisratkaisu hätään, se ei korjaa syntyvyysongelmaa eikä siten ole mikään pysyvä ratkaisu.
Ulkomainen työvoima on yleensä tilapäisesti, maassa harva jää pysyvästi asumaan, vaan mieli tekee kotiseuduille takaisin pois vieraasta kulttuurista.
Illuusio itsenäisestä pärjäämisestä ilman muiden apua on luonut piittaamattomuutta lapsista ja lapsiperheistä sekä koulutusjärjestelmästä. Koulutusta on ruvettu näkemään ylellisyytenä, jota ei pitäisi kaikille suoda vaan passittaa mielummin heti töihin. Kuitenkin työelämä vaatii koulutusta.
Koulutusjärjestelmän tarjoma ammatillinen koulutus on kehittynyt siihen suuntaan, että joudutaan entistä enemmän täydentämään osaamista ammatillisilla työvoimakursseilla työttömyyden aikana jotta työllistyttäisiin.
Päteviä ammatillisia-, ja korkeakouluopettajia ei saada, koska opettajien palkkataso on surkea, ei palkka pärjää kilpailussa.
Suomessa opintotuki on jäänyt paljon jälkeen muista pohjoismaista se on 150-650€ alempi kuin muualla.
On aika suuri korotus jos esim. 150€ korotettaisiin tukea. Vaikuttaa tukijärjestelmän tietoiselta alasajolta. Tuen ostovoima putoo ja on pudonnut kokoajan siitä lähtien kun viimeinen korotus on tehty joskus yli 10 vuotta sitten. Jotta päästäisiin edes kohtuulliseen tukitasoon jolla tulisi toimeen, pitäisi tukea nostaa niin paljon ettei sellaiseen ole varaa.
Kun tuki ei seuraa inflaatiota, ajaudutaan tilanteeseen, että se on pudonnut liikaa eikä ole enää varaa korjata tilannetta.
Suomessa opintotuki on maksimissaan 650€/kk, Islannissa ja Norjassa noin 1000€/kk, Tanskassa lähes 900€/kk, Ruotsissa yli 800€/kk.
Tilanne on johtanut siihen ettei suomalaisopiskelija voi tasoittaa toimeentulonsa alhaisuutta edes käymällä töissä.
Puhutaan satsaamisesta osaamiseen, opiskelijan ja koulutusjärjestelmän näkökulmasta näyttää tilanne täysin päinvastaiselta. Ollaan heikentämässä osaamista.
Globaali talous on kehittynyt siihen suuntaan, että opiskelu on jatkuva prosessi koko työelämän ajan, sen täytyy nivoutua saumattomasti olennaisena osana työelämän kanssa yhteen. Enää ei valmistuta koulusta elämän mittaiselle työuralle, vaan joudutaan opiskelemaan monta kertaa ja vaihtelemaan työuraa. Tätä ei oteta huomioon koulutusjärjestelmässä vaan on jouduttu olosuhteiden pakosta parsimaan kasaan erillaisia tilapäis- ja hätäratkaisuja joita esim. työvoimakoulutus on.
Työvoimakoulutuksen tilapäisluonteisuus näkyy sen suunnittelemattomuudessa, kunnat ostavat oman mielensä mukaan koulutusta eikä koulutusta ole kokonaisuutena valtakunnan tasolla suunniteltu.
Syntyvyys on Suomessa erittäin alhaista, se on kriisiaikojen tasolla (nälkävuodet). Olemme täysin unohtaneet, mikä merkitys lapsilla on aikuisille, lapsissa on aikuisten tulevaisuus. Se on jo vanha viisaus ja pätee edelleenkin. Jos ei ole lapsia ei ole tulevaisuutta, koska lapset huolehtivat vanhuksista, käyvät töissä jne.. aikuisena.
Piittaamattomuutta lapsiperheitä kohtaan yritetään nyt paikata puheilla ulkomaisen työvoiman tulemisesta tänne. Sekin on vain tilapäisratkaisu hätään, se ei korjaa syntyvyysongelmaa eikä siten ole mikään pysyvä ratkaisu.
Ulkomainen työvoima on yleensä tilapäisesti, maassa harva jää pysyvästi asumaan, vaan mieli tekee kotiseuduille takaisin pois vieraasta kulttuurista.
Illuusio itsenäisestä pärjäämisestä ilman muiden apua on luonut piittaamattomuutta lapsista ja lapsiperheistä sekä koulutusjärjestelmästä. Koulutusta on ruvettu näkemään ylellisyytenä, jota ei pitäisi kaikille suoda vaan passittaa mielummin heti töihin. Kuitenkin työelämä vaatii koulutusta.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Suomessa opintotuki on jäänyt paljon jälkeen muista pohjoismaista se on 150-350€ alempi kuin muualla.