Mietin syitä miksi korostuneen leveät ja leveäperäiset veneet kuten IMOCA 60, Pogo 40s3 yms. ovat suhteellisen huonoja luovilla.
Kuvia ja videoita katsoessa tajusin että ko. mallisessa veneessä rungon hydrodynaaminen keskilinja muuttu varsin paljon kallistuneena, jolloin runko on tavallaan menossa eri suuntaan kuin köliprofiili, jolloin kölistä tuleekin peräsimen kaltainen suojan puolelle ohjaava profiili.
Asian hahmottaminen helpottuu, kun miettii täysin päinvastaisen runkomuodon, kuten vaikka Hain tain H:n symmetristä kallistumista, jossa köli osoittaa kallistuneenakin samaan suuntaan kuin vedenalainen runko.
Pogossa yms. muodostuu sen sijaan ihan uusi epäsymmetrinen vesilinja takanurkasta keulaan, mutta köliprofiilin asento kulkusuuntaan nähden ei muutu.
Olenkin lähes varma että näiden avotuuliveneiden suhteellisen huono kryssivauhti johtuu suurelta osin tästä ulos VMG:ltä ohjaavasta kölistä! Vähemmän kallistuvassa foileilla varustetussa veneessä ilmiö on vähäisempi, joten foilit parantaa sitäkin kautta välillisesti kryssivauhtia.
Voi vain miettiä kuinka paljon oman tavallisen veneen tuuleennousu heikentyisi, jos kölillä ohjattaisiin sorron suuntaan. Tämä tilanne on leveissä leveäperäisissä!
Kallistuneen leveän ja leveäperäisen veneen (Pogo, IMOCA yms.) köli auraa!
79
861
Vastaukset
- Anonyymi
Tuo oli kyllä naisten logiikkaa.
- Anonyymi
Fiksujen naisten logiikkaa, ei Speden naisten logiikkaa.
- Anonyymi
Enpäs ole koskaan tullut ajatelleeksikaan. Äkkiseltään tuntuu, että
Totta joka sana - Anonyymi
Kryssivän leveäperäisen veneen edestä taakse voimakkaasti levenevä kylki toimii pienellä kallistuksella jarruttavana voimana, ja suurella kallistuksella leveäperäinen alkaa kulkea sen kylkensä muodostaman linjan suuntaisesti, jolloin kölin kulkusuunta kääntyy enemmän sorron suuntaan. Tätä varmaan tarkoitit?
- Anonyymi
Aloituksen ostsikossa kirjoitetaan kölin auraamisesta, mutta kölihän kääntyy leveäperäisen voimakkaasti kallistuessa sorron suuntaan joka ei ole auraamista vaan päinvastoin. Samalla kölin suuntaavuus kuitenkin kääntyy myös alaspäin kohti syvyyksiä, koska veneen leveä perä nousee kallistuksessa korkealle, eli siinä mielessä köli auraa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aloituksen ostsikossa kirjoitetaan kölin auraamisesta, mutta kölihän kääntyy leveäperäisen voimakkaasti kallistuessa sorron suuntaan joka ei ole auraamista vaan päinvastoin. Samalla kölin suuntaavuus kuitenkin kääntyy myös alaspäin kohti syvyyksiä, koska veneen leveä perä nousee kallistuksessa korkealle, eli siinä mielessä köli auraa.
Kummalla puolella leveäperäisen kallistuneen veneen köliä on sinun mielestäsi yli- ja kummalla taas alipaine?
Väitätkö todellakin leen puolella olevan alipainetta, mikä vetää köliä sekä alaspäin että leen puolelle sivusuunnassa lisäten sortoa?
Todellisuus on kyllä päinvastoin, kölin hydrodynaaminen voima nostaa venettä sekä tuuleen että ylöspäin.
Rungon sortokulma on siksi varsin suuri, jos se mitataan keulasta leenpuolen peräkulmaan vedetyn suoran suhteen.
- Anonyymi
Lättänän rungon kyky muodostaa sivuvoimaa on aika onneton verrattuna köliin ja peräsimeen eli leveässäkin veneessä köli ja peräsin määrävät kulkusuunnan hyvin suurelta osin eli ei tuollainen leveäperäinen runko kulje vedessä epäsymmetrisen vesilinjansa teoreettisen keskiviivan suuntaisesti kuten ei myöskään kapeaperäinen Sortokulma symmetisellä kölillä varustetulla veneelle on luokkaa 3-6 astetta keskilinjaan nähden luovilla. Leveäperäinen runko kulkee veden läpi enemmän vinottain kuin kapeaperäinen runko, jolloin kulkuvastus on suurempi. Kevyellä kelillä tämä on varmasti haittaava tekijä, mutta kovemmalla kelillä kun oikaiseva momentti on vauhdin kannalta suuremmassa merkityksessä saattaapi ola niin, että leveydestä on enemmän hyötyä kuin haittaa. Esimerkkeinä mainitut veneet ovat kehitetty käytettäväksi kilpailuissa, joissa on huomattavan suuri osa avotuulia/sivutuulia ja luovia vain nimeksi. Tällöin on luonnollista että myös takila, köli ja peräsimet on suunniteltu siten että avotulilla kulkee, mikä näkyy heikompana luovivauhtina.
- Anonyymi
Ilmakuvien ja -videoiden perusteella veneet eivät vaikuttaisi etenevän kylki edellä poikittain vaan jättövanat ovat kallistuneen kyljen vesilinjan suuntasia.
Eikä se toisaalta ole merkityksellistäkään, koska kyse on kallistuman aiheuttamasta geometrian muutoksesta joka tapahtuu joka tapauksessa. Se edetäänkä kyljen vai kölin suuntaan riippuu pelkästään niiden voimasuhteista, häviöitä syntyy joka tapauksessa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ilmakuvien ja -videoiden perusteella veneet eivät vaikuttaisi etenevän kylki edellä poikittain vaan jättövanat ovat kallistuneen kyljen vesilinjan suuntasia.
Eikä se toisaalta ole merkityksellistäkään, koska kyse on kallistuman aiheuttamasta geometrian muutoksesta joka tapahtuu joka tapauksessa. Se edetäänkä kyljen vai kölin suuntaan riippuu pelkästään niiden voimasuhteista, häviöitä syntyy joka tapauksessa.Sortokulmat ovat niin olemattoman pieniä, että niiden mittaaminen kuvista tai videoista on täysin mahdotonta. Varsinkin vähän avoimemmilla kulmilla sorto jää selvästi pienemmäksi kuin luovilla. Imocoissa kun köli ja eväratkaisujen ei tarvitse olla symmetrisiä, voidaan teoriassa eliminoida sorto kokonaan pois jos niin halutaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sortokulmat ovat niin olemattoman pieniä, että niiden mittaaminen kuvista tai videoista on täysin mahdotonta. Varsinkin vähän avoimemmilla kulmilla sorto jää selvästi pienemmäksi kuin luovilla. Imocoissa kun köli ja eväratkaisujen ei tarvitse olla symmetrisiä, voidaan teoriassa eliminoida sorto kokonaan pois jos niin halutaan.
Et nyt saa pointista kiinni, kyse ei ole nyt sorrosta.
Kallistuessaan tuon mallisessa veneessä rungon keskilinjan asento muuttu kulkusuuntaan nähden jopa useita asteita.
Tuollaista kallistuneessa asennossa olevaa äärimmäisen leveää silitysrautaa voisi kärjistäen ajatella jopa kaksirunkoisena, jossa edestä toisiinsa yhdistetyt ponttoonit muodostaa teräväkärkisen V-muodon.
Kallistuneena V-cat kulkee toisella ponttoonillaan joka osoittaa ihan eri suuntaan kuin veneen keskilinjan suuntainen kölisiipi. - Anonyymi
Kyllä todellisuudessa kryssimään joutuu missä tahansa kilpailussa jotka ajetaan kommioradalla mm!Lisäksi,ainakun purjehdin helsingistä ahvnanmaalle niin suurin osan matkasta on vallitsevien tuulien takia kryssiä!Tiedoksi sille henkilölle,jonka mielestä
kryssiä ei oikeastaan ole juuri lainkaan! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä todellisuudessa kryssimään joutuu missä tahansa kilpailussa jotka ajetaan kommioradalla mm!Lisäksi,ainakun purjehdin helsingistä ahvnanmaalle niin suurin osan matkasta on vallitsevien tuulien takia kryssiä!Tiedoksi sille henkilölle,jonka mielestä
kryssiä ei oikeastaan ole juuri lainkaan!Kryssiä ei juurikaan ole kilpailuissa, joihin IMOCAt ja Class 40:t on suunniteltu. Ei niitä todellakaan ole suunniteltu ratapurjehdukseen eikä Suomen saaristoon.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Et nyt saa pointista kiinni, kyse ei ole nyt sorrosta.
Kallistuessaan tuon mallisessa veneessä rungon keskilinjan asento muuttu kulkusuuntaan nähden jopa useita asteita.
Tuollaista kallistuneessa asennossa olevaa äärimmäisen leveää silitysrautaa voisi kärjistäen ajatella jopa kaksirunkoisena, jossa edestä toisiinsa yhdistetyt ponttoonit muodostaa teräväkärkisen V-muodon.
Kallistuneena V-cat kulkee toisella ponttoonillaan joka osoittaa ihan eri suuntaan kuin veneen keskilinjan suuntainen kölisiipi.Mitä väliä sillä on IMOCAssa, joss köli on kantattuna sivulle ja jopa ilmassa? Se daggerboard tai foili voidaan laittaa siihen kulmaan, jossa toimii parhaiten ja se on myös epäsymmetrinen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitä väliä sillä on IMOCAssa, joss köli on kantattuna sivulle ja jopa ilmassa? Se daggerboard tai foili voidaan laittaa siihen kulmaan, jossa toimii parhaiten ja se on myös epäsymmetrinen.
Ymmärsin aloituksesta ettei keskustelu koske vain IMOCA 60 veneitä, vaan ylipäätään leveitä jollaisesta runkomuodosta IMOCA on kyllä hyvä esimerkki.
Ja sitä paitsi kyllähän havainto koskee myös kanttikölistä IMOCA venettä, niin kauan kuin kanttiköli on vedessä. Vähintään valtavan kokoinen kölin bulbi etenee hieman vinosti kulkusuuntaan nähden, eikä virtausteknisesti parhaassa mahdollisessa asennossa.
Mielenkiintoinen aihe. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Et nyt saa pointista kiinni, kyse ei ole nyt sorrosta.
Kallistuessaan tuon mallisessa veneessä rungon keskilinjan asento muuttu kulkusuuntaan nähden jopa useita asteita.
Tuollaista kallistuneessa asennossa olevaa äärimmäisen leveää silitysrautaa voisi kärjistäen ajatella jopa kaksirunkoisena, jossa edestä toisiinsa yhdistetyt ponttoonit muodostaa teräväkärkisen V-muodon.
Kallistuneena V-cat kulkee toisella ponttoonillaan joka osoittaa ihan eri suuntaan kuin veneen keskilinjan suuntainen kölisiipi.Totta kai on kysymys sorrosta eli purjeiden aiheuttama sivulle työntävälle voimalle pitää olla vastavoima joka syntyy kölistä, peräsimestä ja rungosta. Näistä kolmesta rungon kyky tuotta sivuvoimaa on todella huono varsinkin silloin kun on kyseessä kevyt vene hyvin lattealla pohjamuodolla. Totta kai leveäperäisen veneen kallistuminen "vinoon" lisää jossain määrin vastusta verrattuna kapeaperäiseen koska leveäperäinen runko on enemmän "poikittain" kulkusuuntaan nähden. Tarkoitukseni oli vain tuoda julki se, että tämän nimenomaisen ilmiön vaikutus luovivauhtiin keskimäärin on aika marginaalinen ja esimerkissä mainittujen veneiden luovinopeutta heikentävät aika monet muutkin tekijät joilla on enemmän merkitystä kuin aloituksessa mainittu kallistuksen aiheuttama rungon kulkuvastuksen lisääntyminen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Et nyt saa pointista kiinni, kyse ei ole nyt sorrosta.
Kallistuessaan tuon mallisessa veneessä rungon keskilinjan asento muuttu kulkusuuntaan nähden jopa useita asteita.
Tuollaista kallistuneessa asennossa olevaa äärimmäisen leveää silitysrautaa voisi kärjistäen ajatella jopa kaksirunkoisena, jossa edestä toisiinsa yhdistetyt ponttoonit muodostaa teräväkärkisen V-muodon.
Kallistuneena V-cat kulkee toisella ponttoonillaan joka osoittaa ihan eri suuntaan kuin veneen keskilinjan suuntainen kölisiipi."Kallistuessaan tuon mallisessa veneessä rungon keskilinjan asento muuttu kulkusuuntaan nähden jopa useita asteita."
Rungon keskilinjan suunta kulkusuuntaan nähden on nimeltään juurikin sorto, joten et tiedä mistä kirjoitat: "Et nyt saa pointista kiinni, kyse ei ole nyt sorrosta."
Keskilinjan suunnan muutos kallistuman funktiona taas ei liity kirjoittamaasi mitenkään, mutta aloittajan kirjoitukseen sitäkin enemmän. Kulkusuunta ei siihen liity. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ymmärsin aloituksesta ettei keskustelu koske vain IMOCA 60 veneitä, vaan ylipäätään leveitä jollaisesta runkomuodosta IMOCA on kyllä hyvä esimerkki.
Ja sitä paitsi kyllähän havainto koskee myös kanttikölistä IMOCA venettä, niin kauan kuin kanttiköli on vedessä. Vähintään valtavan kokoinen kölin bulbi etenee hieman vinosti kulkusuuntaan nähden, eikä virtausteknisesti parhaassa mahdollisessa asennossa.
Mielenkiintoinen aihe.IMOCAn köli bulbeineen toimii kallistuneena kuten uudemman IMOCAn foili, pyrkii oikaisemaan kallistusta. Ne foilithan ovat hydrodynaamisesti pelkästään jarruja.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
IMOCAn köli bulbeineen toimii kallistuneena kuten uudemman IMOCAn foili, pyrkii oikaisemaan kallistusta. Ne foilithan ovat hydrodynaamisesti pelkästään jarruja.
Mitä tarkoitat hydrodynaamisesti pelkkiä jarruja? Nehän tuottavat oikaisevaa momenttia ja keventävät tai jopa nostavat rungon ilmaan (perää lukuun ottamatta), mikä vähentää kokonaisvastusta ja mahdollistaa suuremman tehon purjeista. Ja tuottavat myös sortoa vastustavan voiman.
Tietysti niistä tulee vastusta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitä tarkoitat hydrodynaamisesti pelkkiä jarruja? Nehän tuottavat oikaisevaa momenttia ja keventävät tai jopa nostavat rungon ilmaan (perää lukuun ottamatta), mikä vähentää kokonaisvastusta ja mahdollistaa suuremman tehon purjeista. Ja tuottavat myös sortoa vastustavan voiman.
Tietysti niistä tulee vastusta.Sitä juuri tarkoitan, että foileista tulee vastusta, eiväthän ne halutut voimat tyhjästä synny. Ne postiiviset vaikutukset vain ovat suuremmat, joten foileja kannattaa käyttää.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Kallistuessaan tuon mallisessa veneessä rungon keskilinjan asento muuttu kulkusuuntaan nähden jopa useita asteita."
Rungon keskilinjan suunta kulkusuuntaan nähden on nimeltään juurikin sorto, joten et tiedä mistä kirjoitat: "Et nyt saa pointista kiinni, kyse ei ole nyt sorrosta."
Keskilinjan suunnan muutos kallistuman funktiona taas ei liity kirjoittamaasi mitenkään, mutta aloittajan kirjoitukseen sitäkin enemmän. Kulkusuunta ei siihen liity.Nyt et kyllä itse ymmärrä mistä sorrossa on kyse.
Sorto syntyy purjeista tulevasta kurssiin nähden sivusuuntaisesta voimasta ja sitä yritetään rajoittaa kölillä, rungolla ja peräsimellä aiheutuvalla sivuttaispidolla. Sivuttaispidon puutteesta johtuvaa ja pidon ylittävää kurssipoikkeamaa kutsutaan sorroksi.
Tässä ketjussa on kyse kallistuneen veneen kölin kääntymisestä siten, että se alkaa toimimaan sorroon suuntaan ohjaavana siipenä!
Eli kyse ei ole kölin sivuttaispidon ylittävästä voimasta, vaan kölin ohjaavasta voimasta! Et kai kutsu sorroksi sitäkin, jos ohjaat venettä peräsimellä sorron suuntaan?
- Anonyymi
Auraus ja haritus ovat vastakkaisia käsitteitä toisilleen, ja niitä voi esiintyä vain silloin kun kyse on kahdesta kappaleesta. Auton etupyörät voivat siis harittaa taikka aurata, mutta moottoripyörän etupyörä ei todellakaan voi, kuten ei ainoa köliveneen kölieväkään.
- Anonyymi
IMOCAssa niitä eviä on montaa erilaista ja niitä voi myös nostella ja kallistella, ainakin osaa niistä. Kryssillä nostovoima tulee bilgeboardista, joita on yksi molemmilla laidoilla. Tai sitten foileilla. Noidenhan ei tarvitse olla kölilinjan suuntaisia (vai vaatiiko sääntö?) ja vain toinen on vedessä kerralla.
Painolastibulbissa kiinnioleva evähän käännetään tuulen puolelle, jolloin sillä ei saada sortoa vastustavaa voimaa.
Kiintokölisessä Classe 40:ssa tilanne on sitten täysin eri. - Anonyymi
Viestistäsi syntyy ikävä kyllä vaikutelma ettet ylipäätään edes ymmärrä aloituspostauksessa ihan seikkapeäräisesti havainnoitua todellista ilmiötä. Ja se että keskityt havaitun ilmiön sijaan termeihin kuten auraus ja haritus, antaa puolestaan hiukan katkeran vaikutelman, kun joku muu on tajunnut jotain mitä itse ei ymmärrä valmiiksi selitettynä.
Ja sitä paitsi auraushan oli juuri oikea termi havaittuun ilmiöön. Kallistunut runko ja köli muodostavat kokonaisuutena samankaltaisen auran, kuin vaikka kuorma-auto ja alueaura yhdistelmä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Viestistäsi syntyy ikävä kyllä vaikutelma ettet ylipäätään edes ymmärrä aloituspostauksessa ihan seikkapeäräisesti havainnoitua todellista ilmiötä. Ja se että keskityt havaitun ilmiön sijaan termeihin kuten auraus ja haritus, antaa puolestaan hiukan katkeran vaikutelman, kun joku muu on tajunnut jotain mitä itse ei ymmärrä valmiiksi selitettynä.
Ja sitä paitsi auraushan oli juuri oikea termi havaittuun ilmiöön. Kallistunut runko ja köli muodostavat kokonaisuutena samankaltaisen auran, kuin vaikka kuorma-auto ja alueaura yhdistelmä.Aivan, kuten tietäkin pystyy auraamaan yhdellä levylläkin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aivan, kuten tietäkin pystyy auraamaan yhdellä levylläkin.
Kölillä auraamalla et kyllä saa tietä puhtaaksi lumesta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kölillä auraamalla et kyllä saa tietä puhtaaksi lumesta.
Saitpa osuvasti sanottua taas viimeisen sanan. Oletko tyytyväinen?
- Anonyymi
Jos sitä ihan kylmiltään pohtii, niin vain sellaisessa veneessä, missä levein kohta on kölin kohdalla köli on aivan kulkusuunnan mukaisesti, pois lukien sorto. Foilaavassa Imoca-veneessä keula on kaukana vedestä hyvävauhtisella kryssillä, jolloin vene kallistuu. Ohessa on kuva vanhemmasta Imocasta vuodelta 1995, jossa köli on rungon leveimmässä kohdassa.
https://1.bp.blogspot.com/-DiPfWtuUbWo/XcHvxpWqC0I/AAAAAAAAFys/aBgXlMhgBsYrfJ9IF0SiNVu_2bTP56FVwCLcBGAsYHQ/s1600/open60sail-1995.png- Anonyymi
Ei se foilaava IMOCA taatusti foilaa kryssillä, jos parasta VMG:tä haetaan. Tässä hiukan avataan problematiikkaa. Foili on paljon pienempi kuin daggerboard (rakkaalla lapsella monta nimeä!) ja molempia ei sallita, kun eviä saa olla vain 5. Foili pitää siis optimoida lähinnä avotuulille IMOCAlla, koska kryssiä ei juuri ole noilla ajettavissa kisoissa.
https://www.seahorsemagazine.com/111-content/august-2017/513-too-soon - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei se foilaava IMOCA taatusti foilaa kryssillä, jos parasta VMG:tä haetaan. Tässä hiukan avataan problematiikkaa. Foili on paljon pienempi kuin daggerboard (rakkaalla lapsella monta nimeä!) ja molempia ei sallita, kun eviä saa olla vain 5. Foili pitää siis optimoida lähinnä avotuulille IMOCAlla, koska kryssiä ei juuri ole noilla ajettavissa kisoissa.
https://www.seahorsemagazine.com/111-content/august-2017/513-too-soonJoo, olet kryssin suhteen oikeassa, ja kryssillähän nuo toimivat huonosti. Sivutuulessa, jota aika paljon ajetaan, foili on tärkeä, ja se pitää venee oikeassa asennossa. Mutta siellä on muutama vene rikkinäisellä foililla liikkeellä, esim. kolmantena oleva Ruyant, joka ei ole jäänyt paljon jälkeen foilin hajoamisen takia. Ei se siis ratkaisevan tärkeä ole, tai riippuu ehkä keleistä tai sitten Ruyant on ajanut koko ajan ehjällä foililla.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Joo, olet kryssin suhteen oikeassa, ja kryssillähän nuo toimivat huonosti. Sivutuulessa, jota aika paljon ajetaan, foili on tärkeä, ja se pitää venee oikeassa asennossa. Mutta siellä on muutama vene rikkinäisellä foililla liikkeellä, esim. kolmantena oleva Ruyant, joka ei ole jäänyt paljon jälkeen foilin hajoamisen takia. Ei se siis ratkaisevan tärkeä ole, tai riippuu ehkä keleistä tai sitten Ruyant on ajanut koko ajan ehjällä foililla.
Eihän Ruyantin foili pahasti hajonnut. Sahasi kärjestä palan pois. Hajonnut foili oli myös se ko. kisassa vähemmän käytetty.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Joo, olet kryssin suhteen oikeassa, ja kryssillähän nuo toimivat huonosti. Sivutuulessa, jota aika paljon ajetaan, foili on tärkeä, ja se pitää venee oikeassa asennossa. Mutta siellä on muutama vene rikkinäisellä foililla liikkeellä, esim. kolmantena oleva Ruyant, joka ei ole jäänyt paljon jälkeen foilin hajoamisen takia. Ei se siis ratkaisevan tärkeä ole, tai riippuu ehkä keleistä tai sitten Ruyant on ajanut koko ajan ehjällä foililla.
Vaikea ajaa sivutuulessa,jos tuulee suoraan edestä,eli suuta johon ollaan matkalla!Voi kiesus mitä valopäitä!!!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vaikea ajaa sivutuulessa,jos tuulee suoraan edestä,eli suuta johon ollaan matkalla!Voi kiesus mitä valopäitä!!!
Älä hyvä palstavieras tukehdu pullaasi. Lue postaus ajan kanssa ja sitten anna siihen asiallinen ja kohtelias kommentti.
Näin saamme luotua miellyttävän keskusteluympäristön. Eikö totta?
T. Foilaaja - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Älä hyvä palstavieras tukehdu pullaasi. Lue postaus ajan kanssa ja sitten anna siihen asiallinen ja kohtelias kommentti.
Näin saamme luotua miellyttävän keskusteluympäristön. Eikö totta?
T. FoilaajaOlen siihen täysin kykenemötön,
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vaikea ajaa sivutuulessa,jos tuulee suoraan edestä,eli suuta johon ollaan matkalla!Voi kiesus mitä valopäitä!!!
Suuhun on matkalla ruoka ja juoma, ei purjevene!
Voi kiesus mitä valopäitä!!!
- Anonyymi
Tämä(kin) ilmiö olisi tutkittavissa asentamalla veneeseen vedenalainen tallentava kamera.
- Anonyymi
Ei se leveäperäinen vene poikittain etene vaan keula osoittaa kulkusuuntaan. Köli leikkaa vettä keskilinjassa menosuuntaan osoittaen.
- Anonyymi
Kalistuessa leveäperäisen kapea keulapiikki pysyy alhaalla vedessä ja perän keskilinja nousee korkealle ilmaan, joten samoin kölin takareuna on korkeammalla vedessä kuin kölin etureuna, ja köli leikkaa vettä se mukaisesti.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kalistuessa leveäperäisen kapea keulapiikki pysyy alhaalla vedessä ja perän keskilinja nousee korkealle ilmaan, joten samoin kölin takareuna on korkeammalla vedessä kuin kölin etureuna, ja köli leikkaa vettä se mukaisesti.
Köli leikkaa vettä siten että sen tulokulma tuottaa purjeiden sivuvoimalle kompensoivan vaikutuksen. Veneen perän leveydellä taikka kallistusakselin pituus/korkeussuuntaisella kallistumalla ei ole mitään vaikutusta tähän.
- Anonyymi
Kölin symmetria-akseli osoittaa kulkusuuntaan vain silloin kun se ei nostovoimaa tuota. Epäsymmetrisillä köleillä kyseistä symmetria-akselia ei tietysti ole edes olemassa.
Keula ei osoita juuri koskaan täsmälleen kulkusuuntaan, vaan sortokulman verran kulkusuunnasta sivuun. Ts course ja heading tarkoittavat eri asiaa.
- Anonyymi
Mikäs se "foili" nyt sitten onkaan tässä tapauksessa, tarkoitan suomeksi,? Tuntuu sana esiintyvän keulapurjeidenkin yhteydessä, merkitys eri?
T. Puuveneellä aloittanut puupääpappa.- Anonyymi
Se on kantosiipi, eli veden alapuolella oleva evä, joka tuottaa nostetta, jolloin veneen noustessa kitka vähenee. Etufoili on sen sijaan rullagenuoihin liittyvä förstaagissa oleva profiili, jonka raiteeseen purje nostetaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Se on kantosiipi, eli veden alapuolella oleva evä, joka tuottaa nostetta, jolloin veneen noustessa kitka vähenee. Etufoili on sen sijaan rullagenuoihin liittyvä förstaagissa oleva profiili, jonka raiteeseen purje nostetaan.
Kiitos asiallisesta ja selkeästä vastauksesta!
T. Puupääpappa
- Anonyymi
Jospa kääntäisi aloittajan ajatuksen toisinpäin lähemmäksi todellisuutta. Kuten edellä on todettu, köli ja peräsin käytännössä määräävät etenemissuunnan. Silloin rungon kantti tuottaa kryssillä nostetta tuuleen.
- Anonyymi
Vaikka kääntäisit ajatuksiasi miten päin tahansa, niin kallistuneen leveäperäisen köli ja vesilinja osoittaa silti eri suuntiin.
No tiedätpähän nyt syyn, miksi vanha homeskandi menee taas ensi kesänä kryssillä ohi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vaikka kääntäisit ajatuksiasi miten päin tahansa, niin kallistuneen leveäperäisen köli ja vesilinja osoittaa silti eri suuntiin.
No tiedätpähän nyt syyn, miksi vanha homeskandi menee taas ensi kesänä kryssillä ohi.Olenhan minä shit-boxillani (=homeskandi) mennyt kaksikin kertaa leveäperäisestä Class 40:stä ohi. Varsinkin kevyellä kryssillä sen tapaiset ovat onnettoman hitaita.
Mutta silti aloittaja ajatteli asian väärin päin, kun kuvitteli kölin asettuvan kallistuessa negatiiviselle kohtauskulmalle huonontaen nousukulmaa. Runkomuodosta riippumatta köli tuottaa nostetta, mutta silitysrautaveneen runko kyntää turhankin jyrkässä kulmassa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olenhan minä shit-boxillani (=homeskandi) mennyt kaksikin kertaa leveäperäisestä Class 40:stä ohi. Varsinkin kevyellä kryssillä sen tapaiset ovat onnettoman hitaita.
Mutta silti aloittaja ajatteli asian väärin päin, kun kuvitteli kölin asettuvan kallistuessa negatiiviselle kohtauskulmalle huonontaen nousukulmaa. Runkomuodosta riippumatta köli tuottaa nostetta, mutta silitysrautaveneen runko kyntää turhankin jyrkässä kulmassa.Ajatteletkohan nyt itse asian väärin päin. Yleensä nosteella tarkoitetaan ylöspäin suuntautuvaa voimaa, mutta tässä tapauksessa kääntynyt köli tuottaa sorron suuntaan kääntävän voiman lisäksi negatiivista nostetta jonka aiheuttava voima vetää köli alaspäin lisäten veneen "aktiivista uppoumaa" ja oikaisevaa momenttia.
- Anonyymi
Leveäperäinen kryssillä kallistuessaan pyrkii hautaamaan kapean keulansa mereen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olenhan minä shit-boxillani (=homeskandi) mennyt kaksikin kertaa leveäperäisestä Class 40:stä ohi. Varsinkin kevyellä kryssillä sen tapaiset ovat onnettoman hitaita.
Mutta silti aloittaja ajatteli asian väärin päin, kun kuvitteli kölin asettuvan kallistuessa negatiiviselle kohtauskulmalle huonontaen nousukulmaa. Runkomuodosta riippumatta köli tuottaa nostetta, mutta silitysrautaveneen runko kyntää turhankin jyrkässä kulmassa.Missä olet mennyt Class 40:stä ohi? Eihän Suomessa sellaista ole ollut sitten Akilaria 40:n reilu 10 vuotta sitten. Se oli sentään Suursaaresssa koko kisan nopein vene, tosin tuona vuonna ei Suursaaren kiertoon saatu lupaaa.
http://avomeripurjehtijat.org/2009/06/06/volvo-suursaari-race-2009/
Tuo kävi tiukan kisan nopeimman tittelistä Swan 45:n kanssa, joten ei sitä ihan homeskandilla ohiteta. Tai onhan Swan 45 ehkä jonkun mielestä sellainen, ainakin skandi.
Arin vanha vene ei ole Class 40. Se on samalle rungolle tehty cruiseri, jossa on matalampi köli, paljon enemmän sisustusta jne.
Tai onhan nyt taas tuo Fuji täällä, mutta tuskin sitäkään olet kryssillä ohittanut. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olenhan minä shit-boxillani (=homeskandi) mennyt kaksikin kertaa leveäperäisestä Class 40:stä ohi. Varsinkin kevyellä kryssillä sen tapaiset ovat onnettoman hitaita.
Mutta silti aloittaja ajatteli asian väärin päin, kun kuvitteli kölin asettuvan kallistuessa negatiiviselle kohtauskulmalle huonontaen nousukulmaa. Runkomuodosta riippumatta köli tuottaa nostetta, mutta silitysrautaveneen runko kyntää turhankin jyrkässä kulmassa."Runkomuodosta riippumatta köli tuottaa nostetta, mutta silitysrautaveneen runko kyntää turhankin jyrkässä kulmassa."
Mutta mieti sitä kun leveäperäinen kallistuu kryssissä, jolloin perässä veneen keskilinja nousee ilmaan korkealle, ja miten tämä veneen asennon muutos vaikuttaa vesivirtauksiin kölissä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Runkomuodosta riippumatta köli tuottaa nostetta, mutta silitysrautaveneen runko kyntää turhankin jyrkässä kulmassa."
Mutta mieti sitä kun leveäperäinen kallistuu kryssissä, jolloin perässä veneen keskilinja nousee ilmaan korkealle, ja miten tämä veneen asennon muutos vaikuttaa vesivirtauksiin kölissä.Taatusti ei ole optimaalista purjehtia kryssillä niin kallellaan, että keskilinja nousee korkealle. Pitää myös huomioida, ettei noiden rungot ole tasapohjaisia, vaikka siltä ehkä näyttävät. Pohja nousee ja kapenee perää kohti.
Tämä ehkä kryssii normaalisti.
https://c8.alamy.com/comp/DY5EK4/artemis-ocean-racing-ii-open-60-undergoing-sea-trails-in-the-solent-DY5EK4.jpg
Tässä kallistusta on aivan liikaa. Ehkä väistää tuota toista purjeita löystämättä?
https://www.imoca.org/mediacenter/uploads/xl/vendee-globe:-d---40.jpeg - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Missä olet mennyt Class 40:stä ohi? Eihän Suomessa sellaista ole ollut sitten Akilaria 40:n reilu 10 vuotta sitten. Se oli sentään Suursaaresssa koko kisan nopein vene, tosin tuona vuonna ei Suursaaren kiertoon saatu lupaaa.
http://avomeripurjehtijat.org/2009/06/06/volvo-suursaari-race-2009/
Tuo kävi tiukan kisan nopeimman tittelistä Swan 45:n kanssa, joten ei sitä ihan homeskandilla ohiteta. Tai onhan Swan 45 ehkä jonkun mielestä sellainen, ainakin skandi.
Arin vanha vene ei ole Class 40. Se on samalle rungolle tehty cruiseri, jossa on matalampi köli, paljon enemmän sisustusta jne.
Tai onhan nyt taas tuo Fuji täällä, mutta tuskin sitäkään olet kryssillä ohittanut.No joo, se oli ensimmäisellä kerralla Ari, toisella Arin entinen. Enkä suinkaan ole väittänyt, ettei minua vähän myöhemmin olisi ohitettu varsin reilullakin nopeuserolla. Mutta kevyessä tuulessa sellainen vene on kryssillä toivottoman hidas. Sen ei pitäisi olla mikään uutinen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ajatteletkohan nyt itse asian väärin päin. Yleensä nosteella tarkoitetaan ylöspäin suuntautuvaa voimaa, mutta tässä tapauksessa kääntynyt köli tuottaa sorron suuntaan kääntävän voiman lisäksi negatiivista nostetta jonka aiheuttava voima vetää köli alaspäin lisäten veneen "aktiivista uppoumaa" ja oikaisevaa momenttia.
Höpsistä.
Kirjoituksella ei ole mitään yhteyttä todellisuuden kanssa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Runkomuodosta riippumatta köli tuottaa nostetta, mutta silitysrautaveneen runko kyntää turhankin jyrkässä kulmassa."
Mutta mieti sitä kun leveäperäinen kallistuu kryssissä, jolloin perässä veneen keskilinja nousee ilmaan korkealle, ja miten tämä veneen asennon muutos vaikuttaa vesivirtauksiin kölissä."Mutta mieti sitä kun leveäperäinen kallistuu kryssissä, jolloin perässä veneen keskilinja nousee ilmaan korkealle, ja miten tämä veneen asennon muutos vaikuttaa vesivirtauksiin kölissä."
Sillä ei ole lainkaan vaikutusta vesivirtauksiin kölissä. Ne riippuvat yksinomaan kölin muodosta, koosta sekä tulokulmasta. Tulokulma riippuu purjeen sivuvoimsta ja veneen vauhdista, ei siitä miten paljon vene viippaa keulalleen kallistuessaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Mutta mieti sitä kun leveäperäinen kallistuu kryssissä, jolloin perässä veneen keskilinja nousee ilmaan korkealle, ja miten tämä veneen asennon muutos vaikuttaa vesivirtauksiin kölissä."
Sillä ei ole lainkaan vaikutusta vesivirtauksiin kölissä. Ne riippuvat yksinomaan kölin muodosta, koosta sekä tulokulmasta. Tulokulma riippuu purjeen sivuvoimsta ja veneen vauhdista, ei siitä miten paljon vene viippaa keulalleen kallistuessaan.Kiinteäkölisen leveäperäisen veneen kölin asento veneen kallistuessa väistämättä muuttuu epäedullisesti, verrattuna vastaavaan tasapaksuun veneeseen jossa köli kallistuu vain sivusuunnassa.
Miten muotoilet leveäperäisen kiinteän kölin siten että se toimii niissä molemmissa useammissa eri suunnissa toisistaan poikkeavissa asennoissa? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kiinteäkölisen leveäperäisen veneen kölin asento veneen kallistuessa väistämättä muuttuu epäedullisesti, verrattuna vastaavaan tasapaksuun veneeseen jossa köli kallistuu vain sivusuunnassa.
Miten muotoilet leveäperäisen kiinteän kölin siten että se toimii niissä molemmissa useammissa eri suunnissa toisistaan poikkeavissa asennoissa?Täsmälleen samoin kuin minkä tahansa muunkin symmetrisen kölin. Mitään eroa ei ole kölin toiminnassa, ainoastaan rungon sortokulmassa.
Teoriassa on ihan pieni ero siinä, että leveäperäisen köliin vaikuttaa myös virtauskomponentti kölin juuresta kölin kärkeenpäin, mutta sillä ei ole käytännössä mitään merkitystä, koska sen vaikutus muiden virtausvauhdin komponenttien alenemiseen on täysin mitätöntä suuruusluokkaa, alle 0,01 %. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No joo, se oli ensimmäisellä kerralla Ari, toisella Arin entinen. Enkä suinkaan ole väittänyt, ettei minua vähän myöhemmin olisi ohitettu varsin reilullakin nopeuserolla. Mutta kevyessä tuulessa sellainen vene on kryssillä toivottoman hidas. Sen ei pitäisi olla mikään uutinen.
Arin entinen ei tosiaan ole Class 40. Painaa reilusti enemmän jne. Nopeusero oikeaan Class 40:een on valtava, myös kevyessä.
Ei se oikea Class 40 parhaimmillaan ole kevyessä tuulessa tai kryssillä, mutta ei siitä ohi mennä ihan millä vaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ajatteletkohan nyt itse asian väärin päin. Yleensä nosteella tarkoitetaan ylöspäin suuntautuvaa voimaa, mutta tässä tapauksessa kääntynyt köli tuottaa sorron suuntaan kääntävän voiman lisäksi negatiivista nostetta jonka aiheuttava voima vetää köli alaspäin lisäten veneen "aktiivista uppoumaa" ja oikaisevaa momenttia.
Nosteella tarkoitetaan kappaleen, olkoon vaikka siipi tai köli, virtauksessa tuottamaa virtauksen suhteen poikittaista voimaa. Luultavasti on alettu käyttämään noste-sanaa nimenomaan tutkittaessa lentokoneiden siipiprofiileja, joissa noste suuntautuu yleensä ylöspäin. Kölin tapauksessa kuitenkin noste on vaakasuuntainen voima.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nosteella tarkoitetaan kappaleen, olkoon vaikka siipi tai köli, virtauksessa tuottamaa virtauksen suhteen poikittaista voimaa. Luultavasti on alettu käyttämään noste-sanaa nimenomaan tutkittaessa lentokoneiden siipiprofiileja, joissa noste suuntautuu yleensä ylöspäin. Kölin tapauksessa kuitenkin noste on vaakasuuntainen voima.
Noste on hydrostaattinen voima (buoyant force). Lentokoneen siipien tai kölin aihettama hydro- tai aerodynaaminen voima on nostovoima (lift force).
Harmillisesti nuo on suomennettu lähes samaksi sanaksi.
Kölin kohdalla on tietysti hämäävää puhua nostovoimasta, kun sen nimi tulee lentokoneen siivestä, jonka laskennasta kaikki teoriat ovat peräisin. Nostovoima nostaa lentokoneen ilmaan. Kölille sopisi paremmin sivuttaisvoima, mutta nostovoima on vakiintunut käsite kaikissa siipiprofilien laskennassa ja se on määritelty liikettä vasten kohtisuoraan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Arin entinen ei tosiaan ole Class 40. Painaa reilusti enemmän jne. Nopeusero oikeaan Class 40:een on valtava, myös kevyessä.
Ei se oikea Class 40 parhaimmillaan ole kevyessä tuulessa tai kryssillä, mutta ei siitä ohi mennä ihan millä vaan.Oikea Class 40 painaa 4500 kg ja köli 3,0 m. Arin cruiserissa ilmoitettu paino 5300 ja köli 2,2 m. Runko on varsin vanhasta kisamallista, josta on tullut monta uudempaa versiota.
- Anonyymi
Mitä leveäperäisempi vene niin sitä enemmän kylki edellä se etenee kryssissä.
Melkein kylki edellä etenevän leveäperäisen purjeet pitäisi sitten skuutata veneen keskilinjasta tuulen puolelle. - Anonyymi
Määrätyn kylki edellä -kulkusuunnan yli ei kölin noste veden virtauksessa enää voi toimia mitenkään.
- Anonyymi
Suosittelen märkä korvien veistelevän pienen runko mallin ja vetelevän ammeessa/altaassa ja tutkivansa asiaa syvällisimmin.
TätiNainen - Anonyymi
Köli roikkuu akselista jonka etulaakeri on ylempänä kuin takaakeri. Akselin asennon ja veneen vesilinjan kulmaero voi olla 8 astetta. Veneen ollessa pystyssä on kölisiiven suunta täysin suora. Veneen kallistuessa vasemmalle köli käännetään oikealle ja johtuen juuri siitä 8⁰ kulmaerosta kölisiipi muuttuu auraavasta suoraksi, jopa nostavaksi.
Asia on tässä hyvin selitetty:
Ariel 336.
https://www.seahorsemagazine.com/24-content/august-2013/134-leading-edge- Anonyymi
Käy järkeen. Tässä hämää se, kun on tottunut ajattelemaan kiinteää köliä.
- Anonyymi
No niin! Artikkeli siis todisti aurausteorian oikeaksi ja myös ongelmaksi, mutta viisaat insinöörit on myös keksinyt ongelmaan ratkaisun. Eli ongelma ei niinkään koske sivuvuuntaan saranoituja kanttikölejä, mutta esim. aloituksessa mainittua Pogoa, Class 40 ja muitan leveäperäisiä veneitä kyllä.
Hieno huipennus tälle ketjulle! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No niin! Artikkeli siis todisti aurausteorian oikeaksi ja myös ongelmaksi, mutta viisaat insinöörit on myös keksinyt ongelmaan ratkaisun. Eli ongelma ei niinkään koske sivuvuuntaan saranoituja kanttikölejä, mutta esim. aloituksessa mainittua Pogoa, Class 40 ja muitan leveäperäisiä veneitä kyllä.
Hieno huipennus tälle ketjulle!Ei puhuttu mitään auraamisesta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei puhuttu mitään auraamisesta.
Niinpä. Pelkkää höpinää purjeveneistä, astekulmista ja köleistä.
Tuo artikkeli ei kerro lumen auraamisesta sanaakaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niinpä. Pelkkää höpinää purjeveneistä, astekulmista ja köleistä.
Tuo artikkeli ei kerro lumen auraamisesta sanaakaan.Köli alkaa auraaman vettä veden alla kun veneen peräpää nostetaan ilmaan. Mieti vaikka perinteistä kallellaan kryssivää kapeaperäistä venettä, jonka peräpäätä nostettaisiin samalla ilmaan näkymättömäll nosturilla, ja miten sen kölin asento muuttuu ja mitä se tekee.
Leveäperäisen veneen perän keskilinja nousee vastaavalla tavalla ilmaan veneen kallistuessa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Köli alkaa auraaman vettä veden alla kun veneen peräpää nostetaan ilmaan. Mieti vaikka perinteistä kallellaan kryssivää kapeaperäistä venettä, jonka peräpäätä nostettaisiin samalla ilmaan näkymättömäll nosturilla, ja miten sen kölin asento muuttuu ja mitä se tekee.
Leveäperäisen veneen perän keskilinja nousee vastaavalla tavalla ilmaan veneen kallistuessa."Leveäperäisen veneen perän keskilinja nousee vastaavalla tavalla ilmaan veneen kallistuessa."
Kyllä
"... miten sen kölin asento muuttuu ja mitä se tekee."
Asento muuttuu siten että etureuna ui entistä syvemmällä, ja takareuna alempana.
Köli ei millään lailla muuta toimintaansa, purjeiden sivuvoima on edelleen suunnilleen yhtä suuri kuin kölin sivuttaisuuntaisen nosteen komponentti tuulen puolelle, jollei kölin kallistuskulma oleellisesti muutu (miksi muuttuisi) pysyy tulokulma virtaukseenkin suunnilleen samana. Se mikä muuttuu on koko veneen sortokulma, ei todellakaan kölin toiminta!!! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei puhuttu mitään auraamisesta.
Ei tietenkään, koska mitään auraamosta ei esiinny, ja artikkelin kirjoittaja ymmärtää asian.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No niin! Artikkeli siis todisti aurausteorian oikeaksi ja myös ongelmaksi, mutta viisaat insinöörit on myös keksinyt ongelmaan ratkaisun. Eli ongelma ei niinkään koske sivuvuuntaan saranoituja kanttikölejä, mutta esim. aloituksessa mainittua Pogoa, Class 40 ja muitan leveäperäisiä veneitä kyllä.
Hieno huipennus tälle ketjulle!Artikkeli koski IMOCA 60:stä ja VORia, joissa on kanttiköli. Tilanne on varsin erilainen ko. asian suhteen kiintokölisellä, sillä köliä käännetään paljon enemmän kuin vene kallistuu.
Noissa on lisäeviä, joilla hoidetaan sorto. Ne ovat epäsymmetrisiä, jolloin sorto keskilinjan suhteen voi olla nolla tai jopa negatiivinen. Class 40:ssä sorto on kölin ja peräsimen varassa, jolloin kölin nostovoima ja sorto ovat varmasti positiivisia.
Rungolla tehty nostovoima on haitallista, koska se aiheuttaa runsaasti lisävastusta nostovoimaan nähden. Tehokkaalla syvällä kölillä tuo lisävastus on paljon pienempi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Leveäperäisen veneen perän keskilinja nousee vastaavalla tavalla ilmaan veneen kallistuessa."
Kyllä
"... miten sen kölin asento muuttuu ja mitä se tekee."
Asento muuttuu siten että etureuna ui entistä syvemmällä, ja takareuna alempana.
Köli ei millään lailla muuta toimintaansa, purjeiden sivuvoima on edelleen suunnilleen yhtä suuri kuin kölin sivuttaisuuntaisen nosteen komponentti tuulen puolelle, jollei kölin kallistuskulma oleellisesti muutu (miksi muuttuisi) pysyy tulokulma virtaukseenkin suunnilleen samana. Se mikä muuttuu on koko veneen sortokulma, ei todellakaan kölin toiminta!!!"... miten sen kölin asento muuttuu ja mitä se tekee."
"Asento muuttuu siten että etureuna ui entistä syvemmällä, ja takareuna alempana."
Vene on siis kallistunut kuten sen kiinteä kölikin on, ja veneen perää kohti taivasta nostettaessa köli sen kallistuksen lisäksi on etureunastaan syvemmällä vedessä kuin takareunastaan. Kallistuneen kölin takareuna ei ole silloin niin syvällä vedessä kuin etureuna. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"... miten sen kölin asento muuttuu ja mitä se tekee."
"Asento muuttuu siten että etureuna ui entistä syvemmällä, ja takareuna alempana."
Vene on siis kallistunut kuten sen kiinteä kölikin on, ja veneen perää kohti taivasta nostettaessa köli sen kallistuksen lisäksi on etureunastaan syvemmällä vedessä kuin takareunastaan. Kallistuneen kölin takareuna ei ole silloin niin syvällä vedessä kuin etureuna.Niin noin käy kantatun kölin kannsa, kun se kölievä on melkein vaakatasossa (kanttauskulma 40-60 asetta veneen kallistus 10-25 astetta eli 50-85 astetta pystysuorasta). Kiintoköli on lähes pystysuorassa (kallistus 10-25 astetta), joten pituussunntainen trimmi vaikuttaa melko vähän kölin kohtauskulmaan.
Tuo pituussuuntainen trimmimuutos kallistuksen funktiona ei kuitenkaan ole kovin montaa astetta.
Ajatellaan ääritapauksena, että köli kantataan aivan vaakasuoraan ja vene ei kallistu lainkaan. Tuossa artikkelissa sanottiin, että VORissa vaadittaan kääntöakselin olevan vesilinjan suuntainen. Nyt siis köli on vaakatasossa ja vesilinjan suuntainen. Ei siis tuota nostovoimaa. Jos vene trimmaa vähänkin nokalleen, köli alkaa tuotaa nostovoimaa väärään suuntaan.
Jos kääntöakseli kallistetaan 8 astetta edestä ylös, edellisessä tapauksessa kölin kohtauskulma olisi 8 astetta. Jos tuosta vene trimmaa nokalleen, kulma vähenee, mutta pysyy positiivisena. 4 asteen kohtauskulma on yleensä lähellä optimaalista.
- Anonyymi
Ihan mielenkiintoinen ihmiskoe siitä kuinka paljon avaruudellisessa hahmottamiskyvyssä voi olla eroja :-)
- Anonyymi
Nämä uusimmat pyöreä ja leveäkeulaiset kilpaveneet ei kärsi samasta ongelmasta vaan kallistuvat symmetrisemmin kohtisuoraan, aivan kuin kapeaperäiset vanhat veneent
https://d3v4jsc54141g1.cloudfront.net/uploads/project/avatar/145016/large_130-Yo_Top-1562015493.jpg
Pitänee alkaa totuttelemaan silmää, evoluutio siirtynee tulevaisuudessa myös huviveneisiin.- Anonyymi
Mutta taitavat olla kryssillä selvästi hitaampia ja epämukavempia kuin teräväkeulaisemmat. Eipä näy tuota muotoilua uusimmissa IMOCA 60:ssä ainakaan. Onko missään muuaalla löynyt läpi kuin Mini Transat 650:ssä?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mutta taitavat olla kryssillä selvästi hitaampia ja epämukavempia kuin teräväkeulaisemmat. Eipä näy tuota muotoilua uusimmissa IMOCA 60:ssä ainakaan. Onko missään muuaalla löynyt läpi kuin Mini Transat 650:ssä?
Leveä keula ja tasapaksu runko näyttää siirtyvän 650 mineistä isompiin veneisiin.
Uusi Pogo 40 s4
https://www.pogostructures.com/wp-content/uploads/2020/11/Pogo40S4-V3-7.jpg
Tässä uudessa runkomuodossa ei enää esiinny aloittajan esiin nostamaa silitysrautamallisen veneen ongelmaa.
Jäikö leveäperäiset ja kapeakeulaiset välivaiheeksi? Helppo arvata C/R muodin menevän tähän leveäkeulaiseen ja todelliset blue water cruiserit kehittvät omaan suuntaansa merikelpoisuus ja mukavuus painotteisesti.
Markkinointiosastot tulevat entistä kiihkeämmin väittämään äärimmäisen nopeuden ja keveyden olevat purjehduksen tärkein olemus. Pakko ostaa uusi, koska se on nopeampi Siitäkin huolimatta vaikka Vikströmillä varustetulla vanhalla 1968 tehdyllä mäntyfiskarillakin olisi ennemmin perillä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Leveä keula ja tasapaksu runko näyttää siirtyvän 650 mineistä isompiin veneisiin.
Uusi Pogo 40 s4
https://www.pogostructures.com/wp-content/uploads/2020/11/Pogo40S4-V3-7.jpg
Tässä uudessa runkomuodossa ei enää esiinny aloittajan esiin nostamaa silitysrautamallisen veneen ongelmaa.
Jäikö leveäperäiset ja kapeakeulaiset välivaiheeksi? Helppo arvata C/R muodin menevän tähän leveäkeulaiseen ja todelliset blue water cruiserit kehittvät omaan suuntaansa merikelpoisuus ja mukavuus painotteisesti.
Markkinointiosastot tulevat entistä kiihkeämmin väittämään äärimmäisen nopeuden ja keveyden olevat purjehduksen tärkein olemus. Pakko ostaa uusi, koska se on nopeampi Siitäkin huolimatta vaikka Vikströmillä varustetulla vanhalla 1968 tehdyllä mäntyfiskarillakin olisi ennemmin perillä.Tuo vie saaristolaiskylän laiturissa kahden veneen paikan.
- Anonyymi
AM 75 ei kryssi eikä slööraa. Kun nopeus on kolminkertainen tuulen nopeuteen nähden, sillä on aina vastatuuli.
Tullessaa alamerkille vene tekee 180 asteen käännöksen samalla kun isoa kiristetään minimaallisen vähän. Tullessaa ylämerkille isoa vastaavasti löysätään aivan aavistuksen verran. Kyllä on trimmaajilla nykyään helppoa!
AC 75:n kölikään ei taatusti auraa. Kallistuskulma näyttää olevan likimain 0 astetta.
Tilanne 2. päivän jälkeen 2-2
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mielessäni vieläkin T
Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän381853Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p431416Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k61401- 141372
Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.11355Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,71334Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis21317Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin11260Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä21210Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta41192