Uskon että maaorjuuden "lasikatto" johti siihen että kyvykkäät ihmiset eivät kyenneet nousemaan huipulle. Lisäksi rikkailla aatelisilla ei ollut mitään motivaatiota kehittää taloutta/teknologiaa koska uudet innovaatiot saattaisivat aiheuttaa ongelmia koska maa-orjille olisi täytynyt keksiä uusi töitä. Onko maaorjuus täten yhtä huono taloudellinen systeemi kuin perinteinen orjuus?
Hidastaako maaorjuus teknologista ja taloudellista kehitystä?
Anonyymi
2271
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Sulla on nyt tuossa kaksi eri kehityskulkua. Liian halpa työvoima hidastaa innovaatioiden käyttöönottoa. Jo vuosikymmeniä paidat olisi voitu ommella tietokoneen ohjaamalla koneella. Silti niitä vaan ommellaan käsin koska työvoima Bangladeshissa on halvempaa kuon ko. koneet.
Toisekseen lasikatot estävät innovaatioita. Kapeasta eliitistä ei vaan löydy uusia ideoita ja monipuolisia näkemyksiä.
Em. teoriat kuitenkin selittävät lähinnä nykyajan työn tuottavuuden kehitystä.
Enemmän innovaatioiden käyttöönottoa on historiassa hidastanut eliittien halu status quota ja omaa asemaansa siinä. Muutos aina aiheuttaa muutoksia myös valtasuhteisiin.
Jos palataan maaorjuuteen, niin sehän tarkoittaa lähinnä asuinpaikan- ja elinkeinonvapauden puuttumista. Totta kai työvoima ei silloin päässyt sinne missä oli työtä vaan jynnäsi vanhoilla ahtailla pelloilla.
Mutta onko maaorjuus yhtä tehotonta kuin orjuus?
"Liian halpa työvoima hidastaa innovaatioiden käyttöönottoa."
Eli siis kokoomuksen paikallinen sopiminen ja EK:n koko touhu ovat kehityksen suurin jarru Suomessakin. Oikeiston äänestäminen siirtää Suomea kohti kivikautta, tai ainakin Itä-Eurooppaa, josta oikeistoa äänestäviä tänne valuukin. Jostain syystä eivät viihdy omissa maissaan, joissa ovat saaneet oikeiston valtaan.
"Jo vuosikymmeniä paidat olisi voitu ommella tietokoneen ohjaamalla koneella. Silti niitä vaan ommellaan käsin koska työvoima Bangladeshissa on halvempaa kuin ko. koneet."
Miten tämä hidastaa länsimaiden teknologista kehitystä?
Erityisesti siten, että automaatiota ei kehitetä, vaan sen automaation kehittämiseen, asennuksiin, ylläpitoon ja huoltoon vaadittava vähäinenkin työvoimatarve ei toteudu, vaan työpaikat menevät halpatyömaihin.
Teknologiaa ei kehitetä, kun miljoonat somat pikku kätöset kaukomaissa kasaavat kertakulutushärpäkkeitä halvemmalla käytännössä ruokapalkalla.
Jotta teknologia voisi kehittyä, teknologian vapauttamilla ihmisillä tulisi olla edelleen ostovoimaa. Eli siis saada elantonsa REILUSTA kansalaispalkasta tai sitten lisätä riittävän tuottavan pienomistusta teknistyneestä tuotannosta.
Kepumielisenä (mutta en sipilöitynyttä puoluetta nykyään enää äänestävänä) kannatan molempien ratkaisumallien toteuttamista yhtä aikaa.
Totta, outoa miten poliitikot eivät ole tehneet mitään tämän asian korjaamiseksi. Toisaalta eikö vapaakauppa kuitenkin ole taloudellisesti kannattava vaihtoehto? Tai ainakin se on sitä suurille yrityksellä jotka rahoittavat poliitikkojen vaalikampanjoita.
Kapitalismistahan puuttuu kokonaan pitkäjänteisyys, eli järjestelmä on äärimmäisen opportunistinen. Tuotanto halpamaissa on lyhytnäköisesti viisas veto, mutta pitemmän ajanjakson vaikutuksia nimenomaan kotimaan kulutukseen ja nimenomaan kulutuskykyyn ei olla mietitty, eikä mietitä. Kun näitä asioita ei mietitä myöskään EU:n poliittisella tasolla, on meidän Suomessa aivan turhaa vaivata pieniä päitämme tällaisella: olemme kuin lastu laineilla.
Kapitalismi on tietysti myös kansainvälistä, eli isänmaatonta. Aivan sama jos kysyntä länsimaissa tyrehtyy kansalaisten köyhtymisen, vanhenemisen ja vähenemisen vuoksi jos vaan väkirikkaissa maissa kansa rupeaa kuluttamaan vähintään vastaavasti. Kuljetuskustannuksetkin pienenevät. ; )
Onhan se varmaan kannattavaa raahata Virosta ensin viljaa Suomeen, jauhaa se jauhoiksi, jotka ajetaan takaisin Viroon leivottaviksi, Kun Viron hintataso nousee, ajelutetaan jauhoja vielä pidempi matka.
Nyt voikin sitten joku tulla kertomaan, että yritysjohtajat edustavat rationaalisuuden ylintä muotoa ja ns markkinatalous on kaikin tavoin paras mahdollinen tapa järjestää yhtään mitään...
Mutta tiedäthän sinä, että tosi republikaanin ja virolaisen mielestä pienikin suunnittelu on KOMMUNISMIA, kaiken muun kommunismia olevan lisäksi. Niinpä kaiken on vain heittelehdittävä laineilla ja sitten vain yritämme saada huippuosaajia muuttamaan maahan, jossa maan omilta ihmisiltä on kiusaamalla viety mahdollisuudet. Aikuisten joulupukki...
Ymmärrän kyllä, että virolaisilla on kommareista niin hirvittävät muistot, että jokainen vähänkin vanhaan menoon viittaava suunnitelmatalouden vivahdekin oksettaa, mutta jonkinlainen tolkku ja suunnitelmallisuus pitkän aikavälin talouselämälle olisi suotavaa, vaikka sitten viranomaistoimilla.
Barbaarinen riistokapitalismi ja radikaali libertarismi ei pitemmän päälle toimi sille kukkona tunkiolla häärivälle kapitalistillekaan, joka vapaassa ja raa'assa kilpailussa on tuhonnut muut saavuttaen unelmansa:
Monopolin.
Taloustieteen opettaja sanoi, että orjuus ei ollut orjien omistajillekaan "ilmainen" tuotantotapa, koska omistaja joutui rakentamaan jonkinlaiset asunnot orjille ja elättämään näiden perheet. Tähän meni taas tuotantoresursseja, jotka olivat pois muualta.
Orjuuteen tai maaorjuuteen liittynyt paikkaan sitominen taas esti työvoiman liikkumista sinne, missä se olisi ollut tuottavinta.
NL:n aikana ei ollut maaorjuutta, mutta tasapalkkaus ja pyrkimys estää työläisten liikkumista aiheuttivat samankaltaisia ongelmia. Eli työvoimapulaa ja työajan käyttöä omiin bisneksiin.
Ei ollut ilmainen, mutta niin kauan kuin työvoimasta oli pulaa, olisi työvoiman palkkaaminen vapailta työmarkkinoilta niinkin kovaan työhön tarkoittanut melko kovien palkkojen maksamista. Kun orjat sitten vapautettiin, heistä syntyi hetkessä niin paljon työttömiä, että osa heistä eli kurjemmin kuin orjuudessa, koska heillä ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin mennä töihin samoille puuvillapelloille ja saada siitä huonoa palkkaa, koska tulijoita riitti. Sillä pienellä rahalla he joutuivat kustantamaan elämisensä ja asumisensa ja toisinaan se oli huonompaa kuin hyvien isäntien palveluksesssa tuottoisilla tiloilla oli ollut. Tietenkin tilanne parani kun pohjoisen teollisuus alkoi imeä väkeä töihin, mutta sittenpä kohta tulivat koneet puuvillapelloillekin ja nylon vaatteisiin, se kuitenkin vain välikaikaisesti.
Tuo ylimäärä orjia tuli luultavasti siitä, että heitä vapautui palvelustehtävistä, joista valkoiset eivät halunneet maksaa. Sellaisiin kykeneviä sivistyneitä orjia oli vain vähän ja heidän palkkaamisensa olisi johtanut kilpailuun ja hintojen nousuun, joten monet valkoiset opettelivat tulemaan toimeen vähemmällä palvelusväellä.
Totta mooses hidasti. Siksihän Suomessakin otettiin 70-luvulla peruskoulu käyttöön ettei lapsia tuomittu varattomuuden vuoksi samaan yhteiskunnalliseen asemaan kuin vanhempansa vaan sosiaalinen nousu oli mahdollista, saatiin lahjakkuusreservi täyskäyttöön.
Aateliset olivat lopulta hyvin degeneroituneita sisäsiittoisuuden vuoksi, serkusavioliitot olivat Euroopassa pikemmin sääntö kuin poikkeus. Ei tarvitse kuin katsoa Englannin aatelistoa, näky on kuin elokuvasta Syvä Joki.
"Aateliset olivat lopulta hyvin degeneroituneita sisäsiittoisuuden vuoksi, serkusavioliitot olivat Euroopassa pikemmin sääntö kuin poikkeus. Ei tarvitse kuin katsoa Englannin aatelistoa, näky on kuin elokuvasta Syvä Joki."
Aika normaaleillehan he näyttävät, maasta riippumatta.
Ehkä näyttävät, mutta eivät aina kuulosta, saati muuten vaikuta.
Annapa nimiä.
Aloitetaanko Nallesta?
"NL:n aikana ei ollut maaorjuutta"
Täytyy ottaa huomioon että töitä oli yleensä pakko tehdä kidutuksen tai teloituksen uhalla ja oli pakko elää tietyillä alueella joilta ei saanut lähteä pois. Lisäksi oli gulagit ym. Riippuu orjuuden määrittelystä, mutta esim. Pohjois Korean talous vaikuttaa perustuvan suurimmaksi osaksi orjuuteen.
Outoa, eikös kommunistien pitänyt olla laiskoja. Luulisi, että Neuvostoliitossa, jossa ei ollut kokoomuslaisia heiluttamassa ruoskaa, olisi vain maattu kaiket päivät.
Kehäpäätelmä. Lahjakkuus on periytyvä ominaisuus joten lahjakas ei voinut olla maaorja.