1900-luvun alkupuoli ja erityisesti 1930-luku oli kollektivismin suurta nouskautta. Kollektivismia edustivat kommunismi, fasismi ja kansallissosialismi. Tiedämme historiasta jäkiviisastuneina, mihin moinen kollektivismin kukoistuskausi johti.
Vuosisadan jälkipuolisko oli demokratisoitumisen ja liberalisoitumisen aikaa, mutta kollektivismi pysyi senkin ajan hengissä kommunismin muodossa. 2010-luvulla lähdettiin kohden 1930-luvun kollektivismin uusrenesanssia. Fasistinen ja kansallissosialistinen kollektivismi muuntuneessa muodossa alkoivat nostaa päätään.
Kollektivismissa on siis kyse siitä, että ihmistä suurempi asia oikeuttaa yksilöiden oikeuksien polkemisen. Tai pikemminkin niin, että vain kollektiivilla on oikeuksia, yksilöillä pääosin velvollisuuksia.
Kiina on jatkanut kommunistista kollektivismiaan, joka ei ole enää kommunistista kuin muodolliselta nimeltään. Kiinan malli on puhdasta nationalismia. Venäjä on vaihtanut kommunistisen kollektivismin vastaamaan paremmin sen varsinaista nimeä eli nationalismia. Valtio ensin, kansalaisten velvollisuus on uhrautua valtionsa ja maansa puolesta. Kaikki palvelee nationalistivaltion etua. Donald Trump liutti USAta monta askelta lähemmäs kiinalais-venäläistä ajattelutapaa. Kun tutustuu Adolf Hitlerin ajattelutapaan, löytää paljon yhtäläisyyksiä näiden uusnationalististen aatemaailmojen kanssa.
Suomessa kommunistit edustivat kollektivismia, joka oli vähemmän nationalistista, mutta ehkä sitäkin enemmän se sisälsi fasistisia piirteitä. Samaan tapaan ääri-islam kaikkialla edustaa vähemmän nationalistista mutta sitäkin fasistisempaa ideologiaa. Suomessa puhtainta nationalistista kollektivismia edustaa perussuomalaisuus. On syytä korostaa, että perussuomalaisuus ei ole lajissaan likimainkaan pahinta mahdollista kollektivismia tässä suhteessa, jos sitä vertaa vaikkapa vastaavaan venäläiseen Yhtenäinen Venäjä -puolueeseen. Sana "yhtenäinen" tarkoittaa juurikin nationalistista kollektivismia eli vaihtoehtoisuutta ei haluta eikä siedetä. Kun tällainen puolue pääsee valtaan kuten Venäjällä, siirrytään nopeasti fasismiin kuten on voitu nähdä.
Perussuomalaiset eivät ole voineet vähemmistönä toteuttaa sitä politiikkaa, mitä Venäjän valtapuolue tekee, mutta ainoana puolueena Suomessa se suhtautuu ymmärtävästi ja suopeasti esim. Puolan ja Unkarin kehitykseen, missä oikeusvaltioperiaatetta on alettu romuttaa. Osa suhtautuu myös suopeasti Venäjän valtapuolueen ja Putini harjoittamaan politiikkaan. Kollektivismiin viehättyneet poliittiset voimat pyrkivät aina yhtenäisyyteen, yhden totuuden politiikkaan, vaihtoehdottomuuteen, suvaitsemattomuuteen ja oikeassa olemisen monopolisoimiseen.
Jari Sarasvuo on oikein nähnyt tämän kollektivismin erityispiirteen esim. vastikään lähetyssä Sanna Ukkolan Pandoran lipas -haastatteluohjelmassa. Kollektiivisuuden ihanne kytkeytyy aina äärivasemmistolaiseen ja äärioikeistolaiseen ideologiaan. Itse asiassa riittäisi, kun puhutaan ääriajattelusta, sillä samaan kerhoon voi liittää ääriuskonnollisuuden. Ja kommunismilla ja äärioikeistolaisuudella on vain hiuksen hieno ero. Putin jatkaa vähäisin muutoksin siitä, mihin kommunistit jäivät. Xi on hienosäätänyt kommunismin aatesisältöä, mutta säilyttänyt sen kollektiivisen ominaisuuden eli puolueen erehtymättömyyden.
Maailma ei ole vielä ainakaan muuttunut paremmaksi, vaikka luulimme niin käyneen Neuvostoliiton hajotessa. Kollektivistit eli ihmisen arvon kieltäjät nostavat aina päätään joka välistä, mikä vähänkin aukenee.
Vuosisadan jälkipuolisko oli demokratisoitumisen ja liberalisoitumisen aikaa, mutta kollektivismi pysyi senkin ajan hengissä kommunismin muodossa. 2010-luvulla lähdettiin kohden 1930-luvun kollektivismin uusrenesanssia. Fasistinen ja kansallissosialistinen kollektivismi muuntuneessa muodossa alkoivat nostaa päätään.
Kollektivismissa on siis kyse siitä, että ihmistä suurempi asia oikeuttaa yksilöiden oikeuksien polkemisen. Tai pikemminkin niin, että vain kollektiivilla on oikeuksia, yksilöillä pääosin velvollisuuksia.
Kiina on jatkanut kommunistista kollektivismiaan, joka ei ole enää kommunistista kuin muodolliselta nimeltään. Kiinan malli on puhdasta nationalismia. Venäjä on vaihtanut kommunistisen kollektivismin vastaamaan paremmin sen varsinaista nimeä eli nationalismia. Valtio ensin, kansalaisten velvollisuus on uhrautua valtionsa ja maansa puolesta. Kaikki palvelee nationalistivaltion etua. Donald Trump liutti USAta monta askelta lähemmäs kiinalais-venäläistä ajattelutapaa. Kun tutustuu Adolf Hitlerin ajattelutapaan, löytää paljon yhtäläisyyksiä näiden uusnationalististen aatemaailmojen kanssa.
Suomessa kommunistit edustivat kollektivismia, joka oli vähemmän nationalistista, mutta ehkä sitäkin enemmän se sisälsi fasistisia piirteitä. Samaan tapaan ääri-islam kaikkialla edustaa vähemmän nationalistista mutta sitäkin fasistisempaa ideologiaa. Suomessa puhtainta nationalistista kollektivismia edustaa perussuomalaisuus. On syytä korostaa, että perussuomalaisuus ei ole lajissaan likimainkaan pahinta mahdollista kollektivismia tässä suhteessa, jos sitä vertaa vaikkapa vastaavaan venäläiseen Yhtenäinen Venäjä -puolueeseen. Sana "yhtenäinen" tarkoittaa juurikin nationalistista kollektivismia eli vaihtoehtoisuutta ei haluta eikä siedetä. Kun tällainen puolue pääsee valtaan kuten Venäjällä, siirrytään nopeasti fasismiin kuten on voitu nähdä.
Perussuomalaiset eivät ole voineet vähemmistönä toteuttaa sitä politiikkaa, mitä Venäjän valtapuolue tekee, mutta ainoana puolueena Suomessa se suhtautuu ymmärtävästi ja suopeasti esim. Puolan ja Unkarin kehitykseen, missä oikeusvaltioperiaatetta on alettu romuttaa. Osa suhtautuu myös suopeasti Venäjän valtapuolueen ja Putini harjoittamaan politiikkaan. Kollektivismiin viehättyneet poliittiset voimat pyrkivät aina yhtenäisyyteen, yhden totuuden politiikkaan, vaihtoehdottomuuteen, suvaitsemattomuuteen ja oikeassa olemisen monopolisoimiseen.
Jari Sarasvuo on oikein nähnyt tämän kollektivismin erityispiirteen esim. vastikään lähetyssä Sanna Ukkolan Pandoran lipas -haastatteluohjelmassa. Kollektiivisuuden ihanne kytkeytyy aina äärivasemmistolaiseen ja äärioikeistolaiseen ideologiaan. Itse asiassa riittäisi, kun puhutaan ääriajattelusta, sillä samaan kerhoon voi liittää ääriuskonnollisuuden. Ja kommunismilla ja äärioikeistolaisuudella on vain hiuksen hieno ero. Putin jatkaa vähäisin muutoksin siitä, mihin kommunistit jäivät. Xi on hienosäätänyt kommunismin aatesisältöä, mutta säilyttänyt sen kollektiivisen ominaisuuden eli puolueen erehtymättömyyden.
Maailma ei ole vielä ainakaan muuttunut paremmaksi, vaikka luulimme niin käyneen Neuvostoliiton hajotessa. Kollektivistit eli ihmisen arvon kieltäjät nostavat aina päätään joka välistä, mikä vähänkin aukenee.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Joo hyvä pointti. Perussuomalaisia voitaisiin luonnehtia anti-kollektivismi puolueeksi. Kaikenlainen kollektivimi on fasismia joka loukkaa meidän perustuslaillisia yksilönvapauksiamme
Ei voi luonnehtia. Persujen poliittinen ideologia sisältää kollektiivisuuden ihanteita. Persujen kollektivismia ovat vahva kansallisvaltio, samankaltaisuuden tavoittelu puhuttaessa suomalaisuudesta, suvaitsemattomuus ja vaihtoehdottomuus. Kollektiivisuuden ylläpito edellyttää aina yhtenäisyyttä ja sen vuoksi suvaitsevaisuus erilaisuutta vastaan on negatiivinen asia ideologian näkökulmasta.
Persut voivat toki nykyisessä tilanteessa edustaa vaihtoehto suhteessa valtapolitiikkaan eli lähinnä kaikkiin muihin puolueisiin. Nämä muut vaan sattuvat suhtautumaan vaihtoehtojen olemassaoloon suopeasti. Toki nekin pyrkivät yhtenäisyyteen edistämällä tasa-arvoa ja hyvinvointia. Persuille tällaiset tavoitteet ovat toissijaisia ja alisteisia kansalliselle yhtenäisyydelle eli kollektiivisille valtiolle.
Joo,+siis+etnisyys+ja+kansakunta+on+luonnollinen+kollektiivi,+mutta+omaisuuden+kannalta+ei+olla+kollektivisteja.+Perussuoamaliset+hyväksyvät+raamatunmukaisen+10%+tuloveron+mikäli+rahat+käytettään+kristilliseen+sivistykseen
Etnisyys ja kansakunta eivät välttämättä ole mitään luonnollisia kollektiiveja. Lähempänä sitä ovat perhe ja ympärillä asuva heimo. Eivät ihmiset välttämättä koe mitään erityistä yhtenäisyyttä etäällä asuviin ihmisiin, vaikka heitä kaikki nimitettäisiin esim. suomlaisiksi. Jos Lappi olisi itsenäinen valtio, emme pitäisi Lapissa asuvia enää samaan kollektiiviin kuuluvina. Valtion rajat voivat olla hyvinkin keinotekoisia ja sopimuksenvaraisia ja ne määrittävät kollektiivin yhtä lailla kuin etnisyys. Esimerkiksi käy vaikkapa Venäjä, missä elää paljon eri kansallisuuksia. Venäjän hirmuhallitsija Stalinkin oli syntyperältään georgialainen, ei venäläinen.
Kansakuntia on siis olemassa, mutta ne ovat sisällöllisesti hyvin erilaisia eikä se ole edes mikään nykyajan ilmiö. Suomalaisetkin olivat välillä osa Ruotsia ja välillä osa Venäjää. On hyvinkin luultavaa, että olisimme ptkässä juoksussa ruotsalaistuneet tai venäläistyneet identiteetiltämme. Esim. Yhdysvalloissa elää paljon eri kansallisuuksia ja tuskin millään niistä on halua itsenäistyä omaksi valtiokseen. Esimerkit kertonevat siitä, että etnisyys ja kansakunta eivät ole kovinkaan luonnollisia kollektiiveja.
Kollektiivisuus miedossa muodossa ei varmaankaan ole kovin vaarallinen asia, vaan ehkä pikemminkin voimavara. Siksi ajattelu ei ole tässä kohdin joko-tai-ajattelua. Suomi on nykymuodossaan tällainen mieto kollektiivi, joka ei röyhistele omintakeisuudellaan. Mutta silloin kun kollektiivisuus otetaan tietoiseksi päämääräksi, on olemassa vaara liukua vahvaan muut poissulkevaan kollektivismiin. Natsi-Saksassa poissuljettiin muut kuin arjalaiset, Venäjällä muut kuin valtaa pitävien kanssa samaa mieltä olevat. Tällainen poissuljenta tekee kollektiivistä hyvin vaarallisen ja epämiellyttävän paikan asua. Persuilun kannattajat tuskin juurikaan mieltävät tällaista vahvan kollektivismin vaaraa, vaikka se on heidän ideologiaansa sisäänrakennettua. Vahva kollektivismi tulee vaivihkaa sen mukana kuten kävi natsi-Saksassa ja Venäjällä. Varsinkin valtaa pitävät tarvitsevat vahvaa kollektivismia, koska heidän valtansa uusiutuminen riippuu siitä, että se kansakunta pysyy kontrollissa eikä ala ajatella omilla aivoillaan.
Se nimonomaan on luonnollinen kollektiivi. Jos ajattelee ihmiskuntaa tuhansia vuosia taakseppäin. Etnisyyksien sekoittaminen on epäluonnollista kollektivismia ja siksi se aiheuttaa suurta huolta ja pahoinvointia. Sosialistist kieltävät juurikin kansallisia tunnuksia tälliaisen keinotekoisen kollektiivin luomiseen ja rasismi on laitonta. Näin tehtiin juurikin Neuvostoliitossa. Katso Uusi Neuvosto Ihminen. Homo Sovieticus. Uusi Neuvosto ihminen oli Sosialisti ihmisen identiteetti jossa hän kielsi kansallisen identiteettinsä. Venäjällä on Slaavien lisäksi paljon muitakin kansalaisuuksia kuten Tataarit, Siperian eskimot, Suomen sukuiset kansat. Sosialistit nimenomaan kehittivät käsitteen rasismi ja tekivät siitä laitonta. Tämä oli Sosialistihallinnon pyrkimys nivota yhteen Venäjän kaikki eri kansallisuudet yhdeksi Sosialisti federaatioksi. Tämä näkyi myös heidän taiteessa joka on tyyliltää juuretonta modernismia