Kollektivismi

Ei voi luonnehtia. Persujen poliittinen ideologia sisältää kollektiivisuuden ihanteita. Persujen kollektivismia ovat vahva kansallisvaltio, samankaltaisuuden tavoittelu puhuttaessa suomalaisuudesta, suvaitsemattomuus ja vaihtoehdottomuus. Kollektiivisuuden ylläpito edellyttää aina yhtenäisyyttä ja sen vuoksi suvaitsevaisuus erilaisuutta vastaan on negatiivinen asia ideologian näkökulmasta.

Persut voivat toki nykyisessä tilanteessa edustaa vaihtoehto suhteessa valtapolitiikkaan eli lähinnä kaikkiin muihin puolueisiin. Nämä muut vaan sattuvat suhtautumaan vaihtoehtojen olemassaoloon suopeasti. Toki nekin pyrkivät yhtenäisyyteen edistämällä tasa-arvoa ja hyvinvointia. Persuille tällaiset tavoitteet ovat toissijaisia ja alisteisia kansalliselle yhtenäisyydelle eli kollektiivisille valtiolle.

Mielipidepankki kirjoitti:

Ei voi luonnehtia. Persujen poliittinen ideologia sisältää kollektiivisuuden ihanteita. Persujen kollektivismia ovat vahva kansallisvaltio, samankaltaisuuden tavoittelu puhuttaessa suomalaisuudesta, suvaitsemattomuus ja vaihtoehdottomuus. Kollektiivisuuden ylläpito edellyttää aina yhtenäisyyttä ja sen vuoksi suvaitsevaisuus erilaisuutta vastaan on negatiivinen asia ideologian näkökulmasta.

Persut voivat toki nykyisessä tilanteessa edustaa vaihtoehto suhteessa valtapolitiikkaan eli lähinnä kaikkiin muihin puolueisiin. Nämä muut vaan sattuvat suhtautumaan vaihtoehtojen olemassaoloon suopeasti. Toki nekin pyrkivät yhtenäisyyteen edistämällä tasa-arvoa ja hyvinvointia. Persuille tällaiset tavoitteet ovat toissijaisia ja alisteisia kansalliselle yhtenäisyydelle eli kollektiivisille valtiolle.

Lue lisää

Joo, siis etnisyys ja kansakunta on luonnollinen kollektiivi, mutta omaisuuden kannalta ei olla kollektivisteja. Perussuoamaliset hyväksyvät raamatunmukaisen 10% tuloveron mikäli rahat käytettään kristilliseen sivistykseen

Anonyymi kirjoitti:

Joo, siis etnisyys ja kansakunta on luonnollinen kollektiivi, mutta omaisuuden kannalta ei olla kollektivisteja. Perussuoamaliset hyväksyvät raamatunmukaisen 10% tuloveron mikäli rahat käytettään kristilliseen sivistykseen

Lue lisää

Etnisyys ja kansakunta eivät välttämättä ole mitään luonnollisia kollektiiveja. Lähempänä sitä ovat perhe ja ympärillä asuva heimo. Eivät ihmiset välttämättä koe mitään erityistä yhtenäisyyttä etäällä asuviin ihmisiin, vaikka heitä kaikki nimitettäisiin esim. suomlaisiksi. Jos Lappi olisi itsenäinen valtio, emme pitäisi Lapissa asuvia enää samaan kollektiiviin kuuluvina. Valtion rajat voivat olla hyvinkin keinotekoisia ja sopimuksenvaraisia ja ne määrittävät kollektiivin yhtä lailla kuin etnisyys. Esimerkiksi käy vaikkapa Venäjä, missä elää paljon eri kansallisuuksia. Venäjän hirmuhallitsija Stalinkin oli syntyperältään georgialainen, ei venäläinen.

Kansakuntia on siis olemassa, mutta ne ovat sisällöllisesti hyvin erilaisia eikä se ole edes mikään nykyajan ilmiö. Suomalaisetkin olivat välillä osa Ruotsia ja välillä osa Venäjää. On hyvinkin luultavaa, että olisimme ptkässä juoksussa ruotsalaistuneet tai venäläistyneet identiteetiltämme. Esim. Yhdysvalloissa elää paljon eri kansallisuuksia ja tuskin millään niistä on halua itsenäistyä omaksi valtiokseen. Esimerkit kertonevat siitä, että etnisyys ja kansakunta eivät ole kovinkaan luonnollisia kollektiiveja.

Kollektiivisuus miedossa muodossa ei varmaankaan ole kovin vaarallinen asia, vaan ehkä pikemminkin voimavara. Siksi ajattelu ei ole tässä kohdin joko-tai-ajattelua. Suomi on nykymuodossaan tällainen mieto kollektiivi, joka ei röyhistele omintakeisuudellaan. Mutta silloin kun kollektiivisuus otetaan tietoiseksi päämääräksi, on olemassa vaara liukua vahvaan muut poissulkevaan kollektivismiin. Natsi-Saksassa poissuljettiin muut kuin arjalaiset, Venäjällä muut kuin valtaa pitävien kanssa samaa mieltä olevat. Tällainen poissuljenta tekee kollektiivistä hyvin vaarallisen ja epämiellyttävän paikan asua. Persuilun kannattajat tuskin juurikaan mieltävät tällaista vahvan kollektivismin vaaraa, vaikka se on heidän ideologiaansa sisäänrakennettua. Vahva kollektivismi tulee vaivihkaa sen mukana kuten kävi natsi-Saksassa ja Venäjällä. Varsinkin valtaa pitävät tarvitsevat vahvaa kollektivismia, koska heidän valtansa uusiutuminen riippuu siitä, että se kansakunta pysyy kontrollissa eikä ala ajatella omilla aivoillaan.

Mielipidepankki kirjoitti:

Etnisyys ja kansakunta eivät välttämättä ole mitään luonnollisia kollektiiveja. Lähempänä sitä ovat perhe ja ympärillä asuva heimo. Eivät ihmiset välttämättä koe mitään erityistä yhtenäisyyttä etäällä asuviin ihmisiin, vaikka heitä kaikki nimitettäisiin esim. suomlaisiksi. Jos Lappi olisi itsenäinen valtio, emme pitäisi Lapissa asuvia enää samaan kollektiiviin kuuluvina. Valtion rajat voivat olla hyvinkin keinotekoisia ja sopimuksenvaraisia ja ne määrittävät kollektiivin yhtä lailla kuin etnisyys. Esimerkiksi käy vaikkapa Venäjä, missä elää paljon eri kansallisuuksia. Venäjän hirmuhallitsija Stalinkin oli syntyperältään georgialainen, ei venäläinen.

Kansakuntia on siis olemassa, mutta ne ovat sisällöllisesti hyvin erilaisia eikä se ole edes mikään nykyajan ilmiö. Suomalaisetkin olivat välillä osa Ruotsia ja välillä osa Venäjää. On hyvinkin luultavaa, että olisimme ptkässä juoksussa ruotsalaistuneet tai venäläistyneet identiteetiltämme. Esim. Yhdysvalloissa elää paljon eri kansallisuuksia ja tuskin millään niistä on halua itsenäistyä omaksi valtiokseen. Esimerkit kertonevat siitä, että etnisyys ja kansakunta eivät ole kovinkaan luonnollisia kollektiiveja.

Kollektiivisuus miedossa muodossa ei varmaankaan ole kovin vaarallinen asia, vaan ehkä pikemminkin voimavara. Siksi ajattelu ei ole tässä kohdin joko-tai-ajattelua. Suomi on nykymuodossaan tällainen mieto kollektiivi, joka ei röyhistele omintakeisuudellaan. Mutta silloin kun kollektiivisuus otetaan tietoiseksi päämääräksi, on olemassa vaara liukua vahvaan muut poissulkevaan kollektivismiin. Natsi-Saksassa poissuljettiin muut kuin arjalaiset, Venäjällä muut kuin valtaa pitävien kanssa samaa mieltä olevat. Tällainen poissuljenta tekee kollektiivistä hyvin vaarallisen ja epämiellyttävän paikan asua. Persuilun kannattajat tuskin juurikaan mieltävät tällaista vahvan kollektivismin vaaraa, vaikka se on heidän ideologiaansa sisäänrakennettua. Vahva kollektivismi tulee vaivihkaa sen mukana kuten kävi natsi-Saksassa ja Venäjällä. Varsinkin valtaa pitävät tarvitsevat vahvaa kollektivismia, koska heidän valtansa uusiutuminen riippuu siitä, että se kansakunta pysyy kontrollissa eikä ala ajatella omilla aivoillaan.

Lue lisää

Se nimonomaan on luonnollinen kollektiivi. Jos ajattelee ihmiskuntaa tuhansia vuosia taakseppäin. Etnisyyksien sekoittaminen on epäluonnollista kollektivismia ja siksi se aiheuttaa suurta huolta ja pahoinvointia. Sosialistist kieltävät juurikin kansallisia tunnuksia tälliaisen keinotekoisen kollektiivin luomiseen ja rasismi on laitonta. Näin tehtiin juurikin Neuvostoliitossa. Katso Uusi Neuvosto Ihminen. Homo Sovieticus. Uusi Neuvosto ihminen oli Sosialisti ihmisen identiteetti jossa hän kielsi kansallisen identiteettinsä. Venäjällä on Slaavien lisäksi paljon muitakin kansalaisuuksia kuten Tataarit, Siperian eskimot, Suomen sukuiset kansat. Sosialistit nimenomaan kehittivät käsitteen rasismi ja tekivät siitä laitonta. Tämä oli Sosialistihallinnon pyrkimys nivota yhteen Venäjän kaikki eri kansallisuudet yhdeksi Sosialisti federaatioksi. Tämä näkyi myös heidän taiteessa joka on tyyliltää juuretonta modernismia