Hauki on helppo tunnistaa ulkonäöstään. Sen ruumis on pitkänsolakka, sivuilta hiukan litteä. Samoin kuono on pitkä ja litteä. Se on petokala, jonka ravintona normaalisti ovat toiset kalat, jopa lajikumppanitkin. Hauki on meillä varsin yleinen sekä sisävesissä että rannikkoalueilla. Voimakkaimmat kannat esiintyvät tavallisesti rehevissä merenlahdissa ja järvissä. Pienet hauet tarvitsevat ravintokalaa 5-10 painoyksikköä kasvaakseen itse yhden painoyksikön. Suurilla hauilla suhde muuttuu siten, että mitä suurempi kala sen enemmän se tarvitsee ravintoa. Suurilla hauilla tämä suhde voi olla jopa 30:1 eli kasvaakseen kilon se tarvitsee kolmekymmentä kiloa ravintokalaa.
Hauen kasvu sen ensimmäisinä ikävuosina on varsin nopeaa. Vuoden ikäisen hauen pituus on meillä 9-15 cm. Koska kasvu on nopeinta 18-19 asteen lämpötilassa, kasvukausi on Etelä-Suomessa pitempi ja kasvu nopeampaa kuin Pohjois-Suomessa. Hauki kutee keväällä, Etelä-Suomessa kutu saattaa alkaa jo huhtikuussa, Lapin järvissä ja ulkosaaristossa vasta kesä-heinäkuun vaihteessa. Kutu tapahtuu tavallisesti runsaskasvustoisilla tulvarannoilla ja saaristossa rakkoleväkasvustoissa.
Kalastus
Hauki on suosittu ja tärkeä virkistyskalastuksen kohde. Myös ammatti- ja kotitarvekalastuksessa se on tervetullut saalis. Tavallisimmat kalastustavat ovat verkko-, katiska- ja rysäpyynti sekä virkistyskalastuksessa virvelöinti ja uistelu.
Haukisiima on tuottoisa pyydys erityisesti heinä-elokuussa, jolloin hauen verkkopyynti on yleensä melko tuloksetonta. Täkyinä ovat parhaita elävät särjet ym. särjen sukuiset pikkukalat. Merellä hyvä syötti on vastaavasti silakka. Muita kalastustapoja ovat koukut, tavallisesti isku- eli vieterikoukku, ja tuulastus. Hauen alamitta poistettiin 1.3.1993 voimaan tulleella kalastusasetuksen muutoksella.
Hauen viljely
Hauen viljely on suhteellisen yksinkertaista ja sen poikasten istuttaminen onkin varsin yleinen kalakannan hoitotoimenpide. Aikaisemmin poikaset istutettiin vastakuoriutuneina, mutta nykyisin on yhä enenevässä määrin siirrytty kasvattamaan poikaset ennen istuttamista luonnonravintolammikoissa niin sanotuiksi esikesäisiksi 5-12 cm:n pituisiksi istukkaiksi. Nämä selviytyvät vastakuoriutuneita paremmin hauenkin poikasia syöviltä särkiparvilta. Hauenpoikasten luonnonravintoviljelyssä on oltava tarkkana, ettei pidä liian kauan poikasia lammikossa, sillä poikasten kasvaessa ne alkavat pian syödä toisiaan.
Hauki ruokakalana
Hauki on suosittu ruokakala vaikka sitä yleensä pidetäänkin melko mauttomana. Varsinkin isot hauet ovat lihasrakenteeltaan puisevan tuntuisia. Tämä on otettu huomioon myös virallisissa ihrnisravinnoksi myytävän kalan luokitusta koskevissa säännöksissä. Niiden mukaan hauki luokitellaan painon mukaan kolmeen luokkaan
I alle 2 kg
II 2-4 kg
III yli 4 kg
Hauki on vähärasvainen kala; rasvapitoisuus 1,1%. Hauen energiasisältö 390 kj on alle puolet rasvaisiin kaloihin kuuluvan lohen energiasisällöstå. Valkuaisaineita hauessa on 19,5 g /100 g ja vastaavasti kalsiumia 22 mg, B- vitamiineja (tiamiinia ja riboflaviinia) yhteensä 0,14 mg sekä niasiinia 4,0 mg. Kun hauki on vähärasvainen, sitä voidaan säilyttää pakastettuna jopa 6 kuukautta.
Vertailun vuoksi mainittakoon, että haukea rasvaisemman lahnan vastaava säilymisaika on vain puolet eli 3 kuukautta.
Hauki on tunnetusti melko ruotoinen kala. Mutta kun opettelee tietämään ruotojen sijainnin ja niiden suunnan voi kalan fileoida ja paloitella siten, että ruotojen turha pätkiminen vältetään. Kokonaisten ruotojen poistaminen kypsästä kalasta on helpompaa ja vähemmän aikaa vievää kuin lukuisten ruodonpätkien, jos kala on paloiteltu väärin.
Hauen kasvu sen ensimmäisinä ikävuosina on varsin nopeaa. Vuoden ikäisen hauen pituus on meillä 9-15 cm. Koska kasvu on nopeinta 18-19 asteen lämpötilassa, kasvukausi on Etelä-Suomessa pitempi ja kasvu nopeampaa kuin Pohjois-Suomessa. Hauki kutee keväällä, Etelä-Suomessa kutu saattaa alkaa jo huhtikuussa, Lapin järvissä ja ulkosaaristossa vasta kesä-heinäkuun vaihteessa. Kutu tapahtuu tavallisesti runsaskasvustoisilla tulvarannoilla ja saaristossa rakkoleväkasvustoissa.
Kalastus
Hauki on suosittu ja tärkeä virkistyskalastuksen kohde. Myös ammatti- ja kotitarvekalastuksessa se on tervetullut saalis. Tavallisimmat kalastustavat ovat verkko-, katiska- ja rysäpyynti sekä virkistyskalastuksessa virvelöinti ja uistelu.
Haukisiima on tuottoisa pyydys erityisesti heinä-elokuussa, jolloin hauen verkkopyynti on yleensä melko tuloksetonta. Täkyinä ovat parhaita elävät särjet ym. särjen sukuiset pikkukalat. Merellä hyvä syötti on vastaavasti silakka. Muita kalastustapoja ovat koukut, tavallisesti isku- eli vieterikoukku, ja tuulastus. Hauen alamitta poistettiin 1.3.1993 voimaan tulleella kalastusasetuksen muutoksella.
Hauen viljely
Hauen viljely on suhteellisen yksinkertaista ja sen poikasten istuttaminen onkin varsin yleinen kalakannan hoitotoimenpide. Aikaisemmin poikaset istutettiin vastakuoriutuneina, mutta nykyisin on yhä enenevässä määrin siirrytty kasvattamaan poikaset ennen istuttamista luonnonravintolammikoissa niin sanotuiksi esikesäisiksi 5-12 cm:n pituisiksi istukkaiksi. Nämä selviytyvät vastakuoriutuneita paremmin hauenkin poikasia syöviltä särkiparvilta. Hauenpoikasten luonnonravintoviljelyssä on oltava tarkkana, ettei pidä liian kauan poikasia lammikossa, sillä poikasten kasvaessa ne alkavat pian syödä toisiaan.
Hauki ruokakalana
Hauki on suosittu ruokakala vaikka sitä yleensä pidetäänkin melko mauttomana. Varsinkin isot hauet ovat lihasrakenteeltaan puisevan tuntuisia. Tämä on otettu huomioon myös virallisissa ihrnisravinnoksi myytävän kalan luokitusta koskevissa säännöksissä. Niiden mukaan hauki luokitellaan painon mukaan kolmeen luokkaan
I alle 2 kg
II 2-4 kg
III yli 4 kg
Hauki on vähärasvainen kala; rasvapitoisuus 1,1%. Hauen energiasisältö 390 kj on alle puolet rasvaisiin kaloihin kuuluvan lohen energiasisällöstå. Valkuaisaineita hauessa on 19,5 g /100 g ja vastaavasti kalsiumia 22 mg, B- vitamiineja (tiamiinia ja riboflaviinia) yhteensä 0,14 mg sekä niasiinia 4,0 mg. Kun hauki on vähärasvainen, sitä voidaan säilyttää pakastettuna jopa 6 kuukautta.
Vertailun vuoksi mainittakoon, että haukea rasvaisemman lahnan vastaava säilymisaika on vain puolet eli 3 kuukautta.
Hauki on tunnetusti melko ruotoinen kala. Mutta kun opettelee tietämään ruotojen sijainnin ja niiden suunnan voi kalan fileoida ja paloitella siten, että ruotojen turha pätkiminen vältetään. Kokonaisten ruotojen poistaminen kypsästä kalasta on helpompaa ja vähemmän aikaa vievää kuin lukuisten ruodonpätkien, jos kala on paloiteltu väärin.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Pystyykö tavallinen varis ja mustavaris risteytymään keskenään? Molemmilta pääsee samanlainen rääkäisy ja myös munat ovat samanlaisia. Pystyyhän musta ja valkoinen ihminenkin risteytymään keskenään.
Vanhana pongaajana en ole havainnut luonnossa vielä yhtään esimerkkiä, että nuo varisrodut olisivat risteytyneet. Vai onko käymässä niin, että ne ovat edelleen eriytymässä? Myös feministit ovat eriytymässä normaalista yheiskuntajärjestyksestä (tulihan se sieltä).
Miten mahtoi pelkokertoimessa käydä? Minä unohdin katsoa.
Enpä minäkään nähnyt viimekertaista pelkokerrointa, kun piipahdin ulkomailla. Oletettavasti mies taas voitti? Katsotaanpas taas ensi torstaina, jos ei oo muita kiireitä.
Minä kun epäilen, että nainen taas voitti, kun kukaan ei puhu asiasta mitään..
Ruotsiin perustettavaa feminististä puoluetta lainatakseni: "Kaikkiin asioihin on otettava feministinen näkökulma."
En kuitenkaan löydä tuosta sinun haukea käsittelevästäsi tekstistä mitään feminististä ulottuvuutta.
Miten tasa-arvo toteutuu haukien keskuudessa? Entä kalastajien keskuudessa? Tarvitaanko sukupuolikiintiöitä?
Olisiko jo vihdoinkin aika murskata patriarkkaaliset kalastusperinteet? Missä viipyvät naisnäkökulmasta kirjoitetut tarinat hauenpyynnistä?
Kalastetaanko uros- ja naarashaukia yhtä paljon?
Niin.
Ja hauen mäti, jos sitä hommaa, on naaraan esineellistämistä.
Kuten mateenmäti!
Haukea ei mielellään kuulu kutsua 'liukkaaksi', se on hyvän maun vastaista ja seksismiä.
Tämä on kyllä oikeasti feministisintä, mitä tällä palstalla on kuunaan sanottu. Ja minä todella tarkoitan sitä.