MFGA Suomen MAGA mahdollinen!

Satavuotiaan Suomen historia on hyvinvointivaltion historiaa



Toisen maailmansodan jälkeen alkanut hyvinvointivaltiokäänne oli Työväenliikettä tutkineen Jarmo Peltolan mukaan hyvin voimakas.



Vuonna 1952 Suomi sai maksettua viimeiset sotakorvaukset Neuvostoliittoon. Samana vuonna Helsingissä järjestettiin olympialaiset. Sodasta toipunut Suomi sai olla hetken koko maailman huomion keskipisteenä. Suomalaisille vuosi 1952 merkitsi uuden aikakauden alkamista.



1950- ja 1960-luvuilla Suomen talous kasvoi ja valtio sai lisää verotuloja. Suomesta alettiin rakentaa Pohjoismaista hyvinvointivaltiota.



Pohjoismainen hyvinvointivaltio tarkoittaa, että valtio pyrkii tasaamaan verotuksella ihmisten välisiä tuloeroja ja takaa kaikille kansalaisille riittävän toimeentulon sekä peruspalvelut. Peruspalveluita ovat esimerkiksi sairaanhoito ja koulutus.



1960-luvulla tehtiin paljon uudistuksia, joista muodostui suomalaisen hyvinvointivaltion perusta.



Kaikki suomalaiset saivat esimerkiksi sosiaaliturvatunnuksen ja valtion sairausvakuutuksen. 1970-luvulla tehtiin peruskoulu-uudistus, jonka seurauksena koulusta tuli maksutonta kaikilla luokka-asteilla.



Lisäksi 1970-luvulla kuntien velvollisuudeksi tuli järjestää kaikille lapsille päivähoitopaikka. Sen seurauksena naisten oli helpompi osallistua työelämään.



1990-luvun alussa Suomessa alkoi suuri talouslama. Sen seurauksena työttömyys kasvoi ja valtio joutui ottamaan velkaa.



Laman aikana hyvinvointivaltion palveluita alettiin leikata. Laman jälkeen suomalaiset ovat olleet eri mieltä siitä, millainen suomalaisen hyvinvointivaltion pitäisi olla.



Poliittinen vasemmisto on puolustanut pohjoismaista hyvinvointivaltiota, jossa valtiolla ja kunnilla on suuri rooli.



Poliittinen oikeisto taas on halunnut pienentää valtion ja kuntien roolia, vähentää tulonsiirtoja ja siirtää palveluita enemmän yksityisten yritysten vastuulle.



1990- ja 2000-luvuilla suomalainen yhteiskunta on muuttunut poliittisen oikeiston toivomaan suuntaan.



Verotusta on kevennetty ja toisaalta valtion sekä kuntien tarjoamia palveluja on leikattu ja siirretty yksityisten yritysten hoidettavaksi.



Jarmo Peltolasta on selvää, että hyvinvointivaltioajattelussa on menty taaksepäin 1990-luvun laman jälkeen.



Lama-ajan ja hyvinvointivaltion heikentämisen historiaa ei ole vielä kirjoitettu.



– Tätä takapakkia ei oteta tosissaan, vaikka sitä on tullut jo kohta kolmekymmentä vuotta.



Laman aikana omaksunut talouspoliittiset linjaukset jäivät pysyviksi Suomessa.



Peltola sanoo, että tuolloin omaksuttu talouskuri toi ideologisen käänteen politiikkaan. Harri Holkerin sinipunahallitus oli Peltolan mukaan viimeinen hyvinvointivaltiota rakentanut hallitus.



– 1990-luvun alussa muuttui se, että alettiin korostaa palkkaeroja tasa-arvon sijaan talouskasvun ja edistyksen lähteenä.



Kuitenkin kun ajatellaan vaikka, miten Nokia-ilmiö Suomeen rakentui, se rakentui erittäin tasa-arvoisen peruskoulujärjestelmän pohjalle. Kun kaikki, joilla oli lahjoja pääsivät kouluun, saatiin insinöörikeskittymä, jolla Nokia-ilmiö tuli mahdolliseksi.



Oliko lamasäästöistä syntynyt ideologinen käänne vahinko?

– Ei ollut. Se oli reaktio, sillä Suomi on osan maailmantaloutta ja maailmanpoliittista järjestelmää.



Kommunismin pelko ja Neuvostoliitto olivat aiheuttaneet sen, että työväestön vaatimuksiin piti suhtautua vakavasti.



Työnantajien osalta kompromissi perustui Neuvostoliiton uhkaan. Kun Neuvostoliitto romahti, Esko Ahon hallitus pystyi historiallisen tilanteen vuoksi toteuttamaan käänteen ja se käytti mahdollisuuden. Porvarijohtoiset hallitukset ovat sen jälkeen jatkaneet samaa linjaa näihin päiviin asti.



Olisiko nyt hyvinvointivaltion rakentajien revanssin aika!

Anonyymi kirjoitti:

Satavuotiaan Suomen historia on hyvinvointivaltion historiaa



Toisen maailmansodan jälkeen alkanut hyvinvointivaltiokäänne oli Työväenliikettä tutkineen Jarmo Peltolan mukaan hyvin voimakas.



Vuonna 1952 Suomi sai maksettua viimeiset sotakorvaukset Neuvostoliittoon. Samana vuonna Helsingissä järjestettiin olympialaiset. Sodasta toipunut Suomi sai olla hetken koko maailman huomion keskipisteenä. Suomalaisille vuosi 1952 merkitsi uuden aikakauden alkamista.



1950- ja 1960-luvuilla Suomen talous kasvoi ja valtio sai lisää verotuloja. Suomesta alettiin rakentaa Pohjoismaista hyvinvointivaltiota.



Pohjoismainen hyvinvointivaltio tarkoittaa, että valtio pyrkii tasaamaan verotuksella ihmisten välisiä tuloeroja ja takaa kaikille kansalaisille riittävän toimeentulon sekä peruspalvelut. Peruspalveluita ovat esimerkiksi sairaanhoito ja koulutus.



1960-luvulla tehtiin paljon uudistuksia, joista muodostui suomalaisen hyvinvointivaltion perusta.



Kaikki suomalaiset saivat esimerkiksi sosiaaliturvatunnuksen ja valtion sairausvakuutuksen. 1970-luvulla tehtiin peruskoulu-uudistus, jonka seurauksena koulusta tuli maksutonta kaikilla luokka-asteilla.



Lisäksi 1970-luvulla kuntien velvollisuudeksi tuli järjestää kaikille lapsille päivähoitopaikka. Sen seurauksena naisten oli helpompi osallistua työelämään.



1990-luvun alussa Suomessa alkoi suuri talouslama. Sen seurauksena työttömyys kasvoi ja valtio joutui ottamaan velkaa.



Laman aikana hyvinvointivaltion palveluita alettiin leikata. Laman jälkeen suomalaiset ovat olleet eri mieltä siitä, millainen suomalaisen hyvinvointivaltion pitäisi olla.



Poliittinen vasemmisto on puolustanut pohjoismaista hyvinvointivaltiota, jossa valtiolla ja kunnilla on suuri rooli.



Poliittinen oikeisto taas on halunnut pienentää valtion ja kuntien roolia, vähentää tulonsiirtoja ja siirtää palveluita enemmän yksityisten yritysten vastuulle.



1990- ja 2000-luvuilla suomalainen yhteiskunta on muuttunut poliittisen oikeiston toivomaan suuntaan.



Verotusta on kevennetty ja toisaalta valtion sekä kuntien tarjoamia palveluja on leikattu ja siirretty yksityisten yritysten hoidettavaksi.



Jarmo Peltolasta on selvää, että hyvinvointivaltioajattelussa on menty taaksepäin 1990-luvun laman jälkeen.



Lama-ajan ja hyvinvointivaltion heikentämisen historiaa ei ole vielä kirjoitettu.



– Tätä takapakkia ei oteta tosissaan, vaikka sitä on tullut jo kohta kolmekymmentä vuotta.



Laman aikana omaksunut talouspoliittiset linjaukset jäivät pysyviksi Suomessa.



Peltola sanoo, että tuolloin omaksuttu talouskuri toi ideologisen käänteen politiikkaan. Harri Holkerin sinipunahallitus oli Peltolan mukaan viimeinen hyvinvointivaltiota rakentanut hallitus.



– 1990-luvun alussa muuttui se, että alettiin korostaa palkkaeroja tasa-arvon sijaan talouskasvun ja edistyksen lähteenä.



Kuitenkin kun ajatellaan vaikka, miten Nokia-ilmiö Suomeen rakentui, se rakentui erittäin tasa-arvoisen peruskoulujärjestelmän pohjalle. Kun kaikki, joilla oli lahjoja pääsivät kouluun, saatiin insinöörikeskittymä, jolla Nokia-ilmiö tuli mahdolliseksi.



Oliko lamasäästöistä syntynyt ideologinen käänne vahinko?

– Ei ollut. Se oli reaktio, sillä Suomi on osan maailmantaloutta ja maailmanpoliittista järjestelmää.



Kommunismin pelko ja Neuvostoliitto olivat aiheuttaneet sen, että työväestön vaatimuksiin piti suhtautua vakavasti.



Työnantajien osalta kompromissi perustui Neuvostoliiton uhkaan. Kun Neuvostoliitto romahti, Esko Ahon hallitus pystyi historiallisen tilanteen vuoksi toteuttamaan käänteen ja se käytti mahdollisuuden. Porvarijohtoiset hallitukset ovat sen jälkeen jatkaneet samaa linjaa näihin päiviin asti.



Olisiko nyt hyvinvointivaltion rakentajien revanssin aika!

Lue lisää

>>Peltola sanoo, että tuolloin omaksuttu talouskuri toi ideologisen käänteen politiikkaan. Harri Holkerin sinipunahallitus oli Peltolan mukaan viimeinen hyvinvointivaltiota rakentanut hallitus.<<

Naurettavinta paskaa , mitä on hetkeen saanut lukea.. Holkerin kasinotaloutta suosinut halllitus oli luomassa sitä lamapommia, joka räjähti Ahon hallituksen sylissä.
80-luvulla toteutettiin rahamarkkinoiden hallitsematon vapautus.

Sosiaalidemokraatti Koiviston kovan markan politiikka tuli kalliiksi.

Suomen ja hyvinvoinnin voi myydä vain kerran!

No jospa se sitten alkoi Holkerin kaudella ja Ahon kaudesta jatkui Sipilän täysporvarihallitukseen asti. Tai olihan siinä Paavo Lipposen hallitukset I ja II, jotka laskivat Esko Ahon ennätysmäisesti kasvattamaa valtionvelkaa, sen jälkeen se on ollut pelkkää velannostoa porvarijohtoisten hallitusten muodossa. Esko Ahon 1993 tekemä veromuutos, jossa pääomatulot erotettiin ansiotuloverotuksesta oli viimeinen niitti, joka kasvatti tuloeroja, köyhyyttä, miljonäärien määrää sekä Suomen valtionvelkaa.