Kannattaa katsoa

Ohjelma oli tosiaankin tehty vahvistamaan niiden mielikuvia, joilla on maaseudusta hieman ummehtunut mielikuva. Heitähän piisaa. Mielikuvat maaseudusta istuvat syvällä urbanistien sielussa.

Oli ohjelmasarjassa toki yritystä kertoa myös maaseudun elinvoimasta ja tärkeydestä, mutta kuten usein, siinä ei päästy pintaa syvemmälle.

Hauska tuo vertaus metsälogistiikan ja rokotteiden jaon suhteen. Kysymys on vain siitä, että jakelu (siis rokotteiden) halutaan nykyhallituksen ideologian mukaisesti hoitaa viranomaistyönä ja julkisen sektorin kautta, ja siksi siellä ei ole osaamista eikä edes toimivia järjestelmiä asian hoitamiseen. Metsälogistiikka on huippua koko maailmassa, ja vastaavan järjestelmän kehittäminen terveydenhuoltoon ei olisi mikään suurponnistus - jos se tehtäisiin yksityisin voimin.

Keskity sinä vanha rättimikko 'teknoolookiin' siinä yksiössäsi ja jätä teknologiat jotain niistä tajuaville. Sinulla Ossi ei toki ole edes tukijussin 'justerausta' korjata muiden ihmisten rahoilla ostettua 'jontikkaa' tai 'lynksia'.

Anonyymi kirjoitti:

Ohjelma oli tosiaankin tehty vahvistamaan niiden mielikuvia, joilla on maaseudusta hieman ummehtunut mielikuva. Heitähän piisaa. Mielikuvat maaseudusta istuvat syvällä urbanistien sielussa.

Oli ohjelmasarjassa toki yritystä kertoa myös maaseudun elinvoimasta ja tärkeydestä, mutta kuten usein, siinä ei päästy pintaa syvemmälle.

Hauska tuo vertaus metsälogistiikan ja rokotteiden jaon suhteen. Kysymys on vain siitä, että jakelu (siis rokotteiden) halutaan nykyhallituksen ideologian mukaisesti hoitaa viranomaistyönä ja julkisen sektorin kautta, ja siksi siellä ei ole osaamista eikä edes toimivia järjestelmiä asian hoitamiseen. Metsälogistiikka on huippua koko maailmassa, ja vastaavan järjestelmän kehittäminen terveydenhuoltoon ei olisi mikään suurponnistus - jos se tehtäisiin yksityisin voimin.

Lue lisää

Elinvoimasta? No perkelettäkö se tarvitsee miljardeja pääkauounkiseutulaisten rahoja maataloustukiin ja almuihin, jos on elinvoimaa. Elinvoimaa ei taida olla kuin Linnan, Runebergin, Sillanpään ja muun paskan saduissa. Haanpääkin sentään jotenkin rehellisenä miehenä pisti tukijussi Esa Herneisen itkemään, että 'Hyvä on niiden sanoa joiden tulokseen ei sääolosuhteet vaikuta'. Maaseutu on aina ollut melko ikävä paikka suomalaisten enemmistölle. Kannaksen ja Uudenmaan maaseutua lukuunottamatta kuoltiin muualla säännöllisesti nälkään vielä 153 vuotta sitten.

Sama käsitys itselläni, on jämähdetty vahvistamaan tuota vanhaa mielikuvaa maaseudusta, eikä pureuduttu ollenkaan tämän päivän todellisuuteen. Toki valittu lähestymistapa ruokkii ja vahvistaa muutamien jäärä-urbanistien mielikuvaa maaseudusta entisestään.

Juurihan sanottiin miten paperitehtaita tulevaisuudessa menee kiinni kysynnän laskun takia. Ei ne selluköpit toki ennen romantisoineet, kova oli poru 1917. Punakaartiin menivät niin että heilahti, mutta kommunismi loppui Tennilänkin äänestäjillä saunalisään. Tulen aina olemaan mukana sellaisissa järjestöissä jotka etenkin kurittavat yhteiskuntarauhaa häiritseviä tukijusseja, selluköpejä ja poromiehiä. Isäntähän totesi aikoinaan huutolaiselle hakattuaan sitä, että 'Jos oltas ihmisiksi'.

Anonyymi kirjoitti:

Juurihan sanottiin miten paperitehtaita tulevaisuudessa menee kiinni kysynnän laskun takia. Ei ne selluköpit toki ennen romantisoineet, kova oli poru 1917. Punakaartiin menivät niin että heilahti, mutta kommunismi loppui Tennilänkin äänestäjillä saunalisään. Tulen aina olemaan mukana sellaisissa järjestöissä jotka etenkin kurittavat yhteiskuntarauhaa häiritseviä tukijusseja, selluköpejä ja poromiehiä. Isäntähän totesi aikoinaan huutolaiselle hakattuaan sitä, että 'Jos oltas ihmisiksi'.

Lue lisää

Paperitehtaiden sulkeminen koskee samalla tavalla kaupunkilaisia ja maalaisia, sillä työhän on samaa molemmille. Tilalle on tullut uusia ammatteja.

Nykyajan maaseutu ei kuvissa mielestäsi näkynyt. En ole ihan varma, onko näin. Varsin suurten ja vähän pienempienkin kaupunkien kehällä on joukko vähäväkisempiä kuntia, jotka ovat sekoitus maaseutua ja taajaa. Niiden elinvoima tuntuu kuitenkin kumpuavan silloin keskuskaupngista. Sinne tullaan töihin kehyskunnista ja kehyskuntiin syntyy alihankintayrityksiä. Tämä ei ole perinteistä maaseutua.

Ohjelmassa kuvataan pikemmin sellaista ydinmaaseutua, joka sijaitsee kaukana taajamista ja teollisuuspaikkakunnista. Se on sitä maaseutumaista ydinmaaseutua. Sinne ei tahdo vaan syntyä oikein muuta yritteliäisyyttä kuin maataloutta ja erilaista vähittäiskauppatoimintaa. Toki myös erilaisia perinteisempiä pienyrityksiä esim. konepajateollisuuteen. Ydinmaaseudulta en pendelöidä mihinkään suuntaan puolessa tunnissa, harvoin edes muutamassa tunnissa.

Eli ohjelmassakin esiintuotua Nurmijärvi-ilmiötä kyllä esiintyy, mutta se ei suinkaan koske likimainkaan kaikkea maaseutua. Ne penedelöintialueet ovat nimenomaan kaupunkien lähituntumassa. Itse olen pitänyt nimenomaan tämäntyyppistä keskittymistä järkevänä sen "pidä koko Suomi asuttuna" hömpän sijaan. Jos jossain päin maaseutua yritystoiminta ottaa tulta alleen, niin sehän on tietysti ihan hyvä asia. Mutta keinotekoisin avustusjärjestelmin ei pidä alkaa sitä tulta sytyttelemään, koska se on historian saatossa todettu toimimattomaksi. Meillä oli historiassa aiemmin vaihe, jolla yrityksiä työntekijöineen houkuteltiin perähikiöille erilaisia määräaikaisin talousporkkanoin. Sitten kävi niin, että se yritys söi porkkanat, työntekijät rakensivat omakotitalot ja kun porkkanat loppuivat, loppui monen yrityksenkin toiminta. Jäljelle jäi joukko velkaisia työttömiä, joiden talot olivat menettäneet puolet arvostaan.

Olen vähän selannut eri medioiden arvioita ko. ohjelmasta. MTKhan on ollut tukemassa myös ohjelman tekoa. Esimerkin Maaseudun tulevaisuus, Ilkka-Pohjalainen, eräät muut maakuntalehdet ja Kaleva ovat esittäneet ohjelmasta myönteisiä arvioita eli sitä on pidettu laadukkaana ja monipuolisena. Kriittisemmän arvion näkemästäni taisi esittää Hesari eikä sekään ollut kovin kriittinen. Ohjelmassa pääsevät ääneen maaseudulla elävät tai eläneet. Kaupunkilaisempia näkemyksiä esittävät lähinnä alle 15-vuotiaat lapset ja hekin erittäin asiallisesti ja hienosti kaikin puolin. En huomannut, että kukaan olisi erityisemmin kritisoinut maaseutua ja sen elämää. Tämän elämäntavan valinneista tosin muutamat huomauttivat, että se ei sovi kaikille. He suosittavat sitä, että kannattaa miettiä kahdesti mitä kaikkea muutto muuttaisi oman elämän suhteen. Eräskin totesi, että kannattaa uhohtaa vauras elämä ja purjeveneet. Maalaisuus on elämäntapavalinta.

Mielipidepankki kirjoitti:

Nykyajan maaseutu ei kuvissa mielestäsi näkynyt. En ole ihan varma, onko näin. Varsin suurten ja vähän pienempienkin kaupunkien kehällä on joukko vähäväkisempiä kuntia, jotka ovat sekoitus maaseutua ja taajaa. Niiden elinvoima tuntuu kuitenkin kumpuavan silloin keskuskaupngista. Sinne tullaan töihin kehyskunnista ja kehyskuntiin syntyy alihankintayrityksiä. Tämä ei ole perinteistä maaseutua.

Ohjelmassa kuvataan pikemmin sellaista ydinmaaseutua, joka sijaitsee kaukana taajamista ja teollisuuspaikkakunnista. Se on sitä maaseutumaista ydinmaaseutua. Sinne ei tahdo vaan syntyä oikein muuta yritteliäisyyttä kuin maataloutta ja erilaista vähittäiskauppatoimintaa. Toki myös erilaisia perinteisempiä pienyrityksiä esim. konepajateollisuuteen. Ydinmaaseudulta en pendelöidä mihinkään suuntaan puolessa tunnissa, harvoin edes muutamassa tunnissa.

Eli ohjelmassakin esiintuotua Nurmijärvi-ilmiötä kyllä esiintyy, mutta se ei suinkaan koske likimainkaan kaikkea maaseutua. Ne penedelöintialueet ovat nimenomaan kaupunkien lähituntumassa. Itse olen pitänyt nimenomaan tämäntyyppistä keskittymistä järkevänä sen "pidä koko Suomi asuttuna" hömpän sijaan. Jos jossain päin maaseutua yritystoiminta ottaa tulta alleen, niin sehän on tietysti ihan hyvä asia. Mutta keinotekoisin avustusjärjestelmin ei pidä alkaa sitä tulta sytyttelemään, koska se on historian saatossa todettu toimimattomaksi. Meillä oli historiassa aiemmin vaihe, jolla yrityksiä työntekijöineen houkuteltiin perähikiöille erilaisia määräaikaisin talousporkkanoin. Sitten kävi niin, että se yritys söi porkkanat, työntekijät rakensivat omakotitalot ja kun porkkanat loppuivat, loppui monen yrityksenkin toiminta. Jäljelle jäi joukko velkaisia työttömiä, joiden talot olivat menettäneet puolet arvostaan.

Olen vähän selannut eri medioiden arvioita ko. ohjelmasta. MTKhan on ollut tukemassa myös ohjelman tekoa. Esimerkin Maaseudun tulevaisuus, Ilkka-Pohjalainen, eräät muut maakuntalehdet ja Kaleva ovat esittäneet ohjelmasta myönteisiä arvioita eli sitä on pidettu laadukkaana ja monipuolisena. Kriittisemmän arvion näkemästäni taisi esittää Hesari eikä sekään ollut kovin kriittinen. Ohjelmassa pääsevät ääneen maaseudulla elävät tai eläneet. Kaupunkilaisempia näkemyksiä esittävät lähinnä alle 15-vuotiaat lapset ja hekin erittäin asiallisesti ja hienosti kaikin puolin. En huomannut, että kukaan olisi erityisemmin kritisoinut maaseutua ja sen elämää. Tämän elämäntavan valinneista tosin muutamat huomauttivat, että se ei sovi kaikille. He suosittavat sitä, että kannattaa miettiä kahdesti mitä kaikkea muutto muuttaisi oman elämän suhteen. Eräskin totesi, että kannattaa uhohtaa vauras elämä ja purjeveneet. Maalaisuus on elämäntapavalinta.

Lue lisää

Maaseutua nuo pendelöinti- ja työpaikkaomavaraiset maalaiskunnatkin silti ovat. Ohjelman nimenä pitäisi olla Suomi on perihikiäläinen tai vastaava, jos toinen puoli maaseudusta halutaan sulkea maalaiskäsitteen ulkopuolelle.

Kyllä tuota ohjelmasarjan esittelemää peltomaisemaa on myös suurten ja keskisuurten kaupunkien ympärillä, eikä se hankaloita yhtään työssä kulkemista muualla. Kuntarajat eivät saisi olla esteenä aiheen lähestymiselle laajemmasta näkökulmasta. Jokainen toimittaja sitä paitsi löytää helposti tilastoja nykyajan maalaiskuntien elinkeinorakenteesta. Ei maataloudesta eläviä ole niissä yleensä kuin 10-20 prosenttia asukkaista, Ei ohjelmassa toki väitetäkään, että asia olisi toisin, mutta kuvamaisema elää traktorin hytissä vahvasti, eikä liikkumista henkilöautoilla tuoda esille.

Itselleni noin 45 minuutin matka suuntaansa on jonkinlainen kipuraja päivittäiselle liikkumiselle. Valtaosa maalla asuvista löytää siltä etäisyydeltä lähes kaikki palvelunsa. Onko näin Helsingissä? Kuulemani mukaan monet ovat muuttaneet sieltä pois juuri siksi, että aikaa kuluu työmatkoihin ja palvelujen hankkimiseen paljon enemmän kuin pienemmissä kaupungeissa ja jopa maaseudulla.

Mielipidepankki kirjoitti:

Nykyajan maaseutu ei kuvissa mielestäsi näkynyt. En ole ihan varma, onko näin. Varsin suurten ja vähän pienempienkin kaupunkien kehällä on joukko vähäväkisempiä kuntia, jotka ovat sekoitus maaseutua ja taajaa. Niiden elinvoima tuntuu kuitenkin kumpuavan silloin keskuskaupngista. Sinne tullaan töihin kehyskunnista ja kehyskuntiin syntyy alihankintayrityksiä. Tämä ei ole perinteistä maaseutua.

Ohjelmassa kuvataan pikemmin sellaista ydinmaaseutua, joka sijaitsee kaukana taajamista ja teollisuuspaikkakunnista. Se on sitä maaseutumaista ydinmaaseutua. Sinne ei tahdo vaan syntyä oikein muuta yritteliäisyyttä kuin maataloutta ja erilaista vähittäiskauppatoimintaa. Toki myös erilaisia perinteisempiä pienyrityksiä esim. konepajateollisuuteen. Ydinmaaseudulta en pendelöidä mihinkään suuntaan puolessa tunnissa, harvoin edes muutamassa tunnissa.

Eli ohjelmassakin esiintuotua Nurmijärvi-ilmiötä kyllä esiintyy, mutta se ei suinkaan koske likimainkaan kaikkea maaseutua. Ne penedelöintialueet ovat nimenomaan kaupunkien lähituntumassa. Itse olen pitänyt nimenomaan tämäntyyppistä keskittymistä järkevänä sen "pidä koko Suomi asuttuna" hömpän sijaan. Jos jossain päin maaseutua yritystoiminta ottaa tulta alleen, niin sehän on tietysti ihan hyvä asia. Mutta keinotekoisin avustusjärjestelmin ei pidä alkaa sitä tulta sytyttelemään, koska se on historian saatossa todettu toimimattomaksi. Meillä oli historiassa aiemmin vaihe, jolla yrityksiä työntekijöineen houkuteltiin perähikiöille erilaisia määräaikaisin talousporkkanoin. Sitten kävi niin, että se yritys söi porkkanat, työntekijät rakensivat omakotitalot ja kun porkkanat loppuivat, loppui monen yrityksenkin toiminta. Jäljelle jäi joukko velkaisia työttömiä, joiden talot olivat menettäneet puolet arvostaan.

Olen vähän selannut eri medioiden arvioita ko. ohjelmasta. MTKhan on ollut tukemassa myös ohjelman tekoa. Esimerkin Maaseudun tulevaisuus, Ilkka-Pohjalainen, eräät muut maakuntalehdet ja Kaleva ovat esittäneet ohjelmasta myönteisiä arvioita eli sitä on pidettu laadukkaana ja monipuolisena. Kriittisemmän arvion näkemästäni taisi esittää Hesari eikä sekään ollut kovin kriittinen. Ohjelmassa pääsevät ääneen maaseudulla elävät tai eläneet. Kaupunkilaisempia näkemyksiä esittävät lähinnä alle 15-vuotiaat lapset ja hekin erittäin asiallisesti ja hienosti kaikin puolin. En huomannut, että kukaan olisi erityisemmin kritisoinut maaseutua ja sen elämää. Tämän elämäntavan valinneista tosin muutamat huomauttivat, että se ei sovi kaikille. He suosittavat sitä, että kannattaa miettiä kahdesti mitä kaikkea muutto muuttaisi oman elämän suhteen. Eräskin totesi, että kannattaa uhohtaa vauras elämä ja purjeveneet. Maalaisuus on elämäntapavalinta.

Lue lisää

Ydinmaaseutu on yhtä lailla vaikeasti määriteltävää kuin ydinkaupunki.

Meillähän ei oikeastaan ole oikeaa suurkaupunkia missään, ainakaan jos verrataan todellisiin suurkaupunkeihin. Helsingin keskustaakin voi verrata lähinnä joidenkin pienten eurooppalaisten kaupunkien keskustoihin, Sevillan tai Oslon tyyppisiin paikkoihin.

Siellä ydinmaaseudullakin syntyy ihan oikeaa teollista toimintaa, ajatellaan vaikka Vieremän Ponsse tehdasta, tai Keitele Groupin toimintaa vieläkin pienemmässä kunnassa. Nuo olivat Pohjois-Savon menestyjiä, alueelta löytyy myös muunlaista huippuosaamista, Genelec ja Profilevechiles niistä esimerkkeinä. Pohjanmaa on perinteinen yritysmaakunta jossa monenmoista osaamista on niinikään noussut maailman huipulle, Sievi yhtenä paikkakuntana voidaan nostaa esiin jossa eri alojen tuotantoa löytyy.

Tietysti aina laajasta ja harvaanasutusta maasta löytyy kolkkia, joissa ei ole teollisia työpaikkoja lähistöllä, niilläkin alueilla riittää kuitenkin metsätalouden puolella vientiin suuntautuvaa työtä mm. raaka-aineen hankinnassa. Perinteinen maatalous ei ole enää vuosiin ollut maaseudun pääelinkeino.

Anonyymi kirjoitti:

Ydinmaaseutu on yhtä lailla vaikeasti määriteltävää kuin ydinkaupunki.

Meillähän ei oikeastaan ole oikeaa suurkaupunkia missään, ainakaan jos verrataan todellisiin suurkaupunkeihin. Helsingin keskustaakin voi verrata lähinnä joidenkin pienten eurooppalaisten kaupunkien keskustoihin, Sevillan tai Oslon tyyppisiin paikkoihin.

Siellä ydinmaaseudullakin syntyy ihan oikeaa teollista toimintaa, ajatellaan vaikka Vieremän Ponsse tehdasta, tai Keitele Groupin toimintaa vieläkin pienemmässä kunnassa. Nuo olivat Pohjois-Savon menestyjiä, alueelta löytyy myös muunlaista huippuosaamista, Genelec ja Profilevechiles niistä esimerkkeinä. Pohjanmaa on perinteinen yritysmaakunta jossa monenmoista osaamista on niinikään noussut maailman huipulle, Sievi yhtenä paikkakuntana voidaan nostaa esiin jossa eri alojen tuotantoa löytyy.

Tietysti aina laajasta ja harvaanasutusta maasta löytyy kolkkia, joissa ei ole teollisia työpaikkoja lähistöllä, niilläkin alueilla riittää kuitenkin metsätalouden puolella vientiin suuntautuvaa työtä mm. raaka-aineen hankinnassa. Perinteinen maatalous ei ole enää vuosiin ollut maaseudun pääelinkeino.

Lue lisää

Muistui mieleen pohjoispohjalainen maalaispaikkakunta, josta joku tällä palstalla vuosia sitten irvaili mielikuvituksessaan täysin muiden varassa elävänä kehittymättömänä paikkakuntana. Linkkasin hänelle kyseisestä paikkakunnasta tämän tekstin. :D

"Pyhäntä on kunnan väkilukuun suhteutettuna Suomen teollistunein kunta.[15] Suurimpia teollisia työnantajia ovat PRT-Forest Oy -konserni (Pyhännän Rakennustuote Oy, Piklas Oy), Maustaja Oy, LapWall Oy, Salvos Finland Oy, Feelia Oy ja Real Snacks Oy.

Vuonna 2015 Pyhännällä oli 813 työpaikkaa, joista 8 prosenttia alkutuotannossa, 63 prosenttia jalostuksessa ja 28 prosenttia palvelualoilla.[16]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat puisia rakennuselementtejä valmistava Lapwall, sinappia, ketsuppia ja vastaavia tuotteita tekevä Maustaja ja hirsimökkejä rakentava Salvos.[17]"

https://urly.fi/Vha

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Muistui mieleen pohjoispohjalainen maalaispaikkakunta, josta joku tällä palstalla vuosia sitten irvaili mielikuvituksessaan täysin muiden varassa elävänä kehittymättömänä paikkakuntana. Linkkasin hänelle kyseisestä paikkakunnasta tämän tekstin. :D

"Pyhäntä on kunnan väkilukuun suhteutettuna Suomen teollistunein kunta.[15] Suurimpia teollisia työnantajia ovat PRT-Forest Oy -konserni (Pyhännän Rakennustuote Oy, Piklas Oy), Maustaja Oy, LapWall Oy, Salvos Finland Oy, Feelia Oy ja Real Snacks Oy.

Vuonna 2015 Pyhännällä oli 813 työpaikkaa, joista 8 prosenttia alkutuotannossa, 63 prosenttia jalostuksessa ja 28 prosenttia palvelualoilla.[16]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat puisia rakennuselementtejä valmistava Lapwall, sinappia, ketsuppia ja vastaavia tuotteita tekevä Maustaja ja hirsimökkejä rakentava Salvos.[17]"

https://urly.fi/Vha

Lue lisää

Hieman tuohon aluepolitiikkaan ja siihen littyviin mielikuviin vielä lisää.

Katselin eräänä päivänä Tilatokeskuksen vuonna 2019 keräämien suorien valtiontukien jakaumia, niin alueellisesti kuin toimialakohtaisesti. Tässä ei ole mukana maataloustuet,

Suurimmat euromääräiset tuen saajat ovat suuria pörssiyrityksiä, joiden "päämajat" ovat pääkaupunkiseudulla. Niitä siis elätetään tukiaisin. Toimialakohtaisesti palvelusektori on suurin tuensaaja, silloin puhutaan isolta osalta matkailusta. Sen tuet jakautuvat tasaisemmin ympäri maan, suurimmat lähinnä Lappiin ja Uudellemaalle. Oma lukunsa vielä tuolloin, ja edelleen, ovat tuulivoimalle maksettavat tuet, jotka, kuten tiedämme, menevät lähinnä ulkomaalaisille pääomasijoittajille.

Tukien varassa ei siis ainakaan tilastojen valossa elä maaseutu, vaan pääkaupunkiseutu. Ja se ulkomaille suuntautuva tuulivoimatuki. Mutta sanotaanhan sitä, että valhe, emävalhe, tilasto. Voin siis olla harhaanjohdettu Tilastokeskuksen toimesta.

Anonyymi kirjoitti:

Hieman tuohon aluepolitiikkaan ja siihen littyviin mielikuviin vielä lisää.

Katselin eräänä päivänä Tilatokeskuksen vuonna 2019 keräämien suorien valtiontukien jakaumia, niin alueellisesti kuin toimialakohtaisesti. Tässä ei ole mukana maataloustuet,

Suurimmat euromääräiset tuen saajat ovat suuria pörssiyrityksiä, joiden "päämajat" ovat pääkaupunkiseudulla. Niitä siis elätetään tukiaisin. Toimialakohtaisesti palvelusektori on suurin tuensaaja, silloin puhutaan isolta osalta matkailusta. Sen tuet jakautuvat tasaisemmin ympäri maan, suurimmat lähinnä Lappiin ja Uudellemaalle. Oma lukunsa vielä tuolloin, ja edelleen, ovat tuulivoimalle maksettavat tuet, jotka, kuten tiedämme, menevät lähinnä ulkomaalaisille pääomasijoittajille.

Tukien varassa ei siis ainakaan tilastojen valossa elä maaseutu, vaan pääkaupunkiseutu. Ja se ulkomaille suuntautuva tuulivoimatuki. Mutta sanotaanhan sitä, että valhe, emävalhe, tilasto. Voin siis olla harhaanjohdettu Tilastokeskuksen toimesta.

Lue lisää

Se nyt tästä vielä puuttuisi, jos sinä idiootti saisit repiä meiltä muilta selluköppikavereillesi varastetun voitelun. Selluköppien ja maa-aateliston sekä porvaristomme mukaanhan UPM saa suurimmat voittonsa Jämsästä ja Valkeakoskelta, vaikka jokainen aivot omaava tajuaa miten kallista on nykyisellä kysynnällä rahdata edes kiinalaisille perspyyhettä jostakin Itämeren perslävestä. Norskeilla on sentään suora pääsy Atlantille, täällä pitää mennä Kielin kanavan kautta. Metsäporhot muistavat vuoden 1918 ja pitävät selluköpit rauhallisina, muutenhan ne saattaisi taas villitä Tampereen, Turun, Kotkan, Helsingin ja Vantaan lähiösikoja. Minua jos pyytävät kaartiin, kysyn ensimmäiseksi, että 'Onks köpsällä tilipussi pienentynyt, ku pitää taas kaartiin lähteä. Saatanan naatiskelija'.

Anonyymi kirjoitti:

Ydinmaaseutu on yhtä lailla vaikeasti määriteltävää kuin ydinkaupunki.

Meillähän ei oikeastaan ole oikeaa suurkaupunkia missään, ainakaan jos verrataan todellisiin suurkaupunkeihin. Helsingin keskustaakin voi verrata lähinnä joidenkin pienten eurooppalaisten kaupunkien keskustoihin, Sevillan tai Oslon tyyppisiin paikkoihin.

Siellä ydinmaaseudullakin syntyy ihan oikeaa teollista toimintaa, ajatellaan vaikka Vieremän Ponsse tehdasta, tai Keitele Groupin toimintaa vieläkin pienemmässä kunnassa. Nuo olivat Pohjois-Savon menestyjiä, alueelta löytyy myös muunlaista huippuosaamista, Genelec ja Profilevechiles niistä esimerkkeinä. Pohjanmaa on perinteinen yritysmaakunta jossa monenmoista osaamista on niinikään noussut maailman huipulle, Sievi yhtenä paikkakuntana voidaan nostaa esiin jossa eri alojen tuotantoa löytyy.

Tietysti aina laajasta ja harvaanasutusta maasta löytyy kolkkia, joissa ei ole teollisia työpaikkoja lähistöllä, niilläkin alueilla riittää kuitenkin metsätalouden puolella vientiin suuntautuvaa työtä mm. raaka-aineen hankinnassa. Perinteinen maatalous ei ole enää vuosiin ollut maaseudun pääelinkeino.

Lue lisää

Kuten mitä osaamista? 5G-verkon osaamista ei ainakaan. Itsekehu toki on aakkeessa laakkeessa kovaa, kuten myös yritystukien ja maataloustukien ottaminen muiden keskuudesta. HEH, onhan tämä Sipiläkin 'Kempeleen piilaaksolla' rikastunut. Väisälän veljeksiä voidaan oikeastaan kiittää, että on edes osaamista 'mittareita' tehdä.

Ja mikä on kepun jälkeä, paskaa siitä miten Koskela nousee nälkään kuolleitten luupäiden pojasta Urjalan Honkolan mahtiherraksi. Eihän Linna edes käsittele sitä miten Jussin esi-isät olivat niin TYHMIÄ, että pitivät sientä elukoiden ruokana. Ilmankos Sohlmankin paskaa Suomesta kirjoittu Unga Finlandissa, hörökorvallahan oli eturivin paikat seurat Freudenthalin kuvaamien 'erämaiden pölkkypäiden' rämpimistä nälässä. 1918 alkoi uusia aika, silloin isäntä tappoi, raiskasi ja ryösti mitä eteen sai kasakka ja viikinki esi-isiensä tavoin. Sodassa vedettiin sitten mustaa pörssiä vuokrakasarmien ja vankiloiden asukkien kaatuessa huonolla maalla olevan isännän porotokkan tai peltotilkun puolesta.

Hyvä Hyvä, olet viisas. Sen osoitit

Saamari böndesfolkeja.

Aivan, kaupungistuminen on älykkyyden laskun syy. Ei kuitenkaan tuolla mekanismilla jota esität.

Älykkyys on suoraan aivojen kehittymisen tulosta. Ihmisen evoluutiossa lihan syönti, siis se, että proteiinia saatiin entistä enemmän, sai aikaan aivojen kasvun, joka taas mahdollisti ihmispopulaation selviytymisen muita eläimiä paremmin. Opittiin kypsentämään lihaa, kypsä liha sulaa aineenvaihdunnassa nopeammin, ja aivot saavat lisää proteiinia.

Ihmisen ruoansulatus onkin kehittynyt riippuvaiseksi selvästi ravinteikkaammasta ruoasta kuin muiden kädellisten.

Nykyisin esiintyy ihmisryhmä, jotka syöttävät jälkeläisilleen vain kasvisravintoa. Tämä heikentää aivojen kehittymistä lapsuusiällä, ja siten vähentää älyykkyyttä aikuisena. Kasvissyönti on erityisen suosittua kaupungeissa.

Maalla eletään maataloustuilla ja muilla pääkaupunkiseutulaisten almuilla. Sinä olet ehkä niin tyhmä, että pidät 'Mä maalaispoika oon, pistän suihketta kainaloon' töräyttelyä tai poromiehen joikunaa älykkäänä; meille muille se on äänisaastetta.

1696 ja 1867 tapaisina aikoina kuoltiin juuri sen vuoksi kun syötiin pelkkää kasvisruokaa. Pettua, jäkälää, jopa olkea. Saatettiin silloin jo itujakin syödä kuten tämä nykyinen kaupunkilaissukupolvi.

Kyllä siihen lihavan, hikisen ja paskalta haisevan MTK-sikalanomistajan alaisuuteen sopeutuu, olemmehan veli venäläisen ja viikinki svenssonin alamaisina ja palvelijoina tottuneet nöyryyteen ylempiä kohtaan jo vuosisatoja, jopa tuhansia.

Eihän siinä tullut esiin yhtään kaupunkilaista, joten kaikki ahdistuneet olivat entisiä tai nykyisiä maalaisia.

Anonyymi kirjoitti:

Eihän siinä tullut esiin yhtään kaupunkilaista, joten kaikki ahdistuneet olivat entisiä tai nykyisiä maalaisia.

Miksi Mielipidepankki ei päässyt mukaan lukemaan demareiden vastauksia papereista?