Aihe

Kannattaa katsoa

Yle on esittänyt 8-osaista sarjaa Suomi on maalainen. Siinä haastatellaan useita ihmisiä ja poliitikoista Annika Saarikkoa ja Mikko Alataloa. Näillä poliitikoilla ei ole ohjelmassa paljonkaan järkevää sanottavaa. Sen sijaan muut ohjelmassa haastatellut lapsia myöten ovat hyviä ja näkemyksiä löytyy. Ohjelman juontaja on erinomainen ja asiapitoinen. Kaiken kaikkian erittäin monipuolinen ja hyvin tehty ohjelma. Tänään tuli viimeinen jakso "Paratiisi".

Ohjelma on varmaan katsottavissa Areenassa ja itsellänäkin jäi muutama osa katsomatta. Ohjelma antaa maaseudusta hyvin monipuolisen kuvan.

Viimeisestä jaksosta jäi erityisesti mieleen se, että nykyinen nuori sukupolvi on jo sellainen, jolla ei välttämättä ole enää lapsuuden kosketuksia maaseutuun tai juuria siellä. Nuoriso ei sen vuoksi haikaile maaseudulle etätöihin taikka mökkeilemään samalla innolla kuin edeltävät sukupolvet. Ne jotka ostelevat maaseutumökkejä ja miettivät muuttoa takaisin synnyiseuduille ovat reippaasti yli 45 vuotiaita. Maaseutuelämää itselleen tarkoituksenmukaisenakin pitäneet haastatellut olivat realisteja ja sanoivat, että menneeseen käpertyvä osa maaseutua tuskin jää henkiin.

Jotkut maaseutua rakastavat myöntävät, että osasta maaseutua tulee erämaata. Harvaa kiinnostaa asua erillään kaikista muista ihmisistä. Mutta näin sanoessaan älytään sekin, että myös erämaa on osa maaseutua ja urbaanit ihmiset voivat hakea ja hakevat erämaakokemuksia matkailusta erityisesti nyt korona-aikana. Se on siis vain merkki maaseudun muutoksesta. Minusta tämä oli hyvä näkökanta maaseutuun ja sen muutokseen.

36

99

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Helsinkiläisenä katsojana minulle ohjelmasta jäi kyllä sellainen kuva, ettei tekijätkään tienneet asioista joista puhuivat juurikaan mitään. Vahvistivat vain mielikuvia joita maaseudusta heillä itsellään oli.

      Suomen maaseutu, kuten kaupungitkin, kaipaisivat hyvin tehtyjä ja asiaosaamisella höystettejä dokumentteja, ei tuollaisia mutu juttuja.

      Maaseudun korkeaa teknologista osaamista, jota vaikkapa metsien miehillä on, voisi hyödyntää esimerkiksi nyt kovasti pyllylleen menevässä koronarokotteiden jakelussa. Metsäosaajat pystyvät korjaamaan metsästä tehtaalle tai sahalle pöllin tarkkuudella miljoonia ja taas míljoonia puita "on line" reaaliaikaisssa seurannassa. STM:n ja THL:n virkamiehet eivät saa muutamaa kymmentätuhatta rokoteannosta tehokkaasti jaettua.

      • Anonyymi

        Ohjelma oli tosiaankin tehty vahvistamaan niiden mielikuvia, joilla on maaseudusta hieman ummehtunut mielikuva. Heitähän piisaa. Mielikuvat maaseudusta istuvat syvällä urbanistien sielussa.

        Oli ohjelmasarjassa toki yritystä kertoa myös maaseudun elinvoimasta ja tärkeydestä, mutta kuten usein, siinä ei päästy pintaa syvemmälle.

        Hauska tuo vertaus metsälogistiikan ja rokotteiden jaon suhteen. Kysymys on vain siitä, että jakelu (siis rokotteiden) halutaan nykyhallituksen ideologian mukaisesti hoitaa viranomaistyönä ja julkisen sektorin kautta, ja siksi siellä ei ole osaamista eikä edes toimivia järjestelmiä asian hoitamiseen. Metsälogistiikka on huippua koko maailmassa, ja vastaavan järjestelmän kehittäminen terveydenhuoltoon ei olisi mikään suurponnistus - jos se tehtäisiin yksityisin voimin.


      • Anonyymi

        Keskity sinä vanha rättimikko 'teknoolookiin' siinä yksiössäsi ja jätä teknologiat jotain niistä tajuaville. Sinulla Ossi ei toki ole edes tukijussin 'justerausta' korjata muiden ihmisten rahoilla ostettua 'jontikkaa' tai 'lynksia'.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ohjelma oli tosiaankin tehty vahvistamaan niiden mielikuvia, joilla on maaseudusta hieman ummehtunut mielikuva. Heitähän piisaa. Mielikuvat maaseudusta istuvat syvällä urbanistien sielussa.

        Oli ohjelmasarjassa toki yritystä kertoa myös maaseudun elinvoimasta ja tärkeydestä, mutta kuten usein, siinä ei päästy pintaa syvemmälle.

        Hauska tuo vertaus metsälogistiikan ja rokotteiden jaon suhteen. Kysymys on vain siitä, että jakelu (siis rokotteiden) halutaan nykyhallituksen ideologian mukaisesti hoitaa viranomaistyönä ja julkisen sektorin kautta, ja siksi siellä ei ole osaamista eikä edes toimivia järjestelmiä asian hoitamiseen. Metsälogistiikka on huippua koko maailmassa, ja vastaavan järjestelmän kehittäminen terveydenhuoltoon ei olisi mikään suurponnistus - jos se tehtäisiin yksityisin voimin.

        Elinvoimasta? No perkelettäkö se tarvitsee miljardeja pääkauounkiseutulaisten rahoja maataloustukiin ja almuihin, jos on elinvoimaa. Elinvoimaa ei taida olla kuin Linnan, Runebergin, Sillanpään ja muun paskan saduissa. Haanpääkin sentään jotenkin rehellisenä miehenä pisti tukijussi Esa Herneisen itkemään, että 'Hyvä on niiden sanoa joiden tulokseen ei sääolosuhteet vaikuta'. Maaseutu on aina ollut melko ikävä paikka suomalaisten enemmistölle. Kannaksen ja Uudenmaan maaseutua lukuunottamatta kuoltiin muualla säännöllisesti nälkään vielä 153 vuotta sitten.


    • Minulta on jäänyt kaksi osaa sarjasta toistaiseksi katsomatta, mutta muiden osien perusteella sarja näkyy jämähtäneen perinteiseen maanviljelymaisemaan. Nykyajan maaseutu teollisuus- ja muine yrityksineen ei kuvissa näy, ei edes suhteellisen helppo mahdollisuus pendelöidä työmatkoilla kaupungeissa. Monilta väkirikkailta sivukyliltäkin nimittäin ajaa autoilla nopeammin töihin, kirjastoon, urheilu- ja kulttuuritapahtumiin sekä markeitteihin kuin kaupunkien lähiöistä.

      Kaupunkien sisällä asuvat ovat usein kateellisia näille maaseudulla asuville työtovereilleen siksikin, että 20-40 minuutin työmatkalla on hyvä virittäytyä uuteen työpäivään aamulla ja tyhjennettyä päänsä ennen kotiintuloa iltapäivällä, koska henkilöauton sisällä ympärillä ei ole häiritsevää melua ja muita virikkeitä. Toisaalta liikenteen seuraaminen vie sopivasti huomion, ettei työpäivä huolineen pyöri liikaa mielessä.

      • Anonyymi

        Sama käsitys itselläni, on jämähdetty vahvistamaan tuota vanhaa mielikuvaa maaseudusta, eikä pureuduttu ollenkaan tämän päivän todellisuuteen. Toki valittu lähestymistapa ruokkii ja vahvistaa muutamien jäärä-urbanistien mielikuvaa maaseudusta entisestään.


      • Anonyymi

        Juurihan sanottiin miten paperitehtaita tulevaisuudessa menee kiinni kysynnän laskun takia. Ei ne selluköpit toki ennen romantisoineet, kova oli poru 1917. Punakaartiin menivät niin että heilahti, mutta kommunismi loppui Tennilänkin äänestäjillä saunalisään. Tulen aina olemaan mukana sellaisissa järjestöissä jotka etenkin kurittavat yhteiskuntarauhaa häiritseviä tukijusseja, selluköpejä ja poromiehiä. Isäntähän totesi aikoinaan huutolaiselle hakattuaan sitä, että 'Jos oltas ihmisiksi'.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sama käsitys itselläni, on jämähdetty vahvistamaan tuota vanhaa mielikuvaa maaseudusta, eikä pureuduttu ollenkaan tämän päivän todellisuuteen. Toki valittu lähestymistapa ruokkii ja vahvistaa muutamien jäärä-urbanistien mielikuvaa maaseudusta entisestään.

        Ai sitä jolloin pistivät huutolaiset käytännössä syömään paskaa ja juomaan kusta hengensä pitimiksi? Oletko Aisamaa ajatellut etteivät edes ne pienviljelijät olleet sellaisia jaloja luonnonlapsi joiksi Linna heidät monet kuvasi, Pentinkulmalla toki koko kylä nai Aunea.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Juurihan sanottiin miten paperitehtaita tulevaisuudessa menee kiinni kysynnän laskun takia. Ei ne selluköpit toki ennen romantisoineet, kova oli poru 1917. Punakaartiin menivät niin että heilahti, mutta kommunismi loppui Tennilänkin äänestäjillä saunalisään. Tulen aina olemaan mukana sellaisissa järjestöissä jotka etenkin kurittavat yhteiskuntarauhaa häiritseviä tukijusseja, selluköpejä ja poromiehiä. Isäntähän totesi aikoinaan huutolaiselle hakattuaan sitä, että 'Jos oltas ihmisiksi'.

        Paperitehtaiden sulkeminen koskee samalla tavalla kaupunkilaisia ja maalaisia, sillä työhän on samaa molemmille. Tilalle on tullut uusia ammatteja.


      • Anonyymi

        Kateellisia? Kärnähän se jatkuvasti tuo esille omaa erinomaisuuttaan ja välillä vilautteleekin sitä. Kärnän tapaiset maa-aateliston enemmistön muodostavat yleensä kompensoivat Ossi Agapovin tavoin jotain pullistelullaan.


      • Nykyajan maaseutu ei kuvissa mielestäsi näkynyt. En ole ihan varma, onko näin. Varsin suurten ja vähän pienempienkin kaupunkien kehällä on joukko vähäväkisempiä kuntia, jotka ovat sekoitus maaseutua ja taajaa. Niiden elinvoima tuntuu kuitenkin kumpuavan silloin keskuskaupngista. Sinne tullaan töihin kehyskunnista ja kehyskuntiin syntyy alihankintayrityksiä. Tämä ei ole perinteistä maaseutua.

        Ohjelmassa kuvataan pikemmin sellaista ydinmaaseutua, joka sijaitsee kaukana taajamista ja teollisuuspaikkakunnista. Se on sitä maaseutumaista ydinmaaseutua. Sinne ei tahdo vaan syntyä oikein muuta yritteliäisyyttä kuin maataloutta ja erilaista vähittäiskauppatoimintaa. Toki myös erilaisia perinteisempiä pienyrityksiä esim. konepajateollisuuteen. Ydinmaaseudulta en pendelöidä mihinkään suuntaan puolessa tunnissa, harvoin edes muutamassa tunnissa.

        Eli ohjelmassakin esiintuotua Nurmijärvi-ilmiötä kyllä esiintyy, mutta se ei suinkaan koske likimainkaan kaikkea maaseutua. Ne penedelöintialueet ovat nimenomaan kaupunkien lähituntumassa. Itse olen pitänyt nimenomaan tämäntyyppistä keskittymistä järkevänä sen "pidä koko Suomi asuttuna" hömpän sijaan. Jos jossain päin maaseutua yritystoiminta ottaa tulta alleen, niin sehän on tietysti ihan hyvä asia. Mutta keinotekoisin avustusjärjestelmin ei pidä alkaa sitä tulta sytyttelemään, koska se on historian saatossa todettu toimimattomaksi. Meillä oli historiassa aiemmin vaihe, jolla yrityksiä työntekijöineen houkuteltiin perähikiöille erilaisia määräaikaisin talousporkkanoin. Sitten kävi niin, että se yritys söi porkkanat, työntekijät rakensivat omakotitalot ja kun porkkanat loppuivat, loppui monen yrityksenkin toiminta. Jäljelle jäi joukko velkaisia työttömiä, joiden talot olivat menettäneet puolet arvostaan.

        Olen vähän selannut eri medioiden arvioita ko. ohjelmasta. MTKhan on ollut tukemassa myös ohjelman tekoa. Esimerkin Maaseudun tulevaisuus, Ilkka-Pohjalainen, eräät muut maakuntalehdet ja Kaleva ovat esittäneet ohjelmasta myönteisiä arvioita eli sitä on pidettu laadukkaana ja monipuolisena. Kriittisemmän arvion näkemästäni taisi esittää Hesari eikä sekään ollut kovin kriittinen. Ohjelmassa pääsevät ääneen maaseudulla elävät tai eläneet. Kaupunkilaisempia näkemyksiä esittävät lähinnä alle 15-vuotiaat lapset ja hekin erittäin asiallisesti ja hienosti kaikin puolin. En huomannut, että kukaan olisi erityisemmin kritisoinut maaseutua ja sen elämää. Tämän elämäntavan valinneista tosin muutamat huomauttivat, että se ei sovi kaikille. He suosittavat sitä, että kannattaa miettiä kahdesti mitä kaikkea muutto muuttaisi oman elämän suhteen. Eräskin totesi, että kannattaa uhohtaa vauras elämä ja purjeveneet. Maalaisuus on elämäntapavalinta.


      • Mielipidepankki kirjoitti:

        Nykyajan maaseutu ei kuvissa mielestäsi näkynyt. En ole ihan varma, onko näin. Varsin suurten ja vähän pienempienkin kaupunkien kehällä on joukko vähäväkisempiä kuntia, jotka ovat sekoitus maaseutua ja taajaa. Niiden elinvoima tuntuu kuitenkin kumpuavan silloin keskuskaupngista. Sinne tullaan töihin kehyskunnista ja kehyskuntiin syntyy alihankintayrityksiä. Tämä ei ole perinteistä maaseutua.

        Ohjelmassa kuvataan pikemmin sellaista ydinmaaseutua, joka sijaitsee kaukana taajamista ja teollisuuspaikkakunnista. Se on sitä maaseutumaista ydinmaaseutua. Sinne ei tahdo vaan syntyä oikein muuta yritteliäisyyttä kuin maataloutta ja erilaista vähittäiskauppatoimintaa. Toki myös erilaisia perinteisempiä pienyrityksiä esim. konepajateollisuuteen. Ydinmaaseudulta en pendelöidä mihinkään suuntaan puolessa tunnissa, harvoin edes muutamassa tunnissa.

        Eli ohjelmassakin esiintuotua Nurmijärvi-ilmiötä kyllä esiintyy, mutta se ei suinkaan koske likimainkaan kaikkea maaseutua. Ne penedelöintialueet ovat nimenomaan kaupunkien lähituntumassa. Itse olen pitänyt nimenomaan tämäntyyppistä keskittymistä järkevänä sen "pidä koko Suomi asuttuna" hömpän sijaan. Jos jossain päin maaseutua yritystoiminta ottaa tulta alleen, niin sehän on tietysti ihan hyvä asia. Mutta keinotekoisin avustusjärjestelmin ei pidä alkaa sitä tulta sytyttelemään, koska se on historian saatossa todettu toimimattomaksi. Meillä oli historiassa aiemmin vaihe, jolla yrityksiä työntekijöineen houkuteltiin perähikiöille erilaisia määräaikaisin talousporkkanoin. Sitten kävi niin, että se yritys söi porkkanat, työntekijät rakensivat omakotitalot ja kun porkkanat loppuivat, loppui monen yrityksenkin toiminta. Jäljelle jäi joukko velkaisia työttömiä, joiden talot olivat menettäneet puolet arvostaan.

        Olen vähän selannut eri medioiden arvioita ko. ohjelmasta. MTKhan on ollut tukemassa myös ohjelman tekoa. Esimerkin Maaseudun tulevaisuus, Ilkka-Pohjalainen, eräät muut maakuntalehdet ja Kaleva ovat esittäneet ohjelmasta myönteisiä arvioita eli sitä on pidettu laadukkaana ja monipuolisena. Kriittisemmän arvion näkemästäni taisi esittää Hesari eikä sekään ollut kovin kriittinen. Ohjelmassa pääsevät ääneen maaseudulla elävät tai eläneet. Kaupunkilaisempia näkemyksiä esittävät lähinnä alle 15-vuotiaat lapset ja hekin erittäin asiallisesti ja hienosti kaikin puolin. En huomannut, että kukaan olisi erityisemmin kritisoinut maaseutua ja sen elämää. Tämän elämäntavan valinneista tosin muutamat huomauttivat, että se ei sovi kaikille. He suosittavat sitä, että kannattaa miettiä kahdesti mitä kaikkea muutto muuttaisi oman elämän suhteen. Eräskin totesi, että kannattaa uhohtaa vauras elämä ja purjeveneet. Maalaisuus on elämäntapavalinta.

        Maaseutua nuo pendelöinti- ja työpaikkaomavaraiset maalaiskunnatkin silti ovat. Ohjelman nimenä pitäisi olla Suomi on perihikiäläinen tai vastaava, jos toinen puoli maaseudusta halutaan sulkea maalaiskäsitteen ulkopuolelle.

        Kyllä tuota ohjelmasarjan esittelemää peltomaisemaa on myös suurten ja keskisuurten kaupunkien ympärillä, eikä se hankaloita yhtään työssä kulkemista muualla. Kuntarajat eivät saisi olla esteenä aiheen lähestymiselle laajemmasta näkökulmasta. Jokainen toimittaja sitä paitsi löytää helposti tilastoja nykyajan maalaiskuntien elinkeinorakenteesta. Ei maataloudesta eläviä ole niissä yleensä kuin 10-20 prosenttia asukkaista, Ei ohjelmassa toki väitetäkään, että asia olisi toisin, mutta kuvamaisema elää traktorin hytissä vahvasti, eikä liikkumista henkilöautoilla tuoda esille.

        Itselleni noin 45 minuutin matka suuntaansa on jonkinlainen kipuraja päivittäiselle liikkumiselle. Valtaosa maalla asuvista löytää siltä etäisyydeltä lähes kaikki palvelunsa. Onko näin Helsingissä? Kuulemani mukaan monet ovat muuttaneet sieltä pois juuri siksi, että aikaa kuluu työmatkoihin ja palvelujen hankkimiseen paljon enemmän kuin pienemmissä kaupungeissa ja jopa maaseudulla.


      • Anonyymi
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Nykyajan maaseutu ei kuvissa mielestäsi näkynyt. En ole ihan varma, onko näin. Varsin suurten ja vähän pienempienkin kaupunkien kehällä on joukko vähäväkisempiä kuntia, jotka ovat sekoitus maaseutua ja taajaa. Niiden elinvoima tuntuu kuitenkin kumpuavan silloin keskuskaupngista. Sinne tullaan töihin kehyskunnista ja kehyskuntiin syntyy alihankintayrityksiä. Tämä ei ole perinteistä maaseutua.

        Ohjelmassa kuvataan pikemmin sellaista ydinmaaseutua, joka sijaitsee kaukana taajamista ja teollisuuspaikkakunnista. Se on sitä maaseutumaista ydinmaaseutua. Sinne ei tahdo vaan syntyä oikein muuta yritteliäisyyttä kuin maataloutta ja erilaista vähittäiskauppatoimintaa. Toki myös erilaisia perinteisempiä pienyrityksiä esim. konepajateollisuuteen. Ydinmaaseudulta en pendelöidä mihinkään suuntaan puolessa tunnissa, harvoin edes muutamassa tunnissa.

        Eli ohjelmassakin esiintuotua Nurmijärvi-ilmiötä kyllä esiintyy, mutta se ei suinkaan koske likimainkaan kaikkea maaseutua. Ne penedelöintialueet ovat nimenomaan kaupunkien lähituntumassa. Itse olen pitänyt nimenomaan tämäntyyppistä keskittymistä järkevänä sen "pidä koko Suomi asuttuna" hömpän sijaan. Jos jossain päin maaseutua yritystoiminta ottaa tulta alleen, niin sehän on tietysti ihan hyvä asia. Mutta keinotekoisin avustusjärjestelmin ei pidä alkaa sitä tulta sytyttelemään, koska se on historian saatossa todettu toimimattomaksi. Meillä oli historiassa aiemmin vaihe, jolla yrityksiä työntekijöineen houkuteltiin perähikiöille erilaisia määräaikaisin talousporkkanoin. Sitten kävi niin, että se yritys söi porkkanat, työntekijät rakensivat omakotitalot ja kun porkkanat loppuivat, loppui monen yrityksenkin toiminta. Jäljelle jäi joukko velkaisia työttömiä, joiden talot olivat menettäneet puolet arvostaan.

        Olen vähän selannut eri medioiden arvioita ko. ohjelmasta. MTKhan on ollut tukemassa myös ohjelman tekoa. Esimerkin Maaseudun tulevaisuus, Ilkka-Pohjalainen, eräät muut maakuntalehdet ja Kaleva ovat esittäneet ohjelmasta myönteisiä arvioita eli sitä on pidettu laadukkaana ja monipuolisena. Kriittisemmän arvion näkemästäni taisi esittää Hesari eikä sekään ollut kovin kriittinen. Ohjelmassa pääsevät ääneen maaseudulla elävät tai eläneet. Kaupunkilaisempia näkemyksiä esittävät lähinnä alle 15-vuotiaat lapset ja hekin erittäin asiallisesti ja hienosti kaikin puolin. En huomannut, että kukaan olisi erityisemmin kritisoinut maaseutua ja sen elämää. Tämän elämäntavan valinneista tosin muutamat huomauttivat, että se ei sovi kaikille. He suosittavat sitä, että kannattaa miettiä kahdesti mitä kaikkea muutto muuttaisi oman elämän suhteen. Eräskin totesi, että kannattaa uhohtaa vauras elämä ja purjeveneet. Maalaisuus on elämäntapavalinta.

        Ydinmaaseutu on yhtä lailla vaikeasti määriteltävää kuin ydinkaupunki.

        Meillähän ei oikeastaan ole oikeaa suurkaupunkia missään, ainakaan jos verrataan todellisiin suurkaupunkeihin. Helsingin keskustaakin voi verrata lähinnä joidenkin pienten eurooppalaisten kaupunkien keskustoihin, Sevillan tai Oslon tyyppisiin paikkoihin.

        Siellä ydinmaaseudullakin syntyy ihan oikeaa teollista toimintaa, ajatellaan vaikka Vieremän Ponsse tehdasta, tai Keitele Groupin toimintaa vieläkin pienemmässä kunnassa. Nuo olivat Pohjois-Savon menestyjiä, alueelta löytyy myös muunlaista huippuosaamista, Genelec ja Profilevechiles niistä esimerkkeinä. Pohjanmaa on perinteinen yritysmaakunta jossa monenmoista osaamista on niinikään noussut maailman huipulle, Sievi yhtenä paikkakuntana voidaan nostaa esiin jossa eri alojen tuotantoa löytyy.

        Tietysti aina laajasta ja harvaanasutusta maasta löytyy kolkkia, joissa ei ole teollisia työpaikkoja lähistöllä, niilläkin alueilla riittää kuitenkin metsätalouden puolella vientiin suuntautuvaa työtä mm. raaka-aineen hankinnassa. Perinteinen maatalous ei ole enää vuosiin ollut maaseudun pääelinkeino.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ydinmaaseutu on yhtä lailla vaikeasti määriteltävää kuin ydinkaupunki.

        Meillähän ei oikeastaan ole oikeaa suurkaupunkia missään, ainakaan jos verrataan todellisiin suurkaupunkeihin. Helsingin keskustaakin voi verrata lähinnä joidenkin pienten eurooppalaisten kaupunkien keskustoihin, Sevillan tai Oslon tyyppisiin paikkoihin.

        Siellä ydinmaaseudullakin syntyy ihan oikeaa teollista toimintaa, ajatellaan vaikka Vieremän Ponsse tehdasta, tai Keitele Groupin toimintaa vieläkin pienemmässä kunnassa. Nuo olivat Pohjois-Savon menestyjiä, alueelta löytyy myös muunlaista huippuosaamista, Genelec ja Profilevechiles niistä esimerkkeinä. Pohjanmaa on perinteinen yritysmaakunta jossa monenmoista osaamista on niinikään noussut maailman huipulle, Sievi yhtenä paikkakuntana voidaan nostaa esiin jossa eri alojen tuotantoa löytyy.

        Tietysti aina laajasta ja harvaanasutusta maasta löytyy kolkkia, joissa ei ole teollisia työpaikkoja lähistöllä, niilläkin alueilla riittää kuitenkin metsätalouden puolella vientiin suuntautuvaa työtä mm. raaka-aineen hankinnassa. Perinteinen maatalous ei ole enää vuosiin ollut maaseudun pääelinkeino.

        Muistui mieleen pohjoispohjalainen maalaispaikkakunta, josta joku tällä palstalla vuosia sitten irvaili mielikuvituksessaan täysin muiden varassa elävänä kehittymättömänä paikkakuntana. Linkkasin hänelle kyseisestä paikkakunnasta tämän tekstin. :D

        "Pyhäntä on kunnan väkilukuun suhteutettuna Suomen teollistunein kunta.[15] Suurimpia teollisia työnantajia ovat PRT-Forest Oy -konserni (Pyhännän Rakennustuote Oy, Piklas Oy), Maustaja Oy, LapWall Oy, Salvos Finland Oy, Feelia Oy ja Real Snacks Oy.

        Vuonna 2015 Pyhännällä oli 813 työpaikkaa, joista 8 prosenttia alkutuotannossa, 63 prosenttia jalostuksessa ja 28 prosenttia palvelualoilla.[16]

        Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat puisia rakennuselementtejä valmistava Lapwall, sinappia, ketsuppia ja vastaavia tuotteita tekevä Maustaja ja hirsimökkejä rakentava Salvos.[17]"

        https://urly.fi/Vha


      • Anonyymi
        Pystyyn_kuollut kirjoitti:

        Muistui mieleen pohjoispohjalainen maalaispaikkakunta, josta joku tällä palstalla vuosia sitten irvaili mielikuvituksessaan täysin muiden varassa elävänä kehittymättömänä paikkakuntana. Linkkasin hänelle kyseisestä paikkakunnasta tämän tekstin. :D

        "Pyhäntä on kunnan väkilukuun suhteutettuna Suomen teollistunein kunta.[15] Suurimpia teollisia työnantajia ovat PRT-Forest Oy -konserni (Pyhännän Rakennustuote Oy, Piklas Oy), Maustaja Oy, LapWall Oy, Salvos Finland Oy, Feelia Oy ja Real Snacks Oy.

        Vuonna 2015 Pyhännällä oli 813 työpaikkaa, joista 8 prosenttia alkutuotannossa, 63 prosenttia jalostuksessa ja 28 prosenttia palvelualoilla.[16]

        Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat puisia rakennuselementtejä valmistava Lapwall, sinappia, ketsuppia ja vastaavia tuotteita tekevä Maustaja ja hirsimökkejä rakentava Salvos.[17]"

        https://urly.fi/Vha

        Hieman tuohon aluepolitiikkaan ja siihen littyviin mielikuviin vielä lisää.

        Katselin eräänä päivänä Tilatokeskuksen vuonna 2019 keräämien suorien valtiontukien jakaumia, niin alueellisesti kuin toimialakohtaisesti. Tässä ei ole mukana maataloustuet,

        Suurimmat euromääräiset tuen saajat ovat suuria pörssiyrityksiä, joiden "päämajat" ovat pääkaupunkiseudulla. Niitä siis elätetään tukiaisin. Toimialakohtaisesti palvelusektori on suurin tuensaaja, silloin puhutaan isolta osalta matkailusta. Sen tuet jakautuvat tasaisemmin ympäri maan, suurimmat lähinnä Lappiin ja Uudellemaalle. Oma lukunsa vielä tuolloin, ja edelleen, ovat tuulivoimalle maksettavat tuet, jotka, kuten tiedämme, menevät lähinnä ulkomaalaisille pääomasijoittajille.

        Tukien varassa ei siis ainakaan tilastojen valossa elä maaseutu, vaan pääkaupunkiseutu. Ja se ulkomaille suuntautuva tuulivoimatuki. Mutta sanotaanhan sitä, että valhe, emävalhe, tilasto. Voin siis olla harhaanjohdettu Tilastokeskuksen toimesta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hieman tuohon aluepolitiikkaan ja siihen littyviin mielikuviin vielä lisää.

        Katselin eräänä päivänä Tilatokeskuksen vuonna 2019 keräämien suorien valtiontukien jakaumia, niin alueellisesti kuin toimialakohtaisesti. Tässä ei ole mukana maataloustuet,

        Suurimmat euromääräiset tuen saajat ovat suuria pörssiyrityksiä, joiden "päämajat" ovat pääkaupunkiseudulla. Niitä siis elätetään tukiaisin. Toimialakohtaisesti palvelusektori on suurin tuensaaja, silloin puhutaan isolta osalta matkailusta. Sen tuet jakautuvat tasaisemmin ympäri maan, suurimmat lähinnä Lappiin ja Uudellemaalle. Oma lukunsa vielä tuolloin, ja edelleen, ovat tuulivoimalle maksettavat tuet, jotka, kuten tiedämme, menevät lähinnä ulkomaalaisille pääomasijoittajille.

        Tukien varassa ei siis ainakaan tilastojen valossa elä maaseutu, vaan pääkaupunkiseutu. Ja se ulkomaille suuntautuva tuulivoimatuki. Mutta sanotaanhan sitä, että valhe, emävalhe, tilasto. Voin siis olla harhaanjohdettu Tilastokeskuksen toimesta.

        Se nyt tästä vielä puuttuisi, jos sinä idiootti saisit repiä meiltä muilta selluköppikavereillesi varastetun voitelun. Selluköppien ja maa-aateliston sekä porvaristomme mukaanhan UPM saa suurimmat voittonsa Jämsästä ja Valkeakoskelta, vaikka jokainen aivot omaava tajuaa miten kallista on nykyisellä kysynnällä rahdata edes kiinalaisille perspyyhettä jostakin Itämeren perslävestä. Norskeilla on sentään suora pääsy Atlantille, täällä pitää mennä Kielin kanavan kautta. Metsäporhot muistavat vuoden 1918 ja pitävät selluköpit rauhallisina, muutenhan ne saattaisi taas villitä Tampereen, Turun, Kotkan, Helsingin ja Vantaan lähiösikoja. Minua jos pyytävät kaartiin, kysyn ensimmäiseksi, että 'Onks köpsällä tilipussi pienentynyt, ku pitää taas kaartiin lähteä. Saatanan naatiskelija'.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ydinmaaseutu on yhtä lailla vaikeasti määriteltävää kuin ydinkaupunki.

        Meillähän ei oikeastaan ole oikeaa suurkaupunkia missään, ainakaan jos verrataan todellisiin suurkaupunkeihin. Helsingin keskustaakin voi verrata lähinnä joidenkin pienten eurooppalaisten kaupunkien keskustoihin, Sevillan tai Oslon tyyppisiin paikkoihin.

        Siellä ydinmaaseudullakin syntyy ihan oikeaa teollista toimintaa, ajatellaan vaikka Vieremän Ponsse tehdasta, tai Keitele Groupin toimintaa vieläkin pienemmässä kunnassa. Nuo olivat Pohjois-Savon menestyjiä, alueelta löytyy myös muunlaista huippuosaamista, Genelec ja Profilevechiles niistä esimerkkeinä. Pohjanmaa on perinteinen yritysmaakunta jossa monenmoista osaamista on niinikään noussut maailman huipulle, Sievi yhtenä paikkakuntana voidaan nostaa esiin jossa eri alojen tuotantoa löytyy.

        Tietysti aina laajasta ja harvaanasutusta maasta löytyy kolkkia, joissa ei ole teollisia työpaikkoja lähistöllä, niilläkin alueilla riittää kuitenkin metsätalouden puolella vientiin suuntautuvaa työtä mm. raaka-aineen hankinnassa. Perinteinen maatalous ei ole enää vuosiin ollut maaseudun pääelinkeino.

        Kuten mitä osaamista? 5G-verkon osaamista ei ainakaan. Itsekehu toki on aakkeessa laakkeessa kovaa, kuten myös yritystukien ja maataloustukien ottaminen muiden keskuudesta. HEH, onhan tämä Sipiläkin 'Kempeleen piilaaksolla' rikastunut. Väisälän veljeksiä voidaan oikeastaan kiittää, että on edes osaamista 'mittareita' tehdä.


    • Anonyymi

      Miksi? Rajatonta aiheetonta itsekehua ei kukaan järkevä jaksa katsoa.

    • Anonyymi

      Mielenkiintoinen ja hyvä sarja, tosin ne poliitikot ihan turhaan mukana. Löytyy koko sarja Areenasta.

    • Anonyymi

      Jos tunnetut helsinkikeskeiset vasemmistolaiset tekevät ohjelman niin jälki on tuon näköistä.

      • Anonyymi

        Ja mikä on kepun jälkeä, paskaa siitä miten Koskela nousee nälkään kuolleitten luupäiden pojasta Urjalan Honkolan mahtiherraksi. Eihän Linna edes käsittele sitä miten Jussin esi-isät olivat niin TYHMIÄ, että pitivät sientä elukoiden ruokana. Ilmankos Sohlmankin paskaa Suomesta kirjoittu Unga Finlandissa, hörökorvallahan oli eturivin paikat seurat Freudenthalin kuvaamien 'erämaiden pölkkypäiden' rämpimistä nälässä. 1918 alkoi uusia aika, silloin isäntä tappoi, raiskasi ja ryösti mitä eteen sai kasakka ja viikinki esi-isiensä tavoin. Sodassa vedettiin sitten mustaa pörssiä vuokrakasarmien ja vankiloiden asukkien kaatuessa huonolla maalla olevan isännän porotokkan tai peltotilkun puolesta.


    • Anonyymi

      Ei mitään syytä muuttaa käsitystä, että maalaiset ovat yksinkertaisia moukkia.

      • Anonyymi

        Hyvä Hyvä, olet viisas. Sen osoitit


      • Anonyymi

        Saamari böndesfolkeja.


    • Anonyymi

      Keskimääräinen Ä0 on ollut jo pitkään laskussa. Suomessa selittävänä tekijänä on tietysti maaltamuutto. Fiksut muuttavat maalta kaupunkiin, missä ei ole varaa kallliista elinkustannuksista johtuen tehdä edes sitä 2 lapsukaista, vaan pitää tyytyä vähempään.
      Maalla elellään maatalous- ja kotihoidontukiaisilla ja tehdään puolitusinaa vesipäätä lisää...

      https://blogit.apu.fi/anzionmukaan/viela-joku-kaunis-paiva-suomi-saa-oikein-tyhman-presidentin/?fbclid=IwAR0gOiaHgXsTXWBpakvUQgWiLEV_QIGmmUJRx6sF7o4o_3t3pE2L72Gg1gs

      • Anonyymi

        Aivan, kaupungistuminen on älykkyyden laskun syy. Ei kuitenkaan tuolla mekanismilla jota esität.

        Älykkyys on suoraan aivojen kehittymisen tulosta. Ihmisen evoluutiossa lihan syönti, siis se, että proteiinia saatiin entistä enemmän, sai aikaan aivojen kasvun, joka taas mahdollisti ihmispopulaation selviytymisen muita eläimiä paremmin. Opittiin kypsentämään lihaa, kypsä liha sulaa aineenvaihdunnassa nopeammin, ja aivot saavat lisää proteiinia.

        Ihmisen ruoansulatus onkin kehittynyt riippuvaiseksi selvästi ravinteikkaammasta ruoasta kuin muiden kädellisten.

        Nykyisin esiintyy ihmisryhmä, jotka syöttävät jälkeläisilleen vain kasvisravintoa. Tämä heikentää aivojen kehittymistä lapsuusiällä, ja siten vähentää älyykkyyttä aikuisena. Kasvissyönti on erityisen suosittua kaupungeissa.


      • Anonyymi

        Maalla eletään maataloustuilla ja muilla pääkaupunkiseutulaisten almuilla. Sinä olet ehkä niin tyhmä, että pidät 'Mä maalaispoika oon, pistän suihketta kainaloon' töräyttelyä tai poromiehen joikunaa älykkäänä; meille muille se on äänisaastetta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aivan, kaupungistuminen on älykkyyden laskun syy. Ei kuitenkaan tuolla mekanismilla jota esität.

        Älykkyys on suoraan aivojen kehittymisen tulosta. Ihmisen evoluutiossa lihan syönti, siis se, että proteiinia saatiin entistä enemmän, sai aikaan aivojen kasvun, joka taas mahdollisti ihmispopulaation selviytymisen muita eläimiä paremmin. Opittiin kypsentämään lihaa, kypsä liha sulaa aineenvaihdunnassa nopeammin, ja aivot saavat lisää proteiinia.

        Ihmisen ruoansulatus onkin kehittynyt riippuvaiseksi selvästi ravinteikkaammasta ruoasta kuin muiden kädellisten.

        Nykyisin esiintyy ihmisryhmä, jotka syöttävät jälkeläisilleen vain kasvisravintoa. Tämä heikentää aivojen kehittymistä lapsuusiällä, ja siten vähentää älyykkyyttä aikuisena. Kasvissyönti on erityisen suosittua kaupungeissa.

        Lihansyöjät kuolivat melko varhain, ja muutenkin kepulien romantisoimassa menneisyydessä kuoltiin jo parikymppisinä etenkin 1696 ja 1867 tapaisina aikoina. Suomen maaseudun historia on täynnä nälkää, väkivaltaa ja kurjuutta. Sinusta ei Agapov saa älykästä edes poromiehen verovaroilla ostetulla noitarummulla. Keskity sinä vain lukemaan niistä 'kesäpäivistä Kangasalalla'; me muut luemme miten sinunkin tyhmälle suvulle kerjättiin natseilta ruokaa 1942.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lihansyöjät kuolivat melko varhain, ja muutenkin kepulien romantisoimassa menneisyydessä kuoltiin jo parikymppisinä etenkin 1696 ja 1867 tapaisina aikoina. Suomen maaseudun historia on täynnä nälkää, väkivaltaa ja kurjuutta. Sinusta ei Agapov saa älykästä edes poromiehen verovaroilla ostetulla noitarummulla. Keskity sinä vain lukemaan niistä 'kesäpäivistä Kangasalalla'; me muut luemme miten sinunkin tyhmälle suvulle kerjättiin natseilta ruokaa 1942.

        1696 ja 1867 tapaisina aikoina kuoltiin juuri sen vuoksi kun syötiin pelkkää kasvisruokaa. Pettua, jäkälää, jopa olkea. Saatettiin silloin jo itujakin syödä kuten tämä nykyinen kaupunkilaissukupolvi.


    • Anonyymi

      Suomi on maalaisliittolainen / keskustalainen, muiden on vain hyväksyttävä tämä
      keskustan valta ja päätökset...

      • Anonyymi

        Kyllä siihen lihavan, hikisen ja paskalta haisevan MTK-sikalanomistajan alaisuuteen sopeutuu, olemmehan veli venäläisen ja viikinki svenssonin alamaisina ja palvelijoina tottuneet nöyryyteen ylempiä kohtaan jo vuosisatoja, jopa tuhansia.


    • Anonyymi

      En olisi muuten katsonut, mutta Vaalan kunnanjohtaja on harvinaisen hyvännäköinen nainen.

    • Anonyymi

      Hyvä ohjelma, joka kertoo kuinka hienoja ihmisiä maalaiset ovat. Ohjelma tuo hyvin esiin sen kuinka ahdistuneita kaupunkilaiset ovat.

      • Anonyymi

        Eihän siinä tullut esiin yhtään kaupunkilaista, joten kaikki ahdistuneet olivat entisiä tai nykyisiä maalaisia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eihän siinä tullut esiin yhtään kaupunkilaista, joten kaikki ahdistuneet olivat entisiä tai nykyisiä maalaisia.

        Miksi Mielipidepankki ei päässyt mukaan lukemaan demareiden vastauksia papereista?


    • Anonyymi

      Katsovatko persutkin TV:stä jotain maalaisromantiikan mainospätkiä?

      Tiedoksenne, että ohjelmat on laadittu ainoastaan luomaan kaupunkilaisissa, eli veronmaksajissa, myönteistä ilmapiiriä tukikuppaukselle...

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Liikenne topissa

      Mitäs liedenpohjassa tekeillä ku kuus kutosen liikenne katkaistu..poliisioperaatio
      Virrat
      43
      11600
    2. Naisen vessakäynti suhteen alussa

      Mä olin ihastukseni kaa viettämässä viikonloppua. Eka kertaa yövyin miehen luona. Toisen yön jälkeisenä aamuna mulla meni vatsa aivan sekaisin. Oltiin
      Parisuhde
      151
      8553
    3. Maisa se jaksaa valehdella

      https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/28acb452-15ff-470d-80c3-511ad69abec0 Taas on syytön, taas on todisteita jotka jossain vaiheessa paljastaa Ma
      Kotimaiset julkkisjuorut
      220
      6798
    4. Liedenpohja

      Mikä hässäkkä siälä on päällä ??
      Virrat
      25
      4018
    5. Karanteenimääräyksiä rikkovaa ei rangaista.

      Ulkomailta tuleva koronatartuttaja saa Suomessa liikuskella ja juhlia estoitta. Omantunnon kysymys on noudattaako karanteenimääräyksiä toista on mones
      Maailman menoa
      176
      2668