Paniikkihäiriö tuhoaa elämäni

"Koe ahdistus kokemuksena". Eli ilmeisesti et itse sairasta paniikkihäiriötä? Kun kohtaus kestää esimerkiksi puoli tuntia pahana, väsähdän täysin seuraavaksi 3-6 tunniksi kun ahdistus ja stressi lopulta purkaantuu pois ruumiistani.

Anonyymi kirjoitti:

"Koe ahdistus kokemuksena". Eli ilmeisesti et itse sairasta paniikkihäiriötä? Kun kohtaus kestää esimerkiksi puoli tuntia pahana, väsähdän täysin seuraavaksi 3-6 tunniksi kun ahdistus ja stressi lopulta purkaantuu pois ruumiistani.

Lue lisää

Samaa mieltä, kukahan tämän pystyy ottamaan kokemuksena???Voi Jessus ,ei taatusti kirjoittajalla ole tietoakaan paniikkikohtauksen tai!!

Anonyymi kirjoitti:

Samaa mieltä, kukahan tämän pystyy ottamaan kokemuksena???Voi Jessus ,ei taatusti kirjoittajalla ole tietoakaan paniikkikohtauksen tai!!

Paniikkihäiriö on eri asia kuin kaksitahoinen mielialahäiriö. Ehkä jälkimmäinen ON ap:n ongelma?

Anonyymi kirjoitti:

Paniikkihäiriö on eri asia kuin kaksitahoinen mielialahäiriö. Ehkä jälkimmäinen ON ap:n ongelma?

TÄH?! En tajua tuota kommenttia (en ole ap).

Anonyymi kirjoitti:

"Koe ahdistus kokemuksena". Eli ilmeisesti et itse sairasta paniikkihäiriötä? Kun kohtaus kestää esimerkiksi puoli tuntia pahana, väsähdän täysin seuraavaksi 3-6 tunniksi kun ahdistus ja stressi lopulta purkaantuu pois ruumiistani.

Lue lisää

Mulla pisin kohtaus on ollut n. 6h. Siinä olselviämistä, mutta onneksi ei ollut menoja. Koko päivä meni siis hillittömän paniikin kanssa leikkiessä jälkioireineen. Joita myös minulla on uupuminen.

Anonyymi kirjoitti:

Paniikkihäiriö on eri asia kuin kaksitahoinen mielialahäiriö. Ehkä jälkimmäinen ON ap:n ongelma?

Kaksitahoista mielialahäiriötä ei ole olemassakaan. Ehkä siksi ap:lla on omat diagnoosinsa.

Anonyymi kirjoitti:

"Koe ahdistus kokemuksena". Eli ilmeisesti et itse sairasta paniikkihäiriötä? Kun kohtaus kestää esimerkiksi puoli tuntia pahana, väsähdän täysin seuraavaksi 3-6 tunniksi kun ahdistus ja stressi lopulta purkaantuu pois ruumiistani.

Lue lisää

Kuulostaa varsin hankalalta tilanteelta enkä pysty samaistumaan tuollaisiin paniikkikohtauksiin kun en ole sellaisia kokenut.

Itselläni ahdistus hälvenee itsestään kun vain harjoitan ei-tekemistä eli olen yksinkertaisesti tekemättä mitään paitsi tietysti hengitän.

Ja minulla on kyllä vuosikausien kokemus ahdistuneisuudesta mikä on helpottanut ei-tekemisen harjoittamisen myötä

Anonyymi kirjoitti:

Samaa mieltä, kukahan tämän pystyy ottamaan kokemuksena???Voi Jessus ,ei taatusti kirjoittajalla ole tietoakaan paniikkikohtauksen tai!!

No mitä ajattelit sitten?? Paeta???

Jepp. Elä ja koe ahdistus.... helppo sanoa jos ei koskaan ole ph sairastanut. Tavallinen ahdistus on kuin pieru Saharassa verrattuna paniikkihäiriöön.

Millä sinä selvisit nuo pari vuotta???mitä lääkettä söit ,jos lopettamalla tulit kuntoon? Tuntuu uskomattomalta,tuo kirjoituksesi! terveisin eräs vuosia rauhoittavia syönyt!

Anonyymi kirjoitti:

Millä sinä selvisit nuo pari vuotta???mitä lääkettä söit ,jos lopettamalla tulit kuntoon? Tuntuu uskomattomalta,tuo kirjoituksesi! terveisin eräs vuosia rauhoittavia syönyt!

Lue lisää

En ole tuo aiempi kirjoittaja, mutta kannattaa opetella googlettamaan.

Ihan jo kirjoittamalla ongelman nimi hakukenttään, alkaa saamaan ruudulle asiaa ongelmasta.

Jos on vuosia jo nappeja syönyt, niin sinä aikana olisi ehtinyt lukea aika paljonkin asiaa netistä. Siellä se ratkaisun avain piilee, nykyinen terveydenhoito ei tunnista noiden ongelmien aiheuttajia ja sen vuoksi ne joutuu etsimään itse.

Olen huomannut että täällä ei kukaan noteeraa mitään kirjoituksia joissa kehotetaan omatoimisuuteen, mutta lääkärit eivät osaa/pysty koulutuksestaan johtuen kirjoittamaan kuin reseptejä.

Vitamiinit ja hivenaineet, joiden puutokset aiheuttaa aika yllättävän monta näistä ongelmista, on heille tuntemattomia.

Anonyymi kirjoitti:

Millä sinä selvisit nuo pari vuotta???mitä lääkettä söit ,jos lopettamalla tulit kuntoon? Tuntuu uskomattomalta,tuo kirjoituksesi! terveisin eräs vuosia rauhoittavia syönyt!

Lue lisää

Psykiatria on uskomus tiede ja se auttaa jos uskot vahvasti.
Realistina sanon lopeta heti psyykkelääkkeet.
1. Mielisairaudet on sulla big farman tekemiä tauteja näkymättömälle sisimmällä, mutta ei olemassa olevia tauteja.

Jos lääkkeet auttaisivat niin silloinhan psyykkepilerit voi lopettaa viikossa, jos pilleriä pitää syödä lopun ikää se on merkki tehottomasta pillerista.
Big farma valehtelee psykiatrin suulla kemiallisista epätasapainoista ilman labraa!!! Psykiatrit tekee sellaisen kemiallisen epätasapainon hermomyrkyillään, että näkyy kilometrin päähän, turvotuskena, katkokävelynä ja varsinkin dobamiinin sulkeminen tekee kronisen masennuksen samoin kuin SSRi serotoniini sotkijat, jotka tekee masennusken siten että kun elimistöön tuodaan kemiallinen serotoniini, niin vastaava määrä kehon omaa hyvä laatuisen serotoniinin tuotantoa vähenee ja keino serotoniini ei koskaan estä masennusta yhtä tehokkaasti kuin elimistön oma.

Eli se on vähän sama jos ottaisit sienisankosta hyvät kanttareelit pois ja panisit tilalle muvi kanttarelleja ja söisit niitä.

Anonyymi kirjoitti:

En ole tuo aiempi kirjoittaja, mutta kannattaa opetella googlettamaan.

Ihan jo kirjoittamalla ongelman nimi hakukenttään, alkaa saamaan ruudulle asiaa ongelmasta.

Jos on vuosia jo nappeja syönyt, niin sinä aikana olisi ehtinyt lukea aika paljonkin asiaa netistä. Siellä se ratkaisun avain piilee, nykyinen terveydenhoito ei tunnista noiden ongelmien aiheuttajia ja sen vuoksi ne joutuu etsimään itse.

Olen huomannut että täällä ei kukaan noteeraa mitään kirjoituksia joissa kehotetaan omatoimisuuteen, mutta lääkärit eivät osaa/pysty koulutuksestaan johtuen kirjoittamaan kuin reseptejä.

Vitamiinit ja hivenaineet, joiden puutokset aiheuttaa aika yllättävän monta näistä ongelmista, on heille tuntemattomia.

Lue lisää

Liian monia hämää valkea takki, ja he uskovat ottamatta selvää kaikki valheet mitä valkean takin alta tulee, ja psykiatrit hyödyntää luottamusta ja eivät kerro totuutta koskaan pillerien 1000 erilaista pahoinvointia aihauettavista ominaisuuksista.
Psykiatrit ovat big farman kavereita ja sinä olet heille vain kauppa tavara josta saa rahaa big farmalle.
Suomelle psykiatrian business (palkat, koulutukset ja potilaiden myrkyttäminen)
Maksaa 11 biljoonaa vuosi eli 5,3 % bruttokansan tuotteesta ja sillä rahalla valehtelee jokainen.

Se menee näin

1.big farma löytää paljon euroja tuovan kemikaalin.

2. Big farmassa töissä olevat psykiatrit keksii näkymättömälle sisimmällesi taudin, johon sitä voisi markkinoida ja pian on uusi näkymättömän sisimmän tauti (joita ihmisillä ei ole) niin laajalle levinnyt että 30 % syo sitä kallista pilleriä ja valtio maksaa.

Kun pillerin hinta laskee, Big farma sanoo, ei se enää uusien tutkimusten valossa tehoakkaan tähän tautiin ja
Samalla esittelee uuden pillerin, jolla saa suomen tyhmältä valtiolta taas kupattua rahaa.

Tämä on sairaus ja huijaus nimeltä psykiatria,
Tee perunajauho tabletteja kotona ja jos uskot niin ne parantaa tautisi jota sulla ei ole olemassakaan yhtä hyvin kuin psyykkepillerit ja ilman sivuvaikutuksia.

Anonyymi kirjoitti:

Liian monia hämää valkea takki, ja he uskovat ottamatta selvää kaikki valheet mitä valkean takin alta tulee, ja psykiatrit hyödyntää luottamusta ja eivät kerro totuutta koskaan pillerien 1000 erilaista pahoinvointia aihauettavista ominaisuuksista.
Psykiatrit ovat big farman kavereita ja sinä olet heille vain kauppa tavara josta saa rahaa big farmalle.
Suomelle psykiatrian business (palkat, koulutukset ja potilaiden myrkyttäminen)
Maksaa 11 biljoonaa vuosi eli 5,3 % bruttokansan tuotteesta ja sillä rahalla valehtelee jokainen.

Se menee näin

1.big farma löytää paljon euroja tuovan kemikaalin.

2. Big farmassa töissä olevat psykiatrit keksii näkymättömälle sisimmällesi taudin, johon sitä voisi markkinoida ja pian on uusi näkymättömän sisimmän tauti (joita ihmisillä ei ole) niin laajalle levinnyt että 30 % syo sitä kallista pilleriä ja valtio maksaa.

Kun pillerin hinta laskee, Big farma sanoo, ei se enää uusien tutkimusten valossa tehoakkaan tähän tautiin ja
Samalla esittelee uuden pillerin, jolla saa suomen tyhmältä valtiolta taas kupattua rahaa.

Tämä on sairaus ja huijaus nimeltä psykiatria,
Tee perunajauho tabletteja kotona ja jos uskot niin ne parantaa tautisi jota sulla ei ole olemassakaan yhtä hyvin kuin psyykkepillerit ja ilman sivuvaikutuksia.

Lue lisää

Muutama vuosi sitten olisin pitänyt kirjoitustasi suurena humpuukina, mutta olen joutunut huomaamaan että olet oikeassa.

Harmi sinänsä missä tolassa tuo ihmisten ronkkiminen onkaan.

No minä olen syönyt yli 20vvahvoja bentsoja ,(en ole keskustelu aloittaja), juuri paniikki/kautta ahdistus häiriöön , vielä auttavat ainakin pahimman yli en syö mitään isoja annoksia mutta joka päivä joudun ottamaan koska ovat minut jo kouluttaneet.En niistä ikinä eroon pääse enkä edes yritä! Mielummin lääke kuin päivänkin kestävä kohtaus.Jätä lääke pois helppo neuvo vaan mitenkä sitten käy ???En tietysti suosittele kenellekään mutta minun kyllä on pakko jatkaa, eikä väliä jos näin edes pärjään ikää jo on ja lääkityksen avulla olen työni ja perheeni hoitanut.Niin käyn myös terapiassa,lääkkeet lääkärin valvonnassa.Aloittajalle paljon voimaa jaksaa kaikki kirjoittamasi on minulle kovin tuttua jos pystyt niin koita vaan mennä tulta päin siedätyshoitoa itsellesi , kamalalta tuntuu usein kun pelko/kauhu tiedän, mutta et ole yksin meitä on monia , vaikka ei se kohtauksessa auta tiedän.Ja kyllä tästä moni on parantunutkin oikea lääkäri ja oikeat lääkkeet, minäkin välillä tosi hyvässä kunnossa ollut näinä vuosina mutta minulla niin paljon ollut aiheita suruun pelkoon yms., että se vaikuttaa elämääni.Siulla kaikki mahdollisuudet päästä eroon tästä häiriöstä usko siihen ja hae sellaista apua josta tunnet olevan sinulle hyötyä esim.sellainen terapeutti jonka koet todella omaksesi . Kyllä sie voit tosiaankin tulla ihan kuntoon.Usko vaan!!

Siis rauhoittavat aiheuttaa kohtauksia ,miten se niin voi olla?Apua mä syönyt nyt kolme viikkoa alpazoramia ,ja lääkäri aikoo lisätä lääkettä, täytyy kysyä eihän niistä sitten tämän mukaan ole kuin haittaa vaikka minusta tuntuu, että hieman jo auttaneet!!!!!

Olen syönyt bentsoja säännöllisesti nyt noin 2-3 kuukautta. En syönyt ennenkuin kohtauksia rupesi tulemaan. Joten ei, ei johdu bentsoista. Mulle yritettiin ssri-lääkitystä sekä toista jotka molemmat aiheuttivat pahoja haittavaikutuksia (sairaalaan asti) jolloin lääkäri totesi ettei ole järkeä yrittää muuta pysyväislääkitystä vaan toivoa terapian auttavan. Lisään myös edelliseen kirjoitukseen että huolehdin mineraalien, vitamiinien ja hivenaineiden saannista sekä ruokavaliossa ja purkista, joten kohtaukset eivät johdu niiden puutteesta.

kappas vaan mulla alkoi paniikkikohtaukset 48v iässä samaan aikaan kun aloin käyttämään happosalpaajia. kortisonia taas olen astman takia käyttänyt jo 40 vuotta tosin pieninä annoksina inhilaattorilla keuhkoihin, kortisoni nappeja harvemmin on tarvittu.

Luulen että on eri asia vetääkö bentsoja narkatakseen vai selviytyäkseen paniikkikohtauksista. Mulla itselläni päivittäinen Temesta annos on 2 mg (pääasiassa) kun taas tiedän narkkeja jotka vetää tuon määrän kymmenkertaisena mennäkseen sekaisin. Sellaisella ja munlaisella melko varmasti viekkarit aika erilaisia.

Anonyymi kirjoitti:

Luulen että on eri asia vetääkö bentsoja narkatakseen vai selviytyäkseen paniikkikohtauksista. Mulla itselläni päivittäinen Temesta annos on 2 mg (pääasiassa) kun taas tiedän narkkeja jotka vetää tuon määrän kymmenkertaisena mennäkseen sekaisin. Sellaisella ja munlaisella melko varmasti viekkarit aika erilaisia.

Lue lisää

Käsittääkseni bentsoissa kaikki ei tunne tarvetta nostaa annostusta ja on joku tietty määrä ihmisiä ketkä käyttä bentsoja vuosia samalla annoksella. Mutta pääsääntöisesti niitä ei suositella edes paketin mukaan käytettäväksi säännöllisesti viikkoja pitempään riippuvuusriskin takia. Riippuvuus ei ole välttämättä sitä että narkkaat lääkettä ja himoitset lääkettä vaan riippuvuus voi tulla lääkärin määräämän annoksen säännölliseen käyttöön jo muutamassa viikossa. Riippuvuus on tässä suhteessa turhankin syyllistävä termi, tietäen tämän lääkeryhmän ongelmat. Se on yksilöllistä missä ajassa riippuvuus tulee, joillakin nopeammin, toisilla hitaammin. Kyse on enemmänkin fyysisluontoisesta riippuvuudesta jolloin olo voi yhtäkkiä muuttua kurjaksi kun bentsoannosta ei ota. Tämä ei siis tarkoita että bentsoja olisi väärinkäytetty vaan niitä on voitu käyttää lääkärin ohjeella. Tässä vaiheessa riskinä on se että kun bentsoja ei ota, voi kokea vieroitusoireita ja jopa alkuperäistä pahempaa ahdistusta tai levottomuutta. Oireet voi olla hankalia sietää ja ne on tismalleen päinvastaisia mitä bentsoista haetaan. Rauhoittumisen sijaan tuleekin levottomuus, univaikeuksia ja lisääntynyttä ahdistusta. Tilapäinen ahdistus / unettomuus alkaakin kroonistua bentsojen myötä ja pahentua ottamattomuuden myötä. Elämästä voi tulla riippuvuudentäytteistä jossa elämä on annoksen ottoa toisensa jälkeen, ja ilman annosta on hankala olla jos sitä ei ota. Tästä ulospääsytienä voi olla bentsojen asteittainen alasajo ja mahdollisten vieroitusoireiden sietäminen. Jotkut lääkärit saattaa tässä vaiheessa katkaista bentsojen määräyksen ilman vähennystä mikä jättää potilaan hyvin epämukaviin oloihin. Riskinä on se että nämä olot väärindiagnosoidaan ja taas aletaan lääkitä jollain muulla. Jotkut lääkärit nostaa bentsoannosta tässä vaiheessa.

Bentsojen ongelmallisimmiksi puoliksi laskisin toleranssin kehittymisen. Se tarkoittaa että edellinen annos mitä on syönyt lakkaa toimimasta. Yhtäkkiä käytön aikana alkaakin puskea vieroitusoireiden tyylisiä oireita. Nosto voi ratkaista ongelmat mutta mitään taetta ei ole etteikö nostokin jossain vaiheessa johtaisi uuteen toleranssiin. Toinen ongelmallinen puoli on lyhytvaikutteisten bentsojen annosten väliset vieroitusoireet mikä voi johtaa tarpeeseen naukkailla jatkuvasti annoksia. Tästä ulospääsy voi olla esim bentson vaihtaminen pitkävaikutteiseen ja asteittainen alasajo.

Riippuvuutta pitäisi mielestäni bentsoissa riippuvuuden sijaan kuvata vauriona mikä kehon pitää korjata. Keho alkaa tulla fyysisesti riippuvaiseksi eikä olo ole enää fyysisesti normaali olo ilman lääkettä. Lääke on tietyllä tavalla vaurioittanut kehon säätelyjärjestelmiä ja keho on alkanut mukautua lääkkeeseen. Jotkut voi sotkea tämän ajatukseen että he tarvii lääkettä vaikka todellisuudessa he ovat riippuvuussuhteessa bentsoonsa joka laukaisee heille jatkuvaa ahdistusta. Bentsot voi lakata toimimasta ja alkaa tuntua jopa haitallisilta mutta silti saa vieroitusoireet jos yrittää alasajaa ne.

Bentsojen ongelmallisin puoli on myös se, että niiden vieroitusoireita kutsutaan joissain tapauksissa pahemmaksi kuin heroiinin. Siinä missä opiaattien vieroitusoireet on suht lyhytaikaisia, vaikkakin voi olla julmia, bentsoissa oireet voi kestää pitkään ja olla myös julmia. Heather Ashton puhuu pitkittyneistä vieroitusoireista pienellä osalla käyttäjistä, mitkä kestää vuosia/kuukausia.
Niiden riskiä voi minimoida olemalla käyttämättä bentsoja pitkään ja vähentämällä ne järkevästi pois.
Järkevä tarkoittaa yksilöllistä hidastahtista vähennystä oloa kuunnellen.

Anonyymi kirjoitti:

Käsittääkseni bentsoissa kaikki ei tunne tarvetta nostaa annostusta ja on joku tietty määrä ihmisiä ketkä käyttä bentsoja vuosia samalla annoksella. Mutta pääsääntöisesti niitä ei suositella edes paketin mukaan käytettäväksi säännöllisesti viikkoja pitempään riippuvuusriskin takia. Riippuvuus ei ole välttämättä sitä että narkkaat lääkettä ja himoitset lääkettä vaan riippuvuus voi tulla lääkärin määräämän annoksen säännölliseen käyttöön jo muutamassa viikossa. Riippuvuus on tässä suhteessa turhankin syyllistävä termi, tietäen tämän lääkeryhmän ongelmat. Se on yksilöllistä missä ajassa riippuvuus tulee, joillakin nopeammin, toisilla hitaammin. Kyse on enemmänkin fyysisluontoisesta riippuvuudesta jolloin olo voi yhtäkkiä muuttua kurjaksi kun bentsoannosta ei ota. Tämä ei siis tarkoita että bentsoja olisi väärinkäytetty vaan niitä on voitu käyttää lääkärin ohjeella. Tässä vaiheessa riskinä on se että kun bentsoja ei ota, voi kokea vieroitusoireita ja jopa alkuperäistä pahempaa ahdistusta tai levottomuutta. Oireet voi olla hankalia sietää ja ne on tismalleen päinvastaisia mitä bentsoista haetaan. Rauhoittumisen sijaan tuleekin levottomuus, univaikeuksia ja lisääntynyttä ahdistusta. Tilapäinen ahdistus / unettomuus alkaakin kroonistua bentsojen myötä ja pahentua ottamattomuuden myötä. Elämästä voi tulla riippuvuudentäytteistä jossa elämä on annoksen ottoa toisensa jälkeen, ja ilman annosta on hankala olla jos sitä ei ota. Tästä ulospääsytienä voi olla bentsojen asteittainen alasajo ja mahdollisten vieroitusoireiden sietäminen. Jotkut lääkärit saattaa tässä vaiheessa katkaista bentsojen määräyksen ilman vähennystä mikä jättää potilaan hyvin epämukaviin oloihin. Riskinä on se että nämä olot väärindiagnosoidaan ja taas aletaan lääkitä jollain muulla. Jotkut lääkärit nostaa bentsoannosta tässä vaiheessa.

Bentsojen ongelmallisimmiksi puoliksi laskisin toleranssin kehittymisen. Se tarkoittaa että edellinen annos mitä on syönyt lakkaa toimimasta. Yhtäkkiä käytön aikana alkaakin puskea vieroitusoireiden tyylisiä oireita. Nosto voi ratkaista ongelmat mutta mitään taetta ei ole etteikö nostokin jossain vaiheessa johtaisi uuteen toleranssiin. Toinen ongelmallinen puoli on lyhytvaikutteisten bentsojen annosten väliset vieroitusoireet mikä voi johtaa tarpeeseen naukkailla jatkuvasti annoksia. Tästä ulospääsy voi olla esim bentson vaihtaminen pitkävaikutteiseen ja asteittainen alasajo.

Riippuvuutta pitäisi mielestäni bentsoissa riippuvuuden sijaan kuvata vauriona mikä kehon pitää korjata. Keho alkaa tulla fyysisesti riippuvaiseksi eikä olo ole enää fyysisesti normaali olo ilman lääkettä. Lääke on tietyllä tavalla vaurioittanut kehon säätelyjärjestelmiä ja keho on alkanut mukautua lääkkeeseen. Jotkut voi sotkea tämän ajatukseen että he tarvii lääkettä vaikka todellisuudessa he ovat riippuvuussuhteessa bentsoonsa joka laukaisee heille jatkuvaa ahdistusta. Bentsot voi lakata toimimasta ja alkaa tuntua jopa haitallisilta mutta silti saa vieroitusoireet jos yrittää alasajaa ne.

Bentsojen ongelmallisin puoli on myös se, että niiden vieroitusoireita kutsutaan joissain tapauksissa pahemmaksi kuin heroiinin. Siinä missä opiaattien vieroitusoireet on suht lyhytaikaisia, vaikkakin voi olla julmia, bentsoissa oireet voi kestää pitkään ja olla myös julmia. Heather Ashton puhuu pitkittyneistä vieroitusoireista pienellä osalla käyttäjistä, mitkä kestää vuosia/kuukausia.
Niiden riskiä voi minimoida olemalla käyttämättä bentsoja pitkään ja vähentämällä ne järkevästi pois.
Järkevä tarkoittaa yksilöllistä hidastahtista vähennystä oloa kuunnellen.

Lue lisää

Ja hox en halua peloitella ketään. Nuo on vain realiteetit mitä bentsoihin kuuluu.

Olen jutellut käyttäjien kanssa ja kokemuksia on monenlaisia. On käytetty bentsoja kuukausia, ei juuri vieroitusoireita. Jotkut käyttää vuosia pienellä annoksella kokien hyötyä (toisaalta on painavia syitä miksi bentsoja ei suositella pitkäaikaiseen jatkuvaan käyttöön). Jotkut käy läpi bentsojen kanssa helvetin missä vieroitusoireet on pahoja ja kestää, ja kestää. Ei meinaa millään päästä lääkkeestä eroon ja oireet alkuperäisiä pahempia.

Pistää vaan miettimään että kuinka moni oikeasti kärsii lääkkeiden tai vieroitusoireiden seurauksena ja näkee ne omina oireinaan? Yhtäkkiä on lista fyysisiä selittämättömiä oireita lääkkeiden seurauksena. Ja kyllä nekin voi ahdistaa. Oireet voi olla pahempia lääkkeiden ja vieroituksen jälkeen kuin niitä ennen.

Hermosto voi herkistyä jatkuvan lääkkeillä sörkkimisen seurauksena. Se voi näkyä esim niin että ei siedä lääkkeitä mitä ennen sieti. Aiheesta voi lukea esim palstoilta missä ihmiset kärsii lääkevieroitusten tai huonojen lääkereaktioiden takia (esim Surviving Antidepressants palsta). Se auttoi ymmärtämään itseäni, miksi en sietänyt enää lääkkeitä yhden vieroituksen jälkeen. Siellä kuvataan myös esim pitkittyneitä vieroitusoireita (eng. "PAWS").
Ahdistus saattaa jossain vaiheessa pitkään lääkkeiden jälkeen hiljalleen alkaa talttua.

Anonyymi kirjoitti:

Ja hox en halua peloitella ketään. Nuo on vain realiteetit mitä bentsoihin kuuluu.

Olen jutellut käyttäjien kanssa ja kokemuksia on monenlaisia. On käytetty bentsoja kuukausia, ei juuri vieroitusoireita. Jotkut käyttää vuosia pienellä annoksella kokien hyötyä (toisaalta on painavia syitä miksi bentsoja ei suositella pitkäaikaiseen jatkuvaan käyttöön). Jotkut käy läpi bentsojen kanssa helvetin missä vieroitusoireet on pahoja ja kestää, ja kestää. Ei meinaa millään päästä lääkkeestä eroon ja oireet alkuperäisiä pahempia.

Pistää vaan miettimään että kuinka moni oikeasti kärsii lääkkeiden tai vieroitusoireiden seurauksena ja näkee ne omina oireinaan? Yhtäkkiä on lista fyysisiä selittämättömiä oireita lääkkeiden seurauksena. Ja kyllä nekin voi ahdistaa. Oireet voi olla pahempia lääkkeiden ja vieroituksen jälkeen kuin niitä ennen.

Hermosto voi herkistyä jatkuvan lääkkeillä sörkkimisen seurauksena. Se voi näkyä esim niin että ei siedä lääkkeitä mitä ennen sieti. Aiheesta voi lukea esim palstoilta missä ihmiset kärsii lääkevieroitusten tai huonojen lääkereaktioiden takia (esim Surviving Antidepressants palsta). Se auttoi ymmärtämään itseäni, miksi en sietänyt enää lääkkeitä yhden vieroituksen jälkeen. Siellä kuvataan myös esim pitkittyneitä vieroitusoireita (eng. "PAWS").
Ahdistus saattaa jossain vaiheessa pitkään lääkkeiden jälkeen hiljalleen alkaa talttua.

Lue lisää

Luin nämä kirjoitukset ja nyt kyllä pelottaa japa niikkikohtaus on tulossa kauheeta.Monen monta vuotta syöneenä bentsoja olenkin näköjään itse aiheuttanut paniikkikohtauksen ,vai miten tämän tulkitsee?Meitähän on varmasti aika joukko joka jopa vuosikymmeniä käyttänyt!!!

Anonyymi kirjoitti:

Luin nämä kirjoitukset ja nyt kyllä pelottaa japa niikkikohtaus on tulossa kauheeta.Monen monta vuotta syöneenä bentsoja olenkin näköjään itse aiheuttanut paniikkikohtauksen ,vai miten tämän tulkitsee?Meitähän on varmasti aika joukko joka jopa vuosikymmeniä käyttänyt!!!

Lue lisää

Edelleenkin osa on jotka käyttää bentsoja vuosia samalla annoksella ilman ongelmia ja kaikille ei tule pahoja vieroitusoireita. Joten ei kannata panikoida jos koet lääkkeesi hyödylliseksi ja vievän paniikkiasi pois.

Jos toleranssi ei ole noussut (tarve kasvattaa annostusta) etkä koe annosten välillä esim jatkuvasti lisääntyvää huonoa oloa (annosten väliset vieroitusoireet) niin tuskin ongelmaa on. Myöskin hidas asteittainen vähennys voi pitää vieroitusoireet siedettävinä niillä jotka bentsoja käyttävät ja haluavat joskus irti . Jos pärjää bentson voimin niin sillä on mentävä.

Anonyymi kirjoitti:

Luin nämä kirjoitukset ja nyt kyllä pelottaa japa niikkikohtaus on tulossa kauheeta.Monen monta vuotta syöneenä bentsoja olenkin näköjään itse aiheuttanut paniikkikohtauksen ,vai miten tämän tulkitsee?Meitähän on varmasti aika joukko joka jopa vuosikymmeniä käyttänyt!!!

Lue lisää

Ennen bentsoja määrättiin pitemmiksi ajoiksi kunnes jossain vaiheessa niitä alettiin määräämään rajoitetummin. Tähän varmaan syynä oli juuri riippuvuusongelmat ja vieroitusoireet ynnä muut ongelmat. Nykyään tuntuu että lääkärit määrää niitä tosi varovasti ja rajoitetusti.

Mihin sinä söit bentsoja? Jos söit paniikkikohtaukseen niin tuskin sinä olet itsellesi paniikkikohtauksia niillä aiheuttanut. Toki bentsot voi aiheuttaa toleranssia, vieroitusoireita ja lyhytvaikutteiset bentsot annosten välisiä oireita, mitkä voi oireilla esim ahdistustasojen kohoamisena jos tulee toleranssi, yrittää lääkkeestä eroon tai annosten välillä ahdistus alkaa nousta ennenkuin ottaa seuraavan pillerin. Jotkut voi luulla että kyse on "omasta ahdistuksesta" ja tämän vuoksi he tarvitsevat bentsoaan vaikka oikeasti ahdistus voi olla kytköksissä ylläoleviin bentsoihin liittyviin ongelmiin ja he nappailevat ymmärtämättään bentsoja fyysisen riippuvuuden vuoksi vieroitusoireita taltuttamaan.

Mietin vain että joissain tapauksissa ihmiset ei ehkä tajua että bentsot voi pahentaa ja kroonistaa ongelmia. Jos ottaa bentsot vaikka käyttöön kun on hetkellinen unettomuus niin siitä voikin tulla vaikeampi jos alkaa tuntua ettei enää osaa nukkua esim ilman bentsoa riippuvuuden synnyn myötä. Näin voi käydä.

Anonyymi kirjoitti:

Edelleenkin osa on jotka käyttää bentsoja vuosia samalla annoksella ilman ongelmia ja kaikille ei tule pahoja vieroitusoireita. Joten ei kannata panikoida jos koet lääkkeesi hyödylliseksi ja vievän paniikkiasi pois.

Jos toleranssi ei ole noussut (tarve kasvattaa annostusta) etkä koe annosten välillä esim jatkuvasti lisääntyvää huonoa oloa (annosten väliset vieroitusoireet) niin tuskin ongelmaa on. Myöskin hidas asteittainen vähennys voi pitää vieroitusoireet siedettävinä niillä jotka bentsoja käyttävät ja haluavat joskus irti . Jos pärjää bentson voimin niin sillä on mentävä.

Lue lisää

Kyllä minulla tulee välillä annosten välillä ahdistus olo , mutta lääkkeitä en ole lisännyt ,kärsin sitten en ota ylimääräistä pilleriä .Olen syönyt yli kaksikymmentä vuotta.aika ,"pientä" määrää päivittäin, muuten ei elämästä selviä,elikkä...no pärjään bentsoja voimin.Tämä minun elämääni,ja tosiaan näin on vaan mentävä.Elikkä en lääkettä ole lisännyt vaikka lääkärikin suositteli, mutta mihinkään vieroitukseen en ole ajatellut lähteä.Täällä jossain mielestäni aika paljon minun tarinani vastaava kirjoitus? Täytyy kyllä myöntää että tuli myöskin VIELÄKIN vähän paniikkikohtauksen olo kun noita muutamaa kirjoitusta luin , mutta toisaalta täältä on myös löytynyt paljon NS.vertaistukea.Koitetaan pärjätä tahoillamme , kukin omalla tavallaan!

Anonyymi kirjoitti:

Käsittääkseni bentsoissa kaikki ei tunne tarvetta nostaa annostusta ja on joku tietty määrä ihmisiä ketkä käyttä bentsoja vuosia samalla annoksella. Mutta pääsääntöisesti niitä ei suositella edes paketin mukaan käytettäväksi säännöllisesti viikkoja pitempään riippuvuusriskin takia. Riippuvuus ei ole välttämättä sitä että narkkaat lääkettä ja himoitset lääkettä vaan riippuvuus voi tulla lääkärin määräämän annoksen säännölliseen käyttöön jo muutamassa viikossa. Riippuvuus on tässä suhteessa turhankin syyllistävä termi, tietäen tämän lääkeryhmän ongelmat. Se on yksilöllistä missä ajassa riippuvuus tulee, joillakin nopeammin, toisilla hitaammin. Kyse on enemmänkin fyysisluontoisesta riippuvuudesta jolloin olo voi yhtäkkiä muuttua kurjaksi kun bentsoannosta ei ota. Tämä ei siis tarkoita että bentsoja olisi väärinkäytetty vaan niitä on voitu käyttää lääkärin ohjeella. Tässä vaiheessa riskinä on se että kun bentsoja ei ota, voi kokea vieroitusoireita ja jopa alkuperäistä pahempaa ahdistusta tai levottomuutta. Oireet voi olla hankalia sietää ja ne on tismalleen päinvastaisia mitä bentsoista haetaan. Rauhoittumisen sijaan tuleekin levottomuus, univaikeuksia ja lisääntynyttä ahdistusta. Tilapäinen ahdistus / unettomuus alkaakin kroonistua bentsojen myötä ja pahentua ottamattomuuden myötä. Elämästä voi tulla riippuvuudentäytteistä jossa elämä on annoksen ottoa toisensa jälkeen, ja ilman annosta on hankala olla jos sitä ei ota. Tästä ulospääsytienä voi olla bentsojen asteittainen alasajo ja mahdollisten vieroitusoireiden sietäminen. Jotkut lääkärit saattaa tässä vaiheessa katkaista bentsojen määräyksen ilman vähennystä mikä jättää potilaan hyvin epämukaviin oloihin. Riskinä on se että nämä olot väärindiagnosoidaan ja taas aletaan lääkitä jollain muulla. Jotkut lääkärit nostaa bentsoannosta tässä vaiheessa.

Bentsojen ongelmallisimmiksi puoliksi laskisin toleranssin kehittymisen. Se tarkoittaa että edellinen annos mitä on syönyt lakkaa toimimasta. Yhtäkkiä käytön aikana alkaakin puskea vieroitusoireiden tyylisiä oireita. Nosto voi ratkaista ongelmat mutta mitään taetta ei ole etteikö nostokin jossain vaiheessa johtaisi uuteen toleranssiin. Toinen ongelmallinen puoli on lyhytvaikutteisten bentsojen annosten väliset vieroitusoireet mikä voi johtaa tarpeeseen naukkailla jatkuvasti annoksia. Tästä ulospääsy voi olla esim bentson vaihtaminen pitkävaikutteiseen ja asteittainen alasajo.

Riippuvuutta pitäisi mielestäni bentsoissa riippuvuuden sijaan kuvata vauriona mikä kehon pitää korjata. Keho alkaa tulla fyysisesti riippuvaiseksi eikä olo ole enää fyysisesti normaali olo ilman lääkettä. Lääke on tietyllä tavalla vaurioittanut kehon säätelyjärjestelmiä ja keho on alkanut mukautua lääkkeeseen. Jotkut voi sotkea tämän ajatukseen että he tarvii lääkettä vaikka todellisuudessa he ovat riippuvuussuhteessa bentsoonsa joka laukaisee heille jatkuvaa ahdistusta. Bentsot voi lakata toimimasta ja alkaa tuntua jopa haitallisilta mutta silti saa vieroitusoireet jos yrittää alasajaa ne.

Bentsojen ongelmallisin puoli on myös se, että niiden vieroitusoireita kutsutaan joissain tapauksissa pahemmaksi kuin heroiinin. Siinä missä opiaattien vieroitusoireet on suht lyhytaikaisia, vaikkakin voi olla julmia, bentsoissa oireet voi kestää pitkään ja olla myös julmia. Heather Ashton puhuu pitkittyneistä vieroitusoireista pienellä osalla käyttäjistä, mitkä kestää vuosia/kuukausia.
Niiden riskiä voi minimoida olemalla käyttämättä bentsoja pitkään ja vähentämällä ne järkevästi pois.
Järkevä tarkoittaa yksilöllistä hidastahtista vähennystä oloa kuunnellen.

Lue lisää

Heippa! Kuulun näihin joille päivittäisen käytön lopetus on ollut vuosien projekti. Luulen, etten ikinä pääse täysin eroon, vaan ne on oltava ”tarvittaessa” lopun elämäni. Nyt kävi niin hassusti, että lääkärini (yksityinen) sai kiellon määrätä näitä. Kyselin mahdollisuutta siirtyä julkisen puolen asiakkaaksi, niin lääkäri määräsi mulle 30tabl vieroitukseen ja sen jälkeen terveysasema ei reseptiä uusi (tämä lukee sitten siinä viimeisessä reseptissä jopa, joka on nyt jokaisen lääkärin luettavissa mille mahdollisesti menen). Mistä löydän uuden yksityisen psykiatrin uudenmaan alueelta, joka ymmärtää, että on myös meitä joille nämä lääkkeet ovat ”oikeasti välttämättömät”. Jos jollain olisi antaa vinkkiä kenelle mennä tai ei missään nimessä mennä, niin mulle voi laittaa meiliä yksityisesti [email protected], jos ei tänne halua laittaa. Olisin kiitollinen avusta!

Anonyymi kirjoitti:

Heippa! Kuulun näihin joille päivittäisen käytön lopetus on ollut vuosien projekti. Luulen, etten ikinä pääse täysin eroon, vaan ne on oltava ”tarvittaessa” lopun elämäni. Nyt kävi niin hassusti, että lääkärini (yksityinen) sai kiellon määrätä näitä. Kyselin mahdollisuutta siirtyä julkisen puolen asiakkaaksi, niin lääkäri määräsi mulle 30tabl vieroitukseen ja sen jälkeen terveysasema ei reseptiä uusi (tämä lukee sitten siinä viimeisessä reseptissä jopa, joka on nyt jokaisen lääkärin luettavissa mille mahdollisesti menen). Mistä löydän uuden yksityisen psykiatrin uudenmaan alueelta, joka ymmärtää, että on myös meitä joille nämä lääkkeet ovat ”oikeasti välttämättömät”. Jos jollain olisi antaa vinkkiä kenelle mennä tai ei missään nimessä mennä, niin mulle voi laittaa meiliä yksityisesti [email protected], jos ei tänne halua laittaa. Olisin kiitollinen avusta!

Lue lisää

Olen vasta nyt nähnyt tämän.
Olen prikulleen samassa tilassa.
Ja en tiedä mikä avuksi. Voiko sulle vielä meikata. Koklaan kuitenkin 👍

Kiitos vaan linkistä.Tarkoitin että itse annan itselleni ja "siedätyshoitoa"puskemalla eteenpäin se on yksi minun keinoni . Lääkäri minulle kertonut vieroitusoireet kuinka kovat ovat.Kuten sanoin ikää jo niin paljon että taitaa aika vieroitukseen olla jo liian lyhyt , siis kestää ne,enkä ole ajatellut sitä aloittakaanjos näinkin pärjään ja välillä tarvitsen pienemmän määrän mitä suositellaan eli varaa on nostaa annosta näidenkin vuosien jälkeen.Minä aikojen saatossa jäin tähän "koukkuun"mutta näin tämä nyt on mennyt.Enkä todella usuta ketään benzoja syömään!!! Mutta joskus niitäkin tarvitaan enkä ketään minä ainakaan siitä tuomitse tiedän tarkalleen mikä paniikkikohtaus on sitä syö vaikka pieniä kiviä,että loppuisi.En myöskään ketään suorastaan pelottelee viekkareilla.Aloittajalle vielä kerran kyllä siitä voi kokonaan parantua .Muuten tämä keskustelu on minun osaltani tässä!

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos vaan linkistä.Tarkoitin että itse annan itselleni ja "siedätyshoitoa"puskemalla eteenpäin se on yksi minun keinoni . Lääkäri minulle kertonut vieroitusoireet kuinka kovat ovat.Kuten sanoin ikää jo niin paljon että taitaa aika vieroitukseen olla jo liian lyhyt , siis kestää ne,enkä ole ajatellut sitä aloittakaanjos näinkin pärjään ja välillä tarvitsen pienemmän määrän mitä suositellaan eli varaa on nostaa annosta näidenkin vuosien jälkeen.Minä aikojen saatossa jäin tähän "koukkuun"mutta näin tämä nyt on mennyt.Enkä todella usuta ketään benzoja syömään!!! Mutta joskus niitäkin tarvitaan enkä ketään minä ainakaan siitä tuomitse tiedän tarkalleen mikä paniikkikohtaus on sitä syö vaikka pieniä kiviä,että loppuisi.En myöskään ketään suorastaan pelottelee viekkareilla.Aloittajalle vielä kerran kyllä siitä voi kokonaan parantua .Muuten tämä keskustelu on minun osaltani tässä!

Lue lisää

Ymmärrän paniikkihäiriöisenä ihan täysin. Ennemmin syön bentsoja jotka auttavat kuin kärvistelen ja kidun kohtauksissa vain siksi että joku jolla ei ole mitään tietoa miltä paniikkikohtaus tuntuu, paheksuu sitä.

Anonyymi kirjoitti:

Ymmärrän paniikkihäiriöisenä ihan täysin. Ennemmin syön bentsoja jotka auttavat kuin kärvistelen ja kidun kohtauksissa vain siksi että joku jolla ei ole mitään tietoa miltä paniikkikohtaus tuntuu, paheksuu sitä.

Lue lisää

Minulla myös kova paniikkihäiriö/kautta ahdistus häiriö kanssasi täysin samaa mieltä enenmin xanoria tms.bentsoja kuin paniikki kidutusta !Ei tarvitse pelotella tai paheksua kenenkään,vaan tuo linkin lähettäjä ole sinä onnellinen kun olet terve!Ja AP. Jos jo kerran olet tästä selvinnyt luota , että selviät uudelleenkin.Tänään eksyin tälle palstalle tulikin aika mielenkiintoinen sivu.

Anonyymi kirjoitti:

Minulla myös kova paniikkihäiriö/kautta ahdistus häiriö kanssasi täysin samaa mieltä enenmin xanoria tms.bentsoja kuin paniikki kidutusta !Ei tarvitse pelotella tai paheksua kenenkään,vaan tuo linkin lähettäjä ole sinä onnellinen kun olet terve!Ja AP. Jos jo kerran olet tästä selvinnyt luota , että selviät uudelleenkin.Tänään eksyin tälle palstalle tulikin aika mielenkiintoinen sivu.

Lue lisää

Lähinnä pelottaa siksi että nyt kohtauksia on paljon useammin kuin silloin nuorena ja nyt niitä tulee myös kotona (ennen koti oli turvasatama). Lisäksi silloin nuorena ssri-lääkitys auttoi, nyt keho ei enää sietänyt samaa lääkettä.
Mulla diagnoosina siis vaikea-asteinen masennus ilman psykoottisia oireita, ahdistuneisuushäiriö ja paniikkihäiriö. En ole ollut onnellinen enää pitkään aikaan ja pelkään ettei tilanne muutu.
Kohtaukset ovat todella invalisoivia ja koko kehoni voi pahoin. Olen käynyt vaikka missä tutkimuksissa koska on niin vaikeaa uskoa että mieli voi saada kehon voimaan näin pahoin, mutta mitään ei ole löytynyt. Ekg aina normaali, verenpaine koholla ainoastaan kohtauksien aikana ja kun rauhoitun, ne laskevat. Hapenottokyky normaali, kaikki verikokeet normaaleja, jne.

Anonyymi kirjoitti:

Lähinnä pelottaa siksi että nyt kohtauksia on paljon useammin kuin silloin nuorena ja nyt niitä tulee myös kotona (ennen koti oli turvasatama). Lisäksi silloin nuorena ssri-lääkitys auttoi, nyt keho ei enää sietänyt samaa lääkettä.
Mulla diagnoosina siis vaikea-asteinen masennus ilman psykoottisia oireita, ahdistuneisuushäiriö ja paniikkihäiriö. En ole ollut onnellinen enää pitkään aikaan ja pelkään ettei tilanne muutu.
Kohtaukset ovat todella invalisoivia ja koko kehoni voi pahoin. Olen käynyt vaikka missä tutkimuksissa koska on niin vaikeaa uskoa että mieli voi saada kehon voimaan näin pahoin, mutta mitään ei ole löytynyt. Ekg aina normaali, verenpaine koholla ainoastaan kohtauksien aikana ja kun rauhoitun, ne laskevat. Hapenottokyky normaali, kaikki verikokeet normaaleja, jne.

Lue lisää

"on niin vaikeaa uskoa että mieli voi saada kehon voimaan näin pahoin, mutta mitään ei ole löytynyt."

Mutta entäs jos se ei olekaan mieli joka saa kehon voimaan pahoin vaan elimistö joka saa mielen voimaan pahoin?

"Hapenottokyky normaali"

Hapenottokyky mitataan sormen päähän laitettavalla optisella "happisaturaatiomittarilla". Se mittaa vain punasolujen "varautumistasoa". Eli, jos punasolut on ladattu hapella, ne muuttavat väriä sellaisesksi että laite ne tunnistaa. Jos kuitenkin noita punasoluja on kovin vähän tai ne ovat pieniä, se ei näy sillä laitteella. Kaikki näyttää hyvältä tuolla menetelmällä mitattuna, mutta totuus voi ollakin se, että happea ei menekään elimistöön sellaisia määriä kuin pitäisi.

"kaikki verikokeet normaaleja, jne."

Onkohan oikeasti otettu "kaikki" verikokeet. Osaa kokeista ei meinaa saada vaikka niitä suorastaan rukoilisi otettavaksi.

Anonyymi kirjoitti:

"on niin vaikeaa uskoa että mieli voi saada kehon voimaan näin pahoin, mutta mitään ei ole löytynyt."

Mutta entäs jos se ei olekaan mieli joka saa kehon voimaan pahoin vaan elimistö joka saa mielen voimaan pahoin?

"Hapenottokyky normaali"

Hapenottokyky mitataan sormen päähän laitettavalla optisella "happisaturaatiomittarilla". Se mittaa vain punasolujen "varautumistasoa". Eli, jos punasolut on ladattu hapella, ne muuttavat väriä sellaisesksi että laite ne tunnistaa. Jos kuitenkin noita punasoluja on kovin vähän tai ne ovat pieniä, se ei näy sillä laitteella. Kaikki näyttää hyvältä tuolla menetelmällä mitattuna, mutta totuus voi ollakin se, että happea ei menekään elimistöön sellaisia määriä kuin pitäisi.

"kaikki verikokeet normaaleja, jne."

Onkohan oikeasti otettu "kaikki" verikokeet. Osaa kokeista ei meinaa saada vaikka niitä suorastaan rukoilisi otettavaksi.

Lue lisää

"Onkohan oikeasti otettu "kaikki" verikokeet. Osaa kokeista ei meinaa saada vaikka niitä suorastaan rukoilisi otettavaksi."

Ja vaikka ne otettaisiinkin, niin sitten todetaan että nämä ovat viitealueella, kaikki on normaalia.

Tietyissä mittauksissa tuo viitearvo vaan ei ole kovinkaan luotettava raja-arvo sille, että onko kaikki kunnossa.

Anonyymi kirjoitti:

Lähinnä pelottaa siksi että nyt kohtauksia on paljon useammin kuin silloin nuorena ja nyt niitä tulee myös kotona (ennen koti oli turvasatama). Lisäksi silloin nuorena ssri-lääkitys auttoi, nyt keho ei enää sietänyt samaa lääkettä.
Mulla diagnoosina siis vaikea-asteinen masennus ilman psykoottisia oireita, ahdistuneisuushäiriö ja paniikkihäiriö. En ole ollut onnellinen enää pitkään aikaan ja pelkään ettei tilanne muutu.
Kohtaukset ovat todella invalisoivia ja koko kehoni voi pahoin. Olen käynyt vaikka missä tutkimuksissa koska on niin vaikeaa uskoa että mieli voi saada kehon voimaan näin pahoin, mutta mitään ei ole löytynyt. Ekg aina normaali, verenpaine koholla ainoastaan kohtauksien aikana ja kun rauhoitun, ne laskevat. Hapenottokyky normaali, kaikki verikokeet normaaleja, jne.

Lue lisää

Täällä yksi kohtalotoveri minulla myös nuorempana auttoi tuo ssri lääkitys nyt kun muutama vuosi sitten alkoivat ahdistus/paniikkihäiriö kovempia tulemaan koitettiin taas noita lääkkeitä kolmea eri nimistä tuli olo vielä kamalammaksi olo, lääkäri totesi itsekkin etteivät sovi minulle.Nyt olen vuosia syönyt vain bentsoja (vahvoja) niillä pärjäsi oikein hyvin , en syö isoa määrää , mutta joka päivä,pakko! Psykiatrian sairaanhoitajalle käyn,ja omalääkärillä joka vastaa lääkityksestä.Mutta nyt minä myös saan kotonakin paniikkikohtauksen melkeinpä useimmin kuin ollessani jonkun seurassa,isot kaupat yms.ovat kauhistus.Minulla myös enemmän tullut fyysisiä vaivoja ja valtava itsetarkkailu pienestäkin kehon tuntemuksesta.Tämä elämä ei ole mitenkään elämää!!! Mutta toivon että joku päivä olo tasaantuu,onhan niin käynyt ennenkin tällä älohduttaudun olen näinä vuosina käynyt niin monessa terapiassa lääkärissä saanut niin paljon neuvoa ja opastusta tutkittu tt-kuvia myöten mitään elimellistä vikaa ei ole, Ymmärrän sinua oikein hyvin, että pelkäät ,onko sinulla mitään lääkitystä helpottamassa oloa minulla nuo rauhoittavat auttaa jaksamaan . Nyt tietysti joku hyppää heti bentsoja vastaan, mutta jos ne auttaa miksi kärsiä ,tämä on minun valintani en neuvo ketään niitä syömään, mutta en myöskään paheksu käyttöä.Tästähän on tälläkin palstalla puhuttu.Mutta uskotaan parempaan "huomiseen"Jaksamista !!!

Anonyymi kirjoitti:

"Onkohan oikeasti otettu "kaikki" verikokeet. Osaa kokeista ei meinaa saada vaikka niitä suorastaan rukoilisi otettavaksi."

Ja vaikka ne otettaisiinkin, niin sitten todetaan että nämä ovat viitealueella, kaikki on normaalia.

Tietyissä mittauksissa tuo viitearvo vaan ei ole kovinkaan luotettava raja-arvo sille, että onko kaikki kunnossa.

Lue lisää

Mitä kokeita tarkoitus ottaa paniikkihäiriö diagnoosin saamiseksi aikoinaan minulla otettiin vaan EKG,pvk, kilpirauhanen,jaB12 vitamiinit.Kaikki NORMAALIT arvot.mitä tarkoitat etteivät kaikkia ota vaikka pyytäisi?En oikein käsitä (tyhmä?)siis minä!

Anonyymi kirjoitti:

Mitä kokeita tarkoitus ottaa paniikkihäiriö diagnoosin saamiseksi aikoinaan minulla otettiin vaan EKG,pvk, kilpirauhanen,jaB12 vitamiinit.Kaikki NORMAALIT arvot.mitä tarkoitat etteivät kaikkia ota vaikka pyytäisi?En oikein käsitä (tyhmä?)siis minä!

Lue lisää

Esim raudanpuute aiheuttaa paniikkikohtauksia, olen sen itse kokenut.

https://builder.esasoppi.fi/raudanpuute/vaikeasti-tunnistettavia-raudanpuutteen-oireita/

Kun sinulla tuo pvk on otettu, jossa tsekataan hemoglobiini, niin sitähän luulisi että kun hemoglobiini on alueella, niin rautaa on riittävästi.

Näin ei valitettavasti kuitenkaan ole. En tiedä miksi tuota hemoglobiinia edes mitataan, kun ei se kerro siitä raudan määrästä juuri mitään. Onhan se tietysti niin, että jos hemoglobiini on alhainen, niin silloin on kyllä raudan puute, mutta jos se on alueella, ei se kerro asiasta mitään.

Ferritiini mittaus kertoo jo asiasta jotakin, mutta valitettavasti sekään ei ole täydellinen. Vielä kun tuossa ferritiinmittauksessa on aivan liian tiukat viitearvot, jää tuonkin mittauksen jälkeen epäselväksi se, onko raudasta puutetta vaiko ei. Ja kun tuota ferritiiniä ei oikein suostuta testaamaan terveyskeskuksissa, se tekee hommasta vielä hankalampaa.

Luulisi että sillähän se selviää, että kokeilee syödä rautakuurin, niin ei, ei sekään vielä aukottomasti kerro varmasti sitä, että onko raudanpuute. Jos se ei imeydy se rauta niin se ei vaan sitten imeydy. Sitten sitä pitää antaa laskimoon.

Tuo nyt ihan malliesimerkkinä siitä, että on asioita jotka aiheuttaa paniikkikohtauksia ja joiden selvittäminen ei olekaan ihan tosta vaan selkeä "hemoglobiini on viitearvoissa" juttu.

Valitettavasti tavan lääkäri ei noista, oman kokemukseni perusteella, tunnu ymmärtävän yhtikäs mittään. Omalla kohdallani itseopiskelu tuotti parhaan tuloksen.

B12 sulla on testattuna, mutta kaikki B-ryhmän vitamiinit vaikuttaa hermojärjestelmän toimintaan, erityisesti B6 ja B9 eli folaatti jota saa kasviksista. Noitahan ei kukaan ole selvittänyt, eikä selvitä. Jos et itse selvitä niin ei sitä kukaan muukaan tee. Purkista aloin noita itse ottamaan varmuuden vuoksi, eikä oloni ainakaan huonommaksi mennyt.

Magnesiumin epäillään myös aiheuttavan paniikkiohtauksia, tai siis nimenomaan sen alhainen taso.

D-vitamiini tähän aikaan vuodesta, auttoi selvästi itseäni.

Omalla kohdallani löysin viisi puutosta noissa vitamiineissa ja kivenaineissa, rauta oli se suurin asia mikä käänti elämäni suunnan kohti normaliutta.

En sano että sinulla olisi ongelmaa minkään edellämainitun kanssa, mutta älä tuudittaudu siihen luuloon että kaikki on tutkittu. Lääkärit näkee sinua noin 15 minuuttia vastaanotolla, sen jälkeen tehdään hoitosuunnitelma. Tuo 15 minuuttia jättää aika paljon aukoja siihen selvitystyöhön ja kun useimmat (käytännössä kaikki) lääkärit ovat sidottuja valmiisiin kaavoihin siitä, miten sairautta hoidetaan, jää moni asia selvittämättä.

Googlella löytää paniikkihäiriöstä ja sen aiheuttajista paljon juttua, jos kiinnostaa niin sieltä vaan lukemaan. Ja jos omatoimisuus kiinnostaa ja on turhautunut paikallaan polkevaan hoitoon lääkäreiden suunnalta niin aina voi tehdä itsellään kokeita ja testailla noiden potentiaalisten aiheuttajien eliminoimista. (syödä niitä vitamiineja tai hivenaineita tai rautaa)

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos vaan linkistä.Tarkoitin että itse annan itselleni ja "siedätyshoitoa"puskemalla eteenpäin se on yksi minun keinoni . Lääkäri minulle kertonut vieroitusoireet kuinka kovat ovat.Kuten sanoin ikää jo niin paljon että taitaa aika vieroitukseen olla jo liian lyhyt , siis kestää ne,enkä ole ajatellut sitä aloittakaanjos näinkin pärjään ja välillä tarvitsen pienemmän määrän mitä suositellaan eli varaa on nostaa annosta näidenkin vuosien jälkeen.Minä aikojen saatossa jäin tähän "koukkuun"mutta näin tämä nyt on mennyt.Enkä todella usuta ketään benzoja syömään!!! Mutta joskus niitäkin tarvitaan enkä ketään minä ainakaan siitä tuomitse tiedän tarkalleen mikä paniikkikohtaus on sitä syö vaikka pieniä kiviä,että loppuisi.En myöskään ketään suorastaan pelottelee viekkareilla.Aloittajalle vielä kerran kyllä siitä voi kokonaan parantua .Muuten tämä keskustelu on minun osaltani tässä!

Lue lisää

Juu kun ikää on enempi ja bentson käyttöä pitkään vaikka vuosikymmen ja jos elämä on ok lääkkeellä eikä pahoja haittoja ja syytä irti niin ei lääkärin pitäisi alkaa tässä vaiheessa ihmistä pakottamaan käymään vieroitusoireita läpi. Joskus se käyttö on se vähempi paha.

Käyn siis psykologilla ja psykiatrisella sairaanhoitajalla ja olen jonossa kahteen eri terapiaryhmään (jonoa ilmeisesti koronan takia). Traumaterapiassa kävin aiemmin mutta se ei ole enää ajankohtainen. En ole käynyt töissä vuoden 2019 jälkeen, en pystyisikään. Lääkäri oli sitä mieltä että katsotaan tuota kelan tukemaa psykoterapiaa jos ryhmäterapiatkaan eivät tuota tulosta.

Anonyymi kirjoitti:

Käyn siis psykologilla ja psykiatrisella sairaanhoitajalla ja olen jonossa kahteen eri terapiaryhmään (jonoa ilmeisesti koronan takia). Traumaterapiassa kävin aiemmin mutta se ei ole enää ajankohtainen. En ole käynyt töissä vuoden 2019 jälkeen, en pystyisikään. Lääkäri oli sitä mieltä että katsotaan tuota kelan tukemaa psykoterapiaa jos ryhmäterapiatkaan eivät tuota tulosta.

Lue lisää

"Lääkäri oli sitä mieltä että katsotaan tuota kelan tukemaa psykoterapiaa jos ryhmäterapiatkaan eivät tuota tulosta."

Minusta tuo kuulostaa hyvältä idealta. Jos menet ryhmien jälkeen yksilöterapiaan, katso sitten todella tarkkaan, kenen kanssa aloitat:) Itse vaihdoin muutaman kerran. Ratkaisevaa on henkilökohtainen vuorovaikutus. En myöskään ottaisi terapeuttia, jolla on hyvin suppea koulutus (ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti tms.) ja vähän omaa terapiaa läpikäytynä. He voivat auttaa vain siihen saakka, mihin ovat itse päässeet itsensä kanssa.

Minusta myöskään ryhmät eivät ole vaihtoehto yksilöterapialle, vaan useimmat ihmiset voisivat hyötyä molemmista. Riippuu siitä, miten itse kokee ko. toimintatavat. Ja mitä asettaa tavoitteekseen. Toivon sinulle kaikkea hyvää jatkoon:)

Anonyymi kirjoitti:

"Lääkäri oli sitä mieltä että katsotaan tuota kelan tukemaa psykoterapiaa jos ryhmäterapiatkaan eivät tuota tulosta."

Minusta tuo kuulostaa hyvältä idealta. Jos menet ryhmien jälkeen yksilöterapiaan, katso sitten todella tarkkaan, kenen kanssa aloitat:) Itse vaihdoin muutaman kerran. Ratkaisevaa on henkilökohtainen vuorovaikutus. En myöskään ottaisi terapeuttia, jolla on hyvin suppea koulutus (ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti tms.) ja vähän omaa terapiaa läpikäytynä. He voivat auttaa vain siihen saakka, mihin ovat itse päässeet itsensä kanssa.

Minusta myöskään ryhmät eivät ole vaihtoehto yksilöterapialle, vaan useimmat ihmiset voisivat hyötyä molemmista. Riippuu siitä, miten itse kokee ko. toimintatavat. Ja mitä asettaa tavoitteekseen. Toivon sinulle kaikkea hyvää jatkoon:)

Lue lisää

--olin siis edellinen kommentoija, joka laittoi kuntoutuspsykoterapialinkin : )

Anonyymi kirjoitti:

--olin siis edellinen kommentoija, joka laittoi kuntoutuspsykoterapialinkin : )

Kyllä terapeutin,ja sinun suhteessa pitää kemioiden kohdata,turha käydä jos parin kerran jälkeen on olo ettei hän sinua ymmärrä eikä sinulle tule tunnetta , että oikein odotat sinne pääsyä ja pääset puhumaan(=uskallat)puhua kipeimmätkin tunteesi.Kokemusta on kunnallisella puolella kolme kertaa kävin JOKA kerran eri terapeutti,tämä oli yliopistollisessa sairaalassa, täysin typerää! Sain kelan mukaan pääsin yksityiselle psykiatriatrille ja asiani alkoivat selvetä minua kuunneltiin ymmärrettiin sain myös lääkityksen joka auttoi.Kävin siellä kolme vuotta aluksi useimmin sitten vähennettiin tarpeen tullen.Kävin myös ryhmäterapiasa se oli mielestäni erittäin antoisaa, kaikki oltiin samalla viivalla tiedettiin mistä puhutaan ja ryhmähenki antoi voimaa ettei ole yksin on muitakin.tsemppiä!!

Minulla kävi niin että koukutuin bentsodiatsepiineihin ja käytin niitä vuosia. Toleranssi nousi ja annos isoni. Koin niistä monenlaista haittaa. Olo niitä käyttäessä ei koskaan ollut hyvä. Pää oli sumuinen, outoja oloja kehossa, turra olo, masentuneisuutta, ajatus ei toiminut kunnolla ja muisti pätki. Tuntui että välillä en enää tiennyt kuka olin. Rupesin alasajamaan niitä ja siitä repesi kyllä omanlaisensa kärsimys. Oudoimpia ja stressaavimpia oireita oli mm. derealisaatio ja sisäisen levottomuuden tunne. Kun pääsin alas annoksessa huomasin monenlaisia muutoksia itsessäni, mitä voisin pitää suotuisana. Yksi oli se että tuntui kuin olisin herännyt koomasta, ajattelu kirkastui ja masennus väheni. Tunteet alkoi palata, tosin valitettavasti painottuen ahdistuksen tunteeseen ja joskus tuntui kuin saisi jotain outoja kiukunpuuskia. Uni kärsi välillä vieroituksessa pahasti. Olo oli toisinaan kuin olisi jatkuvassa krapulassa. Omituisia tuntemuksia kehossa sisäisestä tärinästä ym. Tosi surkea stressinsietokyky. Välillä oloja kuin ahdistus on niin korkea että on lähellä paniikkia koko päivän. Aistiyliherkkyyttä. Lihaskireyttä. Väsymystä Jne jne. Moni oire on alkanut helpottaa vaikka jotkut tuntuu että on pahentuneet.

Pääsin vieroituksessa aika alas kun oli pakko painaa jarrua kun oireet iski päälle. Yritän vielä lopuistakin päästä eroon. Melkoista shokkihoitoa on ollut pärjätä tämäntyylisten oireisen kanssa.

Anonyymi kirjoitti:

Minulla kävi niin että koukutuin bentsodiatsepiineihin ja käytin niitä vuosia. Toleranssi nousi ja annos isoni. Koin niistä monenlaista haittaa. Olo niitä käyttäessä ei koskaan ollut hyvä. Pää oli sumuinen, outoja oloja kehossa, turra olo, masentuneisuutta, ajatus ei toiminut kunnolla ja muisti pätki. Tuntui että välillä en enää tiennyt kuka olin. Rupesin alasajamaan niitä ja siitä repesi kyllä omanlaisensa kärsimys. Oudoimpia ja stressaavimpia oireita oli mm. derealisaatio ja sisäisen levottomuuden tunne. Kun pääsin alas annoksessa huomasin monenlaisia muutoksia itsessäni, mitä voisin pitää suotuisana. Yksi oli se että tuntui kuin olisin herännyt koomasta, ajattelu kirkastui ja masennus väheni. Tunteet alkoi palata, tosin valitettavasti painottuen ahdistuksen tunteeseen ja joskus tuntui kuin saisi jotain outoja kiukunpuuskia. Uni kärsi välillä vieroituksessa pahasti. Olo oli toisinaan kuin olisi jatkuvassa krapulassa. Omituisia tuntemuksia kehossa sisäisestä tärinästä ym. Tosi surkea stressinsietokyky. Välillä oloja kuin ahdistus on niin korkea että on lähellä paniikkia koko päivän. Aistiyliherkkyyttä. Lihaskireyttä. Väsymystä Jne jne. Moni oire on alkanut helpottaa vaikka jotkut tuntuu että on pahentuneet.

Pääsin vieroituksessa aika alas kun oli pakko painaa jarrua kun oireet iski päälle. Yritän vielä lopuistakin päästä eroon. Melkoista shokkihoitoa on ollut pärjätä tämäntyylisten oireisen kanssa.

Lue lisää

"Uni kärsi välillä vieroituksessa pahasti. Olo oli toisinaan kuin olisi jatkuvassa krapulassa. Omituisia tuntemuksia kehossa sisäisestä tärinästä ym. Tosi surkea stressinsietokyky. Välillä oloja kuin ahdistus on niin korkea että on lähellä paniikkia koko päivän. Aistiyliherkkyyttä. Lihaskireyttä. Väsymystä Jne jne."

Kohta joku vetää herneen nenään kun tarjoan tätä samaa ehdotusta ketjuun jos toiseenkin.

Kuitenkin, jos nuo oireet eivät olisi vieroitusoireita, ne pätisivät aika hyvin raudanpuutosoireisiin. Onko ihan varma että ne on vieroitusoireita?

Anonyymi kirjoitti:

Minulla kävi niin että koukutuin bentsodiatsepiineihin ja käytin niitä vuosia. Toleranssi nousi ja annos isoni. Koin niistä monenlaista haittaa. Olo niitä käyttäessä ei koskaan ollut hyvä. Pää oli sumuinen, outoja oloja kehossa, turra olo, masentuneisuutta, ajatus ei toiminut kunnolla ja muisti pätki. Tuntui että välillä en enää tiennyt kuka olin. Rupesin alasajamaan niitä ja siitä repesi kyllä omanlaisensa kärsimys. Oudoimpia ja stressaavimpia oireita oli mm. derealisaatio ja sisäisen levottomuuden tunne. Kun pääsin alas annoksessa huomasin monenlaisia muutoksia itsessäni, mitä voisin pitää suotuisana. Yksi oli se että tuntui kuin olisin herännyt koomasta, ajattelu kirkastui ja masennus väheni. Tunteet alkoi palata, tosin valitettavasti painottuen ahdistuksen tunteeseen ja joskus tuntui kuin saisi jotain outoja kiukunpuuskia. Uni kärsi välillä vieroituksessa pahasti. Olo oli toisinaan kuin olisi jatkuvassa krapulassa. Omituisia tuntemuksia kehossa sisäisestä tärinästä ym. Tosi surkea stressinsietokyky. Välillä oloja kuin ahdistus on niin korkea että on lähellä paniikkia koko päivän. Aistiyliherkkyyttä. Lihaskireyttä. Väsymystä Jne jne. Moni oire on alkanut helpottaa vaikka jotkut tuntuu että on pahentuneet.

Pääsin vieroituksessa aika alas kun oli pakko painaa jarrua kun oireet iski päälle. Yritän vielä lopuistakin päästä eroon. Melkoista shokkihoitoa on ollut pärjätä tämäntyylisten oireisen kanssa.

Lue lisää

Mihin sinä alunperin noita bentsoja sitte otit?Etkö kertonut lääkärille kuinka huonosti voit?En ymmärrä miten tilanteesi ajautui noin pahaksi, Kyllä mielestäni sinä tarvitset jotain tukea tuohon vieroitukseen,eihän sitä ominpäin pysty(tai näyttää "pystyvän") noin rankkoihin oloihin!Kerrot kuitenkin että jotain hyvääkin seurannut ja samalla se onkin kuitenkin ahdistusta?! Kyllä sinä varmasti saisit jotain lieventämään noita oireita.Toivon sinulle kuitenkin jaksamista , vaikken oikein ymmärtänyt...Minäkin syönyt bentsoja vuosikymmeniä,(en viihdekäyttöön)vaan ahdistukseen lääkärin luvalla ,joka myös sitä mieltä , että liian rajua ja "turhaa"minua vieroittaa , toleranssi ei ole noussut enkä itse ole halukas tai uskalla alasajaa lääkettä ,mutta olenhan minäkin koukussa ,joka päivä on otettava, mutta näin olen pärjännyt miksi lopettaa toimiva lääke?Jos paniikkikohtauksen näin hallittavissa! Mutta tämä vaan minun suhteeni lääkkeeseen en mitenkään markkinoi syömään lääkkeitä!?!

Anonyymi kirjoitti:

Minulla kävi niin että koukutuin bentsodiatsepiineihin ja käytin niitä vuosia. Toleranssi nousi ja annos isoni. Koin niistä monenlaista haittaa. Olo niitä käyttäessä ei koskaan ollut hyvä. Pää oli sumuinen, outoja oloja kehossa, turra olo, masentuneisuutta, ajatus ei toiminut kunnolla ja muisti pätki. Tuntui että välillä en enää tiennyt kuka olin. Rupesin alasajamaan niitä ja siitä repesi kyllä omanlaisensa kärsimys. Oudoimpia ja stressaavimpia oireita oli mm. derealisaatio ja sisäisen levottomuuden tunne. Kun pääsin alas annoksessa huomasin monenlaisia muutoksia itsessäni, mitä voisin pitää suotuisana. Yksi oli se että tuntui kuin olisin herännyt koomasta, ajattelu kirkastui ja masennus väheni. Tunteet alkoi palata, tosin valitettavasti painottuen ahdistuksen tunteeseen ja joskus tuntui kuin saisi jotain outoja kiukunpuuskia. Uni kärsi välillä vieroituksessa pahasti. Olo oli toisinaan kuin olisi jatkuvassa krapulassa. Omituisia tuntemuksia kehossa sisäisestä tärinästä ym. Tosi surkea stressinsietokyky. Välillä oloja kuin ahdistus on niin korkea että on lähellä paniikkia koko päivän. Aistiyliherkkyyttä. Lihaskireyttä. Väsymystä Jne jne. Moni oire on alkanut helpottaa vaikka jotkut tuntuu että on pahentuneet.

Pääsin vieroituksessa aika alas kun oli pakko painaa jarrua kun oireet iski päälle. Yritän vielä lopuistakin päästä eroon. Melkoista shokkihoitoa on ollut pärjätä tämäntyylisten oireisen kanssa.

Lue lisää

Tuolla myöhempänä vähän samanlainen kysymys, mutta luettuani kirjoituksesi myös minua jäi vaivaamaan miksi alunperin söit lääkkeitä,Ja miksi aloittaja niitä itse alasajaa,etkö puhunut lääkärille?Jos edelleen olot on tuollaiset eikö sinun kannattaisi hakea apua?! En ole mikään toisia neuvomaan itsekin syönyt vuosi kymmeniä, pärjännyt vaihtelevasti, mutta mitään syytä en koe lopettamiseen enkä kestämään vieroitusoireita no minulla ikää jo reilusti, menee loppu vuodetkin ehkä sitten näin? Kuinka kauan sinä olet tuota"alas ajoa"jo tehnyt.Jaksamista!

Anonyymi kirjoitti:

Mihin sinä alunperin noita bentsoja sitte otit?Etkö kertonut lääkärille kuinka huonosti voit?En ymmärrä miten tilanteesi ajautui noin pahaksi, Kyllä mielestäni sinä tarvitset jotain tukea tuohon vieroitukseen,eihän sitä ominpäin pysty(tai näyttää "pystyvän") noin rankkoihin oloihin!Kerrot kuitenkin että jotain hyvääkin seurannut ja samalla se onkin kuitenkin ahdistusta?! Kyllä sinä varmasti saisit jotain lieventämään noita oireita.Toivon sinulle kuitenkin jaksamista , vaikken oikein ymmärtänyt...Minäkin syönyt bentsoja vuosikymmeniä,(en viihdekäyttöön)vaan ahdistukseen lääkärin luvalla ,joka myös sitä mieltä , että liian rajua ja "turhaa"minua vieroittaa , toleranssi ei ole noussut enkä itse ole halukas tai uskalla alasajaa lääkettä ,mutta olenhan minäkin koukussa ,joka päivä on otettava, mutta näin olen pärjännyt miksi lopettaa toimiva lääke?Jos paniikkikohtauksen näin hallittavissa! Mutta tämä vaan minun suhteeni lääkkeeseen en mitenkään markkinoi syömään lääkkeitä!?!

Lue lisää

Hei, minkälaista annostusta olet ottanut vuosikymmenet? Mielenkiinnosta kyselen koska itse olen ottanut monta vuotta 15mg opamox tarvittaessa. Alkuun harvemmin, nykyään päivittäin.

Tarkoititko siis edellistä kirjoittajaa vai ketä?

Anonyymi kirjoitti:

Tarkoititko siis edellistä kirjoittajaa vai ketä?

Tarkoitan AP ta

En olekaan tässä hetkeen käynyt.
Lopetin siis ssri-lääkityksen vuosia sitten tiputtaen.
Olin vuosia kunnossa kunnes tapahtui traumatisoinut tilanne joka syöksi minut jälleen masennukseen, pikkuhiljaa ja lopulta masennus oli vaikea-asteinen. Tuolloin en ollut syönyt mitään lääkitystä pitkään aikaan. Sain Voxra lääkityksen masennukseen, joka auttoi. Tätä söin noin vuoden ja sitten lopetin. kuukausia myöhemmin lääkäri määräsi kortisoni kuurin polvivammaan (jota ei saisi määrätä ahdistuneisuushäiriötä sairastavalle ja mt-ongelmaiselle muutenkin harkiten) joka toi paniikkihäiriön takaisin ja masennus lähti uusimaan. Molemmat pahempina kuin aiemmin. Tuolloin yritin ssri-lääkitystä uudestaan (se auttoi paniikkihäiriössä 15 vuotta aiemmin) mutta kehoni ei enää sietänyt sitä. Nyt otan ketipinoria iltaisin 25 mg jotta saan nukuttua. Paniikkihäiriötä ei hoideta millään lääkkeellä tällä hetkellä, otan pahimpiin kohtauksiin bentsoja.
Joten kommenttiisi vastaus; kyllä, kortisoni pahensi tilannettani todella pahasti. Ja harmittaa ettei kehoni enää siedä ssri-lääkitystä.
Ap

Anonyymi kirjoitti:

En olekaan tässä hetkeen käynyt.
Lopetin siis ssri-lääkityksen vuosia sitten tiputtaen.
Olin vuosia kunnossa kunnes tapahtui traumatisoinut tilanne joka syöksi minut jälleen masennukseen, pikkuhiljaa ja lopulta masennus oli vaikea-asteinen. Tuolloin en ollut syönyt mitään lääkitystä pitkään aikaan. Sain Voxra lääkityksen masennukseen, joka auttoi. Tätä söin noin vuoden ja sitten lopetin. kuukausia myöhemmin lääkäri määräsi kortisoni kuurin polvivammaan (jota ei saisi määrätä ahdistuneisuushäiriötä sairastavalle ja mt-ongelmaiselle muutenkin harkiten) joka toi paniikkihäiriön takaisin ja masennus lähti uusimaan. Molemmat pahempina kuin aiemmin. Tuolloin yritin ssri-lääkitystä uudestaan (se auttoi paniikkihäiriössä 15 vuotta aiemmin) mutta kehoni ei enää sietänyt sitä. Nyt otan ketipinoria iltaisin 25 mg jotta saan nukuttua. Paniikkihäiriötä ei hoideta millään lääkkeellä tällä hetkellä, otan pahimpiin kohtauksiin bentsoja.
Joten kommenttiisi vastaus; kyllä, kortisoni pahensi tilannettani todella pahasti. Ja harmittaa ettei kehoni enää siedä ssri-lääkitystä.
Ap

Lue lisää

Sama täällä kortisoni lääkitys aiheuttaa erittäin pahaa ahdistusta! ja kokeiltu nyt vuosien jälkeen ssri lääkitystä ,mikä joskus auttoi tosi hyvin, nyt teki olosta täysin helvetin, lääkäri lopetti nuo ssri lääkkeet, mitä seuraavaksi,enpä tiedä?!

Anonyymi kirjoitti:

Sama täällä kortisoni lääkitys aiheuttaa erittäin pahaa ahdistusta! ja kokeiltu nyt vuosien jälkeen ssri lääkitystä ,mikä joskus auttoi tosi hyvin, nyt teki olosta täysin helvetin, lääkäri lopetti nuo ssri lääkkeet, mitä seuraavaksi,enpä tiedä?!

Lue lisää

Mulle psyk lääkäri sanoi ettei kannata kokeilla uutta lääkitystä kerta ssri-lääkitys veti niin huonoksi.
Harmittaa tosi paljon ettei tk lääkäri yhtään varoittanut mua kun määräsi kortisoni kuurin. Psyk sh sanoi mulle että saattaa mennä monta kuukautta että mun keho palautuu takaisin siihen tilaan missä se oli ennen kortisonikuuria.
Mulla alkaa ryhmäterapia paniikkihäiriöisille kohta ja käyn säännöllisesti juttelemassa psyk polilla. Kuulemma myös tuo ketipinor auttaa pitkässä juoksussa koska saan nyt nukuttua, aiemmin heräilin monta kertaa yössä ja välillä en saanut nukuttua laisinkaan.
Ap

Anonyymi kirjoitti:

En olekaan tässä hetkeen käynyt.
Lopetin siis ssri-lääkityksen vuosia sitten tiputtaen.
Olin vuosia kunnossa kunnes tapahtui traumatisoinut tilanne joka syöksi minut jälleen masennukseen, pikkuhiljaa ja lopulta masennus oli vaikea-asteinen. Tuolloin en ollut syönyt mitään lääkitystä pitkään aikaan. Sain Voxra lääkityksen masennukseen, joka auttoi. Tätä söin noin vuoden ja sitten lopetin. kuukausia myöhemmin lääkäri määräsi kortisoni kuurin polvivammaan (jota ei saisi määrätä ahdistuneisuushäiriötä sairastavalle ja mt-ongelmaiselle muutenkin harkiten) joka toi paniikkihäiriön takaisin ja masennus lähti uusimaan. Molemmat pahempina kuin aiemmin. Tuolloin yritin ssri-lääkitystä uudestaan (se auttoi paniikkihäiriössä 15 vuotta aiemmin) mutta kehoni ei enää sietänyt sitä. Nyt otan ketipinoria iltaisin 25 mg jotta saan nukuttua. Paniikkihäiriötä ei hoideta millään lääkkeellä tällä hetkellä, otan pahimpiin kohtauksiin bentsoja.
Joten kommenttiisi vastaus; kyllä, kortisoni pahensi tilannettani todella pahasti. Ja harmittaa ettei kehoni enää siedä ssri-lääkitystä.
Ap

Lue lisää

Se on varmaan se kortisoni joka sulle laukaisi tuon ja kun aloit kokeilemaan lääkettä joka sulle ei enään sopinut ei varmaan helpottanut tilannetta. Siitä tulee helposti itseä ruokkiva kierre paniikista joka laukeaa jostain. Toivottavasti helpottaa pian

Joopa joo,kyllä tässä on käyty meditaatiota,mieli valmennus, hengitys/rentoutus harjoitukset yms.eipä minulle ainakaan apua ollut,rahaa vain paloi!Kyllä ne ajatukset ainakin munalla vaan hallitsee! Mutta hyvä jos noilla joku apua löytänyt,ilman lääkkeitä,hyvä!!!Se vaan on niin mikä auttaa toista ei auta kaikkia!Silti parempaa kevään odotusta kaikille!

Anonyymi kirjoitti:

Joopa joo,kyllä tässä on käyty meditaatiota,mieli valmennus, hengitys/rentoutus harjoitukset yms.eipä minulle ainakaan apua ollut,rahaa vain paloi!Kyllä ne ajatukset ainakin munalla vaan hallitsee! Mutta hyvä jos noilla joku apua löytänyt,ilman lääkkeitä,hyvä!!!Se vaan on niin mikä auttaa toista ei auta kaikkia!Silti parempaa kevään odotusta kaikille!

Lue lisää

SIIS MINULLA;-) EI MUNALLA!! Painovirhe:-D

Ehkäpä tällainen auttaa,jos heti menee kun huomaa mielensä keikahtavan ja ei saa ajatuksistaan otetta.Mutta jos pidemmälle menee ja alkaa jo paniikkikohtauksia tulemaan ,enpä oikein usko , että siinä vaiheessa saa hyötyä ilman lääkärin apua(lääkkeitä)Luja täytyy olla jos pystyy! Kaikki kyllä hyviä elämäntapa ohjeita,ei varmasti ole haitaksi kellekään terveellinen ruokavalio ja liikunta?

Anonyymi kirjoitti:

Ehkäpä tällainen auttaa,jos heti menee kun huomaa mielensä keikahtavan ja ei saa ajatuksistaan otetta.Mutta jos pidemmälle menee ja alkaa jo paniikkikohtauksia tulemaan ,enpä oikein usko , että siinä vaiheessa saa hyötyä ilman lääkärin apua(lääkkeitä)Luja täytyy olla jos pystyy! Kaikki kyllä hyviä elämäntapa ohjeita,ei varmasti ole haitaksi kellekään terveellinen ruokavalio ja liikunta?

Lue lisää

Mulle sanottiin psykiatrian poliklinikalla että nuo tuollaiset voi auttaa pitkällä juoksulla jonkun verran mutta akuuttia apua niistä ei ole.
Itsehän myös lopetin alkoholin, vaihdoin kofeiinittomaan kahviin, muutin ruokavaliota, opettelin hengitysharjoitukset ja rupesin kuntoilemaan. Ainoa seuraus on ollut laihtuminen. Paniikkihäiriötä tai masennusta mikään noista ei vienyt mihinkään.
Ilman bentsoja olisin luultavasti suljetulla.
Ap

Anonyymi kirjoitti:

Mulle sanottiin psykiatrian poliklinikalla että nuo tuollaiset voi auttaa pitkällä juoksulla jonkun verran mutta akuuttia apua niistä ei ole.
Itsehän myös lopetin alkoholin, vaihdoin kofeiinittomaan kahviin, muutin ruokavaliota, opettelin hengitysharjoitukset ja rupesin kuntoilemaan. Ainoa seuraus on ollut laihtuminen. Paniikkihäiriötä tai masennusta mikään noista ei vienyt mihinkään.
Ilman bentsoja olisin luultavasti suljetulla.
Ap

Lue lisää

Mä haluaisin itse vain varoittaa bentsoista jatkuvassa käytössä. Käytin siis itse bentsoja säännöllisesti ja jatkuvasti, ja vieroitus on ollut niin ahdistava etten sen tason ahdistusta ikänäni ole kokenut. Toisaalta käyttöaikani on pitempi ja annokset isompia kuin sulla ja myöskin lääkehistoriani monimutkaisempi. Yhdistän oman ahdistuksen pahenemisen lääkityksiin. Mulla oikeastaan puhkesi ekat paniikkikohtaukset kun hölmönä nuorena ajoin miltei seinään pitkäaikaisen SSRI lääkitykseni josta en vuosia myöhemmin kokenut oikein minkään tason apua masennusoireisiin. Vähensin vähäsen mutta oikeasti lääke olisi pitänyt vähentää huomattavasti hitaammin. Luulin silloin että sellaisesta ei juuri koidu harmia koska lääkärikin sanoi että voi lopettaa milloin vain ja ei kertonut mitään mahdollisista vieroitusoireista eikä paljoa koko lääkkeestä. Siitä seurasi outoja oloja jotka johti välillä paniikiin asti. Siihen aloitettiin uudestaan kyseinen lääke joka toisella kerralla laukaisi enemmän sivuoireita. Toisen alasajokerran tein jo huomattavaati hitaammin mutta siitä puhkesi ihan hirveät oireet sitten. Tämän jälkeen lääkäri väitti että mulla oli muka uusiutuva masennus joka oli aivan hevonkukkua. Tiedän kuinka tuo vieroitus sotki minut.

En siedä enää lääkkeitä (kokeiltu). Herkistyin jossain vaiheessa lääkkeille useiden lääkevaihdosten ja alasajojen jälkeen. SSRIt ei enää toimineet. Se johti lääkekokeilukierteeseen jossa vointi meni vain alaspäin ja reagoin tosi huonosti lääkityksiin

Bentsoja jotenkin siedän mutta niihinkin tuli tolet ja tuntuu että niissäkin harmit alkoi voittaa hyödyt hiljalleen. Elämässä isommalla annoksella ei ollut suurta elämänlaatua. Vieroitus on ollut aivan hirveä. Pakko ollut vaan sinnitellä erilaisten lääkkeettömien keinojen kanssa.

Anonyymi kirjoitti:

Mä haluaisin itse vain varoittaa bentsoista jatkuvassa käytössä. Käytin siis itse bentsoja säännöllisesti ja jatkuvasti, ja vieroitus on ollut niin ahdistava etten sen tason ahdistusta ikänäni ole kokenut. Toisaalta käyttöaikani on pitempi ja annokset isompia kuin sulla ja myöskin lääkehistoriani monimutkaisempi. Yhdistän oman ahdistuksen pahenemisen lääkityksiin. Mulla oikeastaan puhkesi ekat paniikkikohtaukset kun hölmönä nuorena ajoin miltei seinään pitkäaikaisen SSRI lääkitykseni josta en vuosia myöhemmin kokenut oikein minkään tason apua masennusoireisiin. Vähensin vähäsen mutta oikeasti lääke olisi pitänyt vähentää huomattavasti hitaammin. Luulin silloin että sellaisesta ei juuri koidu harmia koska lääkärikin sanoi että voi lopettaa milloin vain ja ei kertonut mitään mahdollisista vieroitusoireista eikä paljoa koko lääkkeestä. Siitä seurasi outoja oloja jotka johti välillä paniikiin asti. Siihen aloitettiin uudestaan kyseinen lääke joka toisella kerralla laukaisi enemmän sivuoireita. Toisen alasajokerran tein jo huomattavaati hitaammin mutta siitä puhkesi ihan hirveät oireet sitten. Tämän jälkeen lääkäri väitti että mulla oli muka uusiutuva masennus joka oli aivan hevonkukkua. Tiedän kuinka tuo vieroitus sotki minut.

En siedä enää lääkkeitä (kokeiltu). Herkistyin jossain vaiheessa lääkkeille useiden lääkevaihdosten ja alasajojen jälkeen. SSRIt ei enää toimineet. Se johti lääkekokeilukierteeseen jossa vointi meni vain alaspäin ja reagoin tosi huonosti lääkityksiin

Bentsoja jotenkin siedän mutta niihinkin tuli tolet ja tuntuu että niissäkin harmit alkoi voittaa hyödyt hiljalleen. Elämässä isommalla annoksella ei ollut suurta elämänlaatua. Vieroitus on ollut aivan hirveä. Pakko ollut vaan sinnitellä erilaisten lääkkeettömien keinojen kanssa.

Lue lisää

Uskon että varmasti voi viekkarit olla hirveät.
Omalla kohdallani en kykenisi elämään ilman niitä. En tietenkään halua bentsoista loppuelämän lääkitystä vaan ainoastaan auttamaan tämän pahimman vaiheen yli.
Joillekin toiset lääkkeet sopivat, joillekin eivät.
Ap

Anonyymi kirjoitti:

Uskon että varmasti voi viekkarit olla hirveät.
Omalla kohdallani en kykenisi elämään ilman niitä. En tietenkään halua bentsoista loppuelämän lääkitystä vaan ainoastaan auttamaan tämän pahimman vaiheen yli.
Joillekin toiset lääkkeet sopivat, joillekin eivät.
Ap

Lue lisää

Ymmärrän hyvin. Jospa ne auttais sut pahimman yli. Jos ei joka päivä käytä riskit riippuvuuteenkaan ei ole niin korkeat

Oikeestiko Wikipedia neuvoi juomaan hiilihapollista vettä ,paniikkikohtauksen?Tää oli kyllä oudoin hoitokeino mitä olen lukenut,

Anonyymi kirjoitti:

Oikeestiko Wikipedia neuvoi juomaan hiilihapollista vettä ,paniikkikohtauksen?Tää oli kyllä oudoin hoitokeino mitä olen lukenut,

ja mihinköhän tämä perustuu?

Anonyymi kirjoitti:

ja mihinköhän tämä perustuu?

No mä katsoin videon YouTubesta jossa sanottiin että humisevat kodinkoneet (eli esim jääkaappi) aiheuttaa paniikkikohtauksia 😂 eli ihan kaikkea ei kannata uskoa.

Viime yönä jälleen ambulanssi vieraili mun luona ja tänään oli sellainen about 10 tunnin kohtaus päällä.. ei tunnu elämä helpottuvan..
Ap

Anonyymi kirjoitti:

No mä katsoin videon YouTubesta jossa sanottiin että humisevat kodinkoneet (eli esim jääkaappi) aiheuttaa paniikkikohtauksia 😂 eli ihan kaikkea ei kannata uskoa.

Viime yönä jälleen ambulanssi vieraili mun luona ja tänään oli sellainen about 10 tunnin kohtaus päällä.. ei tunnu elämä helpottuvan..
Ap

Lue lisää

Minulla myös joskus voi kauhea paniikki kestää,koko päivän,alkaa jo herätessä se on minusta kaikkein kamalinta, päivä on pitkä,ja sitten kun vähän alkaa helpottamaan on niin väsynyt kaikki voimat menny ihan vaan siihen että pysyisi jotenkin järjissään! Olen myös monet vuodet sairastanut samoin xanoria syönyt vuosia 1-2mg vrk, käynyt psykiatriatrilla, terapiassa ym...mitä bentsoja sinä käytät ja paljonko?Mulla lääkärit ihmettelee ,kun tällä määrällä välillä pärjään tosi hyvin ja sitten tulee taas noita kovia aikoja.No paljon han se riippuu miten elämä milloinkin heittelee ja minua on tosiaan kokeiltu monesti.Silti olen työni ja perheeni aikoinaan hoitanut . Onneksi ei enään tarvitse surra työhön lähtöä aamuisin.Tällä hetkellä minullakin vain tuo bentsojlääkitys.Mutta ei elämä tähän tuhoudu ,en anna periksi en minäkään!!!!Ja tiedän tarkalleen mistä oloista sinäkin kärsit,usko varmasti tiedän!!!Koitetaan jaksaa joskus tulee parempi päivä siihen on uskottava! Olen myös huomannut että itse joskus "aiheuttanut"kohtauksia pelkäämällä sen tuloa esim.kaupassa ja tulee han se kun tarpeeksi pelkää ja jännittää!

Anonyymi kirjoitti:

Minulla myös joskus voi kauhea paniikki kestää,koko päivän,alkaa jo herätessä se on minusta kaikkein kamalinta, päivä on pitkä,ja sitten kun vähän alkaa helpottamaan on niin väsynyt kaikki voimat menny ihan vaan siihen että pysyisi jotenkin järjissään! Olen myös monet vuodet sairastanut samoin xanoria syönyt vuosia 1-2mg vrk, käynyt psykiatriatrilla, terapiassa ym...mitä bentsoja sinä käytät ja paljonko?Mulla lääkärit ihmettelee ,kun tällä määrällä välillä pärjään tosi hyvin ja sitten tulee taas noita kovia aikoja.No paljon han se riippuu miten elämä milloinkin heittelee ja minua on tosiaan kokeiltu monesti.Silti olen työni ja perheeni aikoinaan hoitanut . Onneksi ei enään tarvitse surra työhön lähtöä aamuisin.Tällä hetkellä minullakin vain tuo bentsojlääkitys.Mutta ei elämä tähän tuhoudu ,en anna periksi en minäkään!!!!Ja tiedän tarkalleen mistä oloista sinäkin kärsit,usko varmasti tiedän!!!Koitetaan jaksaa joskus tulee parempi päivä siihen on uskottava! Olen myös huomannut että itse joskus "aiheuttanut"kohtauksia pelkäämällä sen tuloa esim.kaupassa ja tulee han se kun tarpeeksi pelkää ja jännittää!

Lue lisää

Mulla on siis Temesta käytössä, ohjeistuksella 0,5mg 1-3 kertaa päivässä. Joinakin päivinä oon joutunut ottamaan yhteensä 2 tai 2,5 mg.
Tuleeko sulla hengitysvaikeuksia, pyörrytystä tmv paniikkihäiriön kohtausoireita silloinkin kun ei tunnu että kohtaus olisi päällä? Mulla tulee ja oon alkanut pelkäämään että mitäs jos mulla onkin joku elimellinen sairauskin tän masennuksen ja paniikkihäiriön lisäksi.. ja tietysti se pelko lisää mun masennusta ja paniikkikohtauksia.
Ap

Anonyymi kirjoitti:

Mulla on siis Temesta käytössä, ohjeistuksella 0,5mg 1-3 kertaa päivässä. Joinakin päivinä oon joutunut ottamaan yhteensä 2 tai 2,5 mg.
Tuleeko sulla hengitysvaikeuksia, pyörrytystä tmv paniikkihäiriön kohtausoireita silloinkin kun ei tunnu että kohtaus olisi päällä? Mulla tulee ja oon alkanut pelkäämään että mitäs jos mulla onkin joku elimellinen sairauskin tän masennuksen ja paniikkihäiriön lisäksi.. ja tietysti se pelko lisää mun masennusta ja paniikkikohtauksia.
Ap

Lue lisää

Älä pelkää ei sulla varmasti mitään elimellistä vikaa ole, kyllä minua pyörryttää usein on rytmihäiriöitä ym., mutta kyllä ne mielestäni liittyvät ihan tähän paska "tautiin"me ollaan vaan niin herkkiä huomaamaan pienikin nipistys itsessämme.Ja juuri noin ,kun alkaa kuvitella sairastavansa jotain vakavaa,nii se iskee heti kohtauksen päälle ja kauhu ajatukset lisäävät ahdistusta.Minä harvoin saan itseni oikeesti ymmärtämään että tunne on vaan luuloa , vaikka hyvin sen tiedänkin ja hyvä että vielä tiedän!!! Ei tämä helppoa ole vaan ei auta kuin kestää, vaikka sitten lääkkeen avulla, minulla nuo xanoria.Ja varmaan taas joku soimaa tästä lääkkeestä, siitä vaan, mutta minun pelastus ne on olleet ja varmaan loppuelämän.Mutta kyllä vuosiin mahtuu hyviäkin aikoja ei tää pelkkää kärsimystä ole , mutta ahdistuksen iskiessä välillä luulee että se oli sitten viimeinen minkä enää jaksan,vaan ei huomenna voi taas aurinko paistaa!!!

Anonyymi kirjoitti:

Älä pelkää ei sulla varmasti mitään elimellistä vikaa ole, kyllä minua pyörryttää usein on rytmihäiriöitä ym., mutta kyllä ne mielestäni liittyvät ihan tähän paska "tautiin"me ollaan vaan niin herkkiä huomaamaan pienikin nipistys itsessämme.Ja juuri noin ,kun alkaa kuvitella sairastavansa jotain vakavaa,nii se iskee heti kohtauksen päälle ja kauhu ajatukset lisäävät ahdistusta.Minä harvoin saan itseni oikeesti ymmärtämään että tunne on vaan luuloa , vaikka hyvin sen tiedänkin ja hyvä että vielä tiedän!!! Ei tämä helppoa ole vaan ei auta kuin kestää, vaikka sitten lääkkeen avulla, minulla nuo xanoria.Ja varmaan taas joku soimaa tästä lääkkeestä, siitä vaan, mutta minun pelastus ne on olleet ja varmaan loppuelämän.Mutta kyllä vuosiin mahtuu hyviäkin aikoja ei tää pelkkää kärsimystä ole , mutta ahdistuksen iskiessä välillä luulee että se oli sitten viimeinen minkä enää jaksan,vaan ei huomenna voi taas aurinko paistaa!!!

Lue lisää

Älä nyt hermostu, mutta tällänen raudanpuutoksesta kärsivä huomasi kommentissasi asioita jotka liittyy raudanpuutokseen:

-pyörrytys
-rytmihäiriöt
-paniikkikohtaukset

En sano enempää, mutta ainahan mahdollisuus on olemassa...

Anonyymi kirjoitti:

Älä nyt hermostu, mutta tällänen raudanpuutoksesta kärsivä huomasi kommentissasi asioita jotka liittyy raudanpuutokseen:

-pyörrytys
-rytmihäiriöt
-paniikkikohtaukset

En sano enempää, mutta ainahan mahdollisuus on olemassa...

Lue lisää

En hermostunut , mutta mulla HB 147 ja punasolut eritelty, kunnossa on!Nämä tutkittu tarkkaan erään muun sairauden pois sulkemiseksi.Olen nainen ja ikää jo "reilusti".
,

Anonyymi kirjoitti:

En hermostunut , mutta mulla HB 147 ja punasolut eritelty, kunnossa on!Nämä tutkittu tarkkaan erään muun sairauden pois sulkemiseksi.Olen nainen ja ikää jo "reilusti".
,

Lue lisää

Hemoglobiini ei valitettavasti kerro mitään raudantarpeesta. Yllättävää mutta näin se on.

Itselläni oli hemoglobiinin ohella punasolujen keskimääräinen koko ja keskijakauma (jos oikein nuo muistan), viitearvoissaan ja silti pyörrytti ja menin niin huonoon kuntoon että pyörryin jo pariin kertaan.

Mutta jos olet sitä mieltä että lääkärit ovat kaiken tutkineet niin sittenhän asian täytyy olla kunnossa. Minua tutki vuosien varrella 13 lääkäriä, eikä kukaan heistä keksinyt raudanpuutostani.

Anonyymi kirjoitti:

Hemoglobiini ei valitettavasti kerro mitään raudantarpeesta. Yllättävää mutta näin se on.

Itselläni oli hemoglobiinin ohella punasolujen keskimääräinen koko ja keskijakauma (jos oikein nuo muistan), viitearvoissaan ja silti pyörrytti ja menin niin huonoon kuntoon että pyörryin jo pariin kertaan.

Mutta jos olet sitä mieltä että lääkärit ovat kaiken tutkineet niin sittenhän asian täytyy olla kunnossa. Minua tutki vuosien varrella 13 lääkäriä, eikä kukaan heistä keksinyt raudanpuutostani.

Lue lisää

Jos oireet tulee pääasiassa silloin kun on julkisilla paikoilla tai silloin kun tietää joutuvansa lähtemään julkisiin paikkoihin, niin kyseessä EI ole raudanpuutos, viinan puutos, ruuan puutos eikä mikään muukaan puutos vaan PANIIKKIHÄIRIÖ.

Anteeks mut toi sun raudasta jankkaus alkaa jo ärsyttämään.

Niin ja ennenkuin epäilet mullakin raudanpuutosta niin kerron nyt että kokeilin kahteen eri otteeseen rautalisää kuurina. Ainoa muutos oli se että kakka muuttui mustaksi. Mun paniikkihäiriötä tai masennusta se ei muuttanut suuntaan eikä toiseen.

Ap

Anonyymi kirjoitti:

Jos oireet tulee pääasiassa silloin kun on julkisilla paikoilla tai silloin kun tietää joutuvansa lähtemään julkisiin paikkoihin, niin kyseessä EI ole raudanpuutos, viinan puutos, ruuan puutos eikä mikään muukaan puutos vaan PANIIKKIHÄIRIÖ.

Anteeks mut toi sun raudasta jankkaus alkaa jo ärsyttämään.

Niin ja ennenkuin epäilet mullakin raudanpuutosta niin kerron nyt että kokeilin kahteen eri otteeseen rautalisää kuurina. Ainoa muutos oli se että kakka muuttui mustaksi. Mun paniikkihäiriötä tai masennusta se ei muuttanut suuntaan eikä toiseen.

Ap

Lue lisää

Olen kyllä tiedostanut jo alusta asti, että saan jossakin vaiheessa kuraa vasten pläsiä, kun jaksan hokea raudanpuutoksesta. Jos asia ei sinua kosketa niin pure hammasta vaan, tai jätä vaikka lukematta. Mielestäni kuitenkin asiasta kannattaa paasata jos edes joku saa apua tämän asian kertomisesta. Oma epäilyni on se, että raudanpuutos on yllättävän yleinen, ja havaintoni on se, että lääkärit ei siitä tunnu ymmärtävän juuri mitään.

"Jos oireet tulee pääasiassa silloin kun on julkisilla paikoilla tai silloin kun tietää joutuvansa lähtemään julkisiin paikkoihin, niin kyseessä EI ole raudanpuutos, viinan puutos, ruuan puutos eikä mikään muukaan puutos vaan PANIIKKIHÄIRIÖ."

Itsekin tein vuosikymmenien aikana vastaavia päättelyitä. Että jos joku asia on näin niin sen on pakko johtua selvästä syystä jne. Mutta valitettavasti olin usein väärässä.

Kun itse sain paniikkikohtauksia, en edes tiennyt mitä ne olivat. Enkä tiennyt mistä ne johtuivat. Mutta tiedostin sen, että sain niitä kohtauksia silloin, kun elimistöni joutui jotenkin "tiukkaan paikkaan".

Olen jälkeenpäin miettinyt että elimistön ollessa hapenpuutteessa, se menee "vikatilaan" paljon herkemmin, kuin jos sillä olisi 100% mahdollisuudet toimia normaalisti. Itselleni riitti se, että stressasin. Kuten aiemmin sanoin tuossa näistä päättelyketjuista, niin voin olla väärässäkin.

"Niin ja ennenkuin epäilet mullakin raudanpuutosta niin kerron nyt että kokeilin kahteen eri otteeseen rautalisää kuurina. Ainoa muutos oli se että kakka muuttui mustaksi. Mun paniikkihäiriötä tai masennusta se ei muuttanut suuntaan eikä toiseen."

En epäile kohdallasi mitään, enhän edes tiedä minkälaisia oireita sulla on, joten en minä niistä voi mitään arvailla. Olen joillekin keskustelijoille tarjonnut raudanpuutosta syyksi, mutta kaikki nämä henkilöt ovat kertoneet useamman kuin yhden oireen joka viittaa raudanpuutokseen.

Se, että olet kahdesti kokeillut rautaa, ei sulje vielä pois sitä mahdollisuutta, etteikö sinulla voisi olla raudanpuutosta.

Raudanpuutos kun tulee usein vakavasta imeytymisongelmasta ja jos sinulla on imeytymisongelma, saat nielasta vaikka rautakangen, ilman että saat riittävästi rautaa elimistöösi.

Jos olet käynyt ferritiinimittauksessa, ja saanut tuloksen joka on päälle 100, niin sitten voimme alkaa epäilemään, että asia on kohdaltasi kunnossa.

"Mun paniikkihäiriötä tai masennusta se ei muuttanut suuntaan eikä toiseen."

Itselläni masennusoireista ketosi 98%, nukkuminen muuttui kolmesta tunnista kahdeksaksi ja paniikkihäiriö poistui. Toki paljon muutakin muutosta on havaittavissa, mutta ne eivät suoranaisesti liity aihepiiriin.

Anonyymi kirjoitti:

Jos oireet tulee pääasiassa silloin kun on julkisilla paikoilla tai silloin kun tietää joutuvansa lähtemään julkisiin paikkoihin, niin kyseessä EI ole raudanpuutos, viinan puutos, ruuan puutos eikä mikään muukaan puutos vaan PANIIKKIHÄIRIÖ.

Anteeks mut toi sun raudasta jankkaus alkaa jo ärsyttämään.

Niin ja ennenkuin epäilet mullakin raudanpuutosta niin kerron nyt että kokeilin kahteen eri otteeseen rautalisää kuurina. Ainoa muutos oli se että kakka muuttui mustaksi. Mun paniikkihäiriötä tai masennusta se ei muuttanut suuntaan eikä toiseen.

Ap

Lue lisää

Hyvä AP.! Kyllä alkoi mullakin jo keittämään yli toi raudan puutos, Voi jospa se sitä olisikin,olis helppo vaan laittaa rautaa nasssuun ja paniikkikohtaukset häviäisi,kai sen nyt joku lääkärikin tai tutkija tähän päivään mennessä olisi keksinyt.Minulle ei ainakaan ole kukaan lääkäri ikinä näinä vuosina (ja niitä on paljon) ehdottanut raudan puutosta syyksi.Alkuun kai otettiin normi verinäytteet ja kilppari arvot eikä niissä ollut mitään erikoista silloin eikä ole vieläkään! Sinulla tietysti on oikeus omiin uskomuuksiisi.

Anonyymi kirjoitti:

Hyvä AP.! Kyllä alkoi mullakin jo keittämään yli toi raudan puutos, Voi jospa se sitä olisikin,olis helppo vaan laittaa rautaa nasssuun ja paniikkikohtaukset häviäisi,kai sen nyt joku lääkärikin tai tutkija tähän päivään mennessä olisi keksinyt.Minulle ei ainakaan ole kukaan lääkäri ikinä näinä vuosina (ja niitä on paljon) ehdottanut raudan puutosta syyksi.Alkuun kai otettiin normi verinäytteet ja kilppari arvot eikä niissä ollut mitään erikoista silloin eikä ole vieläkään! Sinulla tietysti on oikeus omiin uskomuuksiisi.

Lue lisää

"Kyllä alkoi mullakin jo keittämään yli toi raudan puutos"

Mikä siinä niin ärsyttää? Se on ihan varmaa että on ihmisiä jotka saavat paniikkikohtauksia raudanpuutoksesta. Mutta tuon kohtauksen syntymiseen on varmasti muitakin mekanismeja.

"Voi jospa se sitä olisikin,olis helppo vaan laittaa rautaa nasssuun ja paniikkikohtaukset häviäisi,kai sen nyt joku lääkärikin tai tutkija tähän päivään mennessä olisi keksinyt."

Kyllä sen jotkut asiaan perehtyneet erikoislääkärit tiedostaa:

https://builder.esasoppi.fi/raudanpuute/vaikeasti-tunnistettavia-raudanpuutteen-oireita/

Mutta valitettavasti suurin osa lääkäreistä ei näytä ymmärtävän raudanpuutteesta "mitään".

"Minulle ei ainakaan ole kukaan lääkäri ikinä näinä vuosina (ja niitä on paljon) ehdottanut raudan puutosta syyksi."

Ei minullekaan ehdottanut. 26 vuotta kävin lääkäreissä, ainakin 13 lääkäriä minua tutki, käytti verikokeissa, vähätteli oloani mielen sarautena ja tarjosi SSRI-reseptiä tai terapiaa.

"Alkuun kai otettiin normi verinäytteet ja kilppari arvot eikä niissä ollut mitään erikoista silloin eikä ole vieläkään!"

Juu, sama homma. "Normi" verikokeet otettiin ja todettiin että kaikki "normi" verikokeessa olevat arvot on viitealueella. Mutta valitettavasti raudanpuutos ei vaan välttämättä näy niissä "normi" verikokeissa.

" Sinulla tietysti on oikeus omiin uskomuuksiisi."

Tottakai jokainen saa uskoa mihin haluaa. Kysymys ei kuitenkaan ole uskomuksesta siinä asiassa, että raudanpuutos on yksi paniikkikohtauksia aiheuttava asia.

Mistä ei pitäisi välittää?Ja hyvä ihminen mitenkä elämäsi tuhoutunut?!Älä tuollaista...aina on joku ratkaisu varmasti!!!!

Varmasti pitää paikkansa jos heti alkuun olisi pystynyt tekemään noin,hyvä sinä! Mutta näin kun siitä vuosia kärsinyt eikä alkuunsa ole kyennyt noin suhtautumaan ,ei se enään suju olisi pitänyt silloin saada kunnon terapiaa neuvoa suhtautumaan kohtauksiin ,kohdallani ainakin heti laitettiin lääkitys , puhuttiin vähän niinkuin"hermoromahduksesta"Nykyään ollaan valveutuneimpia , onneksi! Mutta elän silti lääkkeineni suht normaalisti ,mennyt näin kymmeniä vuosia välillä pitkiä aikoja elämä on ihan mallillaan.Kaikille toivon voimia ja elämän halua ,miten sitten ikinä eteen tuleekin!

Anonyymi kirjoitti:

Varmasti pitää paikkansa jos heti alkuun olisi pystynyt tekemään noin,hyvä sinä! Mutta näin kun siitä vuosia kärsinyt eikä alkuunsa ole kyennyt noin suhtautumaan ,ei se enään suju olisi pitänyt silloin saada kunnon terapiaa neuvoa suhtautumaan kohtauksiin ,kohdallani ainakin heti laitettiin lääkitys , puhuttiin vähän niinkuin"hermoromahduksesta"Nykyään ollaan valveutuneimpia , onneksi! Mutta elän silti lääkkeineni suht normaalisti ,mennyt näin kymmeniä vuosia välillä pitkiä aikoja elämä on ihan mallillaan.Kaikille toivon voimia ja elämän halua ,miten sitten ikinä eteen tuleekin!

Lue lisää

Joo mä mietin kanssa että mitenkä "annan kohtauksen mennä ohi" esimerkiksi ulkona tai kaupassa kun välillä on pakko mennä lattialle makaamaan kun taju meinaa lähteä eikä saa henkeä.. tuskin on ihan tervettä heittäytyä asfaltille makaamaan tai jos teet sen kaupassa niin siihen varmasti kerääntyy porukkaa ympärille ja kohtaus vaan pahenee..

Onko kellään tullut kohtauksia yöllä niin että herää siihen? Minulla ei, Mutta eräällä ystävälläni tämä iso ongelma.Aamulla herätessä minulla kyllä joskus on valmis paniikki/ahdistus päällä vaikka vasta herännyt, sitten kyllä jo valmiiksi päivä päivä pilalla voi nimittäin kestää monta tuntia ennenkuin tasaantuu.Ystävälläni kyllä lääkkeet muttei halua niitä yöllä ottaa , joten koittaa hengitys tekniikalla selvitä, tiedän että hänen yönsä ovat välillä tuskaa,kun säästä lääkkeet pärjätäkseen seuraavan päivän työssä.Kyllä tämä on niin voimat vievä "tauti"!.Lueskekelin tätä palstaa ja kyllä meitä saman asian kanssa taisteleva on monia tännekin sivustolle eksynyt, monta on tarinaa ja mielipidettä esim.noista lääkkeistä puolesta ja vastaan,kai jokainen tekee niinkuin tuntuu itsestä "parhaimmalta". mutta voihan täältä saada myös vertaistukea joku siitä täällä mainitsikin.Piti vaan kysyä tuo alkutekstin kysymys, mutta tulikin monta riviä., Jaksamista

Lääkitys on hieno homma, mutta korjaako se alkuperäisen syyn? Ei varmaankaan.

Kun Suomessa ei noita syitä tutkita mitenkään, on potilaan oman mielenkiinnon varassa, että alkaako niitä syitä selvittämään vai ei.

Netissä on paljon tietoa aiheesta, mutta eihän nuo ketään taida kiinnostaa. Useimmiten näistä kommenteista on päällensä saanut pelkkää skeidaa mutta muistutan kuitenkin asiasta, jos joku haluaa selvittää asiaa.

Vinkki: hakusanoiksi anxiety ja deficiency

Anonyymi kirjoitti:

Lääkitys on hieno homma, mutta korjaako se alkuperäisen syyn? Ei varmaankaan.

Kun Suomessa ei noita syitä tutkita mitenkään, on potilaan oman mielenkiinnon varassa, että alkaako niitä syitä selvittämään vai ei.

Netissä on paljon tietoa aiheesta, mutta eihän nuo ketään taida kiinnostaa. Useimmiten näistä kommenteista on päällensä saanut pelkkää skeidaa mutta muistutan kuitenkin asiasta, jos joku haluaa selvittää asiaa.

Vinkki: hakusanoiksi anxiety ja deficiency

Lue lisää

Jos syy on aivojen välittäjäaineissa niin kyllä se lääkitys siihen auttaa. Ongelmahan on siinä, että aivot tulkitsee väärin signaaleja ympäristöstä, joka aiheuttaa paniikkihäiriön. Syitä kuitenkin on varmaan monia, joten kaikkiin ei varmaan lääkitys, ainakaan pelkästään, auta.

Anonyymi kirjoitti:

Jos syy on aivojen välittäjäaineissa niin kyllä se lääkitys siihen auttaa. Ongelmahan on siinä, että aivot tulkitsee väärin signaaleja ympäristöstä, joka aiheuttaa paniikkihäiriön. Syitä kuitenkin on varmaan monia, joten kaikkiin ei varmaan lääkitys, ainakaan pelkästään, auta.

Lue lisää

Mistäs ne välittäjäaineet tehdäänkään...

Anonyymi kirjoitti:

Mistäs ne välittäjäaineet tehdäänkään...

Serotoniini on aivojen välittäjäaine. Toiminta löytyy googlesta. Kun serotoniinitaso on alhainen niin ongelmia tulee, mm. paniikkikohtauksia. Tähän perustuu näiden SSRI- lääkkeiden toiminta. Se, että miten mikäkin lääke toimii kenelläkin on tietysti yksilöllistä.

Anonyymi kirjoitti:

Serotoniini on aivojen välittäjäaine. Toiminta löytyy googlesta. Kun serotoniinitaso on alhainen niin ongelmia tulee, mm. paniikkikohtauksia. Tähän perustuu näiden SSRI- lääkkeiden toiminta. Se, että miten mikäkin lääke toimii kenelläkin on tietysti yksilöllistä.

Lue lisää

"Kun serotoniinitaso on alhainen niin ongelmia tulee, mm. paniikkikohtauksia. Tähän perustuu näiden SSRI- lääkkeiden toiminta."

Eikös niissä SSRI paketeissa lue nykyisin että "vaikutusmekanismia ei tunneta".

Mutta, kysymys kuului että mistä ne välittäjäaineet tehdään.

Ne valmistetaan aminohapoista ja kivennäis- ja hivenaineista, joissakin tapauksissa varmasti jokin vitamiinikin tai hormooni osallistuu prosessiin.

Jos valmistuspalikoita puuttuu ravinnosta ja/tai ne ei imeydy suolesta, voi olla että jääpi joku välittäjäaine vähemmälle saannille. Tuskin siitä olo ainakaan kohenee.

Anonyymi kirjoitti:

"Kun serotoniinitaso on alhainen niin ongelmia tulee, mm. paniikkikohtauksia. Tähän perustuu näiden SSRI- lääkkeiden toiminta."

Eikös niissä SSRI paketeissa lue nykyisin että "vaikutusmekanismia ei tunneta".

Mutta, kysymys kuului että mistä ne välittäjäaineet tehdään.

Ne valmistetaan aminohapoista ja kivennäis- ja hivenaineista, joissakin tapauksissa varmasti jokin vitamiinikin tai hormooni osallistuu prosessiin.

Jos valmistuspalikoita puuttuu ravinnosta ja/tai ne ei imeydy suolesta, voi olla että jääpi joku välittäjäaine vähemmälle saannille. Tuskin siitä olo ainakaan kohenee.

Lue lisää

Lukekaa tästä linkistä miten hermoston välittäjäaineita tuotetaan elimistössä:

Psykobiooteista apua ahdistukseen ja masennukseen

https://madinfinland.org/psykobiooteista-apua-ahdistukseen-ja-masennukseen/

"Suolisto – toiset aivot

Tutkijat ovat arvioineet, että 90 prosenttia aivojenkin käyttämistä välittäjäaineista olisi suoliston alueella. Suolistossa on oma hermostoverkkonsa, mutta suolistobakteerit tuottavat myös tiettyjä aivojen välittäjäaineita ja niiden esiasteita..."

Anonyymi kirjoitti:

Lukekaa tästä linkistä miten hermoston välittäjäaineita tuotetaan elimistössä:

Psykobiooteista apua ahdistukseen ja masennukseen

https://madinfinland.org/psykobiooteista-apua-ahdistukseen-ja-masennukseen/

"Suolisto – toiset aivot

Tutkijat ovat arvioineet, että 90 prosenttia aivojenkin käyttämistä välittäjäaineista olisi suoliston alueella. Suolistossa on oma hermostoverkkonsa, mutta suolistobakteerit tuottavat myös tiettyjä aivojen välittäjäaineita ja niiden esiasteita..."

Lue lisää

Suolistobakteerit toki ovat tärkeitä, mutta paniikkikohtauksiin niistä ei ole apua.

Pitää hyväksyä se tosiasia, että ihmisen kokemat psyyken oireet ovat psyykkisiä eivätkä ne todellakaan ole fyysisiä, Syötpä sitten mitä tahansa ravintoainetta tai lääkettä, se ei poista oiretta.

Oireen poistaa nykyisen käsityksen mukaan ainoastaan psykoterapia tai psykoanalyysi. Nämä ovat kalliita, mutta ainakin joissakin tapauksissa Kela saattaa korvata osan kustannuksista.

Aloittaja ja kaikki muut ahdistuneet/masentuneet/panikoivat/muuten psyykkisesti kärsivät:
Olet fiksu ja hyvä ihminen. Olet kokenut tosi kovia, elämässäsi on ollut paljon vastoinkäymisiä. Olet selvinnyt niistä hienosti tähän asti.
Koeta etsiä itsellesi terapeutti. Ei kuka vaan, vaan sellainen jolla on ammattitaitoa ja joka on hankkinut itsetuntemusta käymällä itse koulutuksensa ohessa terapiassa. Ja joka on lisäksi ihmisenä sellainen että tulet hänen kanssaan henkilökohtaisesti toimeen. Sitten haet yhteiskunnan tukea terapialle, esim. Kelasta:

Kuntoutuspsykoterapia
https://www.kela.fi/kuntoutuspsykoterapia