Yartsevin keskustelut Suomessa 1938-1939

Yartsevin keskustelut vuosina 1938-1939
Neuvottelut aloitti Neuvostoliitto, aluksi ne käytiin salaa, mikä sopi molemmille osapuolille: Neuvostoliitto halusi pitää virallisesti "vapaat kädet" epäselvässä perspektiivissä suhteissa länsimaihin, ja Suomen virkamiehille ilmoitus neuvotteluista oli hankalaa alusta alkaen. sisäpolitiikassa, koska Suomen väestö suhtautui Neuvostoliittoon yleensä kielteisesti.

14. huhtikuuta 1938 toinen sihteeri Boris Yartsev saapui Helsinkiin kNeuvostoliiton suurlähetystöön Suomessa . Hän tapasi välittömästi ulkoministeri Rudolf Holstin ja esitteli Neuvostoliiton kannan: Neuvostoliiton hallitus on vakuuttunut siitä, että Saksa suunnittelee hyökkäystä Neuvostoliittoon ja näihin suunnitelmiin sisältyy sivuvaikutus Suomen läpi. Siksi Suomen asenne saksalaisten joukkojen laskeutumiseen on niin tärkeä Neuvostoliitolle. Puna-armeija ei odota rajalla, jos Suomi sallii laskeutumisen. Toisaalta, jos Suomi vastustaa saksalaisia, Neuvostoliitto tarjoaa sotilaallista ja taloudellista apua, koska Suomi ei pysty torjumaan Saksan laskeutumista yksin. Seuraavien viiden kuukauden aikana hän kävi lukuisia keskusteluja muun muassa pääministeri Kajanderin ja valtiovarainministeri Väinö Tannerin kanssa . Suomen puolen takeet siitä, että Suomi ei salli alueellisen loukkaamattomuutensa rikkomista ja hyökkäystä Neuvostoliiton alueelle, eivät riitä Neuvostoliitolle . Neuvostoliitto vaati salaista sopimusta, johon sisältyi sen pakollista osallistumista puolustukseen Suomen rannikolla Saksan hyökätessä, linnoituksien rakentaminen Ahvenanmaalla. ja Neuvostoliiton sotilastukikohtien rakentaminen Suursaareen . Alueellisia vaatimuksia ei esitetty. Suomi hylkäsi Yartsevin ehdotukset elokuun lopussa 1938.

Maaliskuussa 1939 Neuvostoliitto ilmoitti virallisesti haluavansa vuokrata Suursaaren , Lavansaaren, Tytärsaaren ja Seiskarin 30 vuodeksi . Mannerheim oli valmis luopumaan saarista, koska oli lähes mahdotonta joko puolustaa niitä tai käyttää niitä Karjalan kannaksen suojelemiseen . Siitä huolimatta neuvottelut eivät olleet vakuuttavia ja päättyivät 6. huhtikuuta 1939
067
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Yartsevin keskustelut vuosina 1938-1939
Neuvottelut aloitti Neuvostoliitto, aluksi ne käytiin salaa, mikä sopi molemmille osapuolille: Neuvostoliitto halusi pitää virallisesti "vapaat kädet" epäselvässä perspektiivissä suhteissa länsimaihin, ja Suomen virkamiehille ilmoitus neuvotteluista oli hankalaa alusta alkaen. sisäpolitiikassa, koska Suomen väestö suhtautui Neuvostoliittoon yleensä kielteisesti.

14. huhtikuuta 1938 toinen sihteeri Boris Yartsev saapui Helsinkiin kNeuvostoliiton suurlähetystöön Suomessa . Hän tapasi välittömästi ulkoministeri Rudolf Holstin ja esitteli Neuvostoliiton kannan: Neuvostoliiton hallitus on vakuuttunut siitä, että Saksa suunnittelee hyökkäystä Neuvostoliittoon ja näihin suunnitelmiin sisältyy sivuvaikutus Suomen läpi. Siksi Suomen asenne saksalaisten joukkojen laskeutumiseen on niin tärkeä Neuvostoliitolle. Puna-armeija ei odota rajalla, jos Suomi sallii laskeutumisen. Toisaalta, jos Suomi vastustaa saksalaisia, Neuvostoliitto tarjoaa sotilaallista ja taloudellista apua, koska Suomi ei pysty torjumaan Saksan laskeutumista yksin. Seuraavien viiden kuukauden aikana hän kävi lukuisia keskusteluja muun muassa pääministeri Kajanderin ja valtiovarainministeri Väinö Tannerin kanssa . Suomen puolen takeet siitä, että Suomi ei salli alueellisen loukkaamattomuutensa rikkomista ja hyökkäystä Neuvostoliiton alueelle, eivät riitä Neuvostoliitolle . Neuvostoliitto vaati salaista sopimusta, johon sisältyi sen pakollista osallistumista puolustukseen Suomen rannikolla Saksan hyökätessä, linnoituksien rakentaminen Ahvenanmaalla. ja Neuvostoliiton sotilastukikohtien rakentaminen Suursaareen . Alueellisia vaatimuksia ei esitetty. Suomi hylkäsi Yartsevin ehdotukset elokuun lopussa 1938.

Maaliskuussa 1939 Neuvostoliitto ilmoitti virallisesti haluavansa vuokrata Suursaaren , Lavansaaren, Tytärsaaren ja Seiskarin 30 vuodeksi . Mannerheim oli valmis luopumaan saarista, koska oli lähes mahdotonta joko puolustaa niitä tai käyttää niitä Karjalan kannaksen suojelemiseen . Siitä huolimatta neuvottelut eivät olleet vakuuttavia ja päättyivät 6. huhtikuuta 1939

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu