Vedyn käyttöön otto teollisuudessa vähentää CO2-päästöjä rajusti

Vedyn mahdollisuuksista hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä kertoo yksin jo se, että teräsyhtiö SSAB:n aikomus muuttaa Raahen terästehdas käyttämään vetyä teräksen valmistuksessa vähentäisi Suomen hiilidioksidipäästöjä noin seitsemän prosenttia. Tämä on lähes yhtä paljon kuin Suomen kaikki tieliikenteen hiilidioksipäästöt yhteensä.
2758
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 27

Vanhimmat

Vety on monikäyttöinen ja hienoin luonnon akku. Eurooppa ja maailma siirtyy vetytalouteen. Samalla ratkaistaan tuumivoiman ylikapasiteetin talteen otto.

Äänestä

Vetyä varten tarvitaan rajusti lisää tuulivoimaa. Joka nimennotkoon useita Eiffelin tornin korkuisia voimaloita. Kukaan nimby ei välty Suomessa tuulivoimaloilta.

Äänestä
  • Vetyähän saa tuotettua ilman sähköäkin.
    Ja teollisuuden hukkapäästöistä vetyä ei oteta vielä edes talteen, vaan annetaan haihtua ilmaan.

    Äänestä

Vedyllä on paljon hienoja ominaisuuksia, mutta siihen liittyy myös paljon käytännön ongelmia. Jossain terässulatossa se saattaa olla toimivakin ratkaisu, mutta en usko siitä tulee laajempi ratkaisu. Vety on hankala kuljettaa ja säilöä ja vaikka sen energiapitoisuus per kilo on paras mahdollinen, niin sen teho per litra on alhainen vaikka se pakataan kuinka korkeaan paineeseen.

Se vaihtoehto joka olisi kiire selvittää on uusiutuvat polttonesteet joita voitaisiin tehdä ilman hiilidioksidista ja vedystä. Globaalisti on olemassa kattava infrastruktuuri nestepolttoaineiden kujettamiselle ja jakelulle. Olisi lyhynäköistä kieltää polttomoottorit, koska eihän polttomoottori ole ongelma vaan fossiiliset polttoaineet.

Äänestä
  • Vety saattaa olla pidemmän aikavälin ratkaisu myös liikennekäytössä, mutta ei vielä vuosikymmeniin ainakaan Suomessa, koska vaatisi myös jakeluinfran. Olemassa olleet ainoat vetytankkausasematkin on suljettu.

    https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/f7ddae2d-3b77-4d07-8554-efb69def0125

    Polttomoottoreita on turha tekohengittää tekemällä niille keinotekoisia polttoaineita, jotka joka tapauksessa tuottavat päästöjä.

    Valmis sähköverkko ulottuu jo lähes kaikkialle. Siinä on ratkaisu seuraavan 20 vuoden ajalle.

    Äänestä

  • Yritäpä pärjätä ilman fossiilisia ja etenkin öljyä, niin ehkä opit jotakin!

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Vety saattaa olla pidemmän aikavälin ratkaisu myös liikennekäytössä, mutta ei vielä vuosikymmeniin ainakaan Suomessa, koska vaatisi myös jakeluinfran. Olemassa olleet ainoat vetytankkausasematkin on suljettu.

    https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/f7ddae2d-3b77-4d07-8554-efb69def0125

    Polttomoottoreita on turha tekohengittää tekemällä niille keinotekoisia polttoaineita, jotka joka tapauksessa tuottavat päästöjä.

    Valmis sähköverkko ulottuu jo lähes kaikkialle. Siinä on ratkaisu seuraavan 20 vuoden ajalle.

    Fossiilisista polttoaineista luopuminen on käynnistynyt eikä vedyllä ole mitään mahdollisuuksia tulla markkinoilla 20-30 vuoden kuluttua kun voittavat teknologiat ovat jo selvinneet.

    Biopolttoaineet ovat kätännössä hiilivedyiksi muutettua sähköä. Ne ovat päästöttömiä. Sähkö tai vety ovat todella hankalia polttoainevaihtoehtoja vaikkapa lentoliikenteeseen, koska akut painavat ja vety vie kohtuuttomasti tilaa.

    Äänestä

  • Kilgore.Trout kirjoitti:

    Fossiilisista polttoaineista luopuminen on käynnistynyt eikä vedyllä ole mitään mahdollisuuksia tulla markkinoilla 20-30 vuoden kuluttua kun voittavat teknologiat ovat jo selvinneet.

    Biopolttoaineet ovat kätännössä hiilivedyiksi muutettua sähköä. Ne ovat päästöttömiä. Sähkö tai vety ovat todella hankalia polttoainevaihtoehtoja vaikkapa lentoliikenteeseen, koska akut painavat ja vety vie kohtuuttomasti tilaa.

    Hiilinielu poltettuna tuottaa aina myös hiilipäästöjä, ja polttomoottoreiden terveydelle haitallisia päästöjä ei saada pois, jos pakokaasuja ei kerätä talteen jälleenkäsiteltäväksi, joka on pois suljettu vaihtoehto.

    Etenkin taajamaliikenteessä sähkö on toimiva ratkaisu jo nyt, jossa pakokaasupäästöt ovat haitallisia. Jakeluautotkin muuttuvat vähitellen sähkökäyttöisiksi.

    Ihmisten tapa liikkua tulee muuttumaan. Massojen lennättäminen hiipuu. Isompien asutuskeskusten välillä liikutaan junilla, joille siirretään myös enemmän rahtia. Junien kyytiin saa myös ajoneuvoja. Vain ensimmäiset ja viimeiset kilometrit kuljetaan mahdollisesti henkilöautoilla.

    Polttoaineiden kokonaiskysyntä laskee vähitellen luonnostaan.

    Äänestä

  • Juuri+eilen+oli+artikkeli+jonka+mukaan+vety-polttokennoautoissa+hyötysuhde+on+50-60%+vs.+bensakoneen+20-30%.+Suomi+mukaan+polttokennojen+kehitykseen.+Siitä+se+haikailtu+uusi+Nokia+syntyisi.+Akku-autot+jäävät+välivaiheen+ratkaisuksi,+kuten+digiboxit.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Juuri+eilen+oli+artikkeli+jonka+mukaan+vety-polttokennoautoissa+hyötysuhde+on+50-60%+vs.+bensakoneen+20-30%.+Suomi+mukaan+polttokennojen+kehitykseen.+Siitä+se+haikailtu+uusi+Nokia+syntyisi.+Akku-autot+jäävät+välivaiheen+ratkaisuksi,+kuten+digiboxit.

    Vedyn ongelma on sen valmistamisen huono hyötysuhde. Vielä ei ole keksitty massatuotantoon soveltuvaa katalyyttiä, jolla valmistusprosessin energiankulutus saataisiin riittävän alas.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Vedyn ongelma on sen valmistamisen huono hyötysuhde. Vielä ei ole keksitty massatuotantoon soveltuvaa katalyyttiä, jolla valmistusprosessin energiankulutus saataisiin riittävän alas.

    Artikkelissa kerrottiin myös että vetyä syntyy teollisuuden prosessien sivutuotteena mutta sitä ei oteta talteen.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Artikkelissa kerrottiin myös että vetyä syntyy teollisuuden prosessien sivutuotteena mutta sitä ei oteta talteen.

    Joo mutta pikkulirut ei auta massatuotantoon lainkaan.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Hiilinielu poltettuna tuottaa aina myös hiilipäästöjä, ja polttomoottoreiden terveydelle haitallisia päästöjä ei saada pois, jos pakokaasuja ei kerätä talteen jälleenkäsiteltäväksi, joka on pois suljettu vaihtoehto.

    Etenkin taajamaliikenteessä sähkö on toimiva ratkaisu jo nyt, jossa pakokaasupäästöt ovat haitallisia. Jakeluautotkin muuttuvat vähitellen sähkökäyttöisiksi.

    Ihmisten tapa liikkua tulee muuttumaan. Massojen lennättäminen hiipuu. Isompien asutuskeskusten välillä liikutaan junilla, joille siirretään myös enemmän rahtia. Junien kyytiin saa myös ajoneuvoja. Vain ensimmäiset ja viimeiset kilometrit kuljetaan mahdollisesti henkilöautoilla.

    Polttoaineiden kokonaiskysyntä laskee vähitellen luonnostaan.

    Biopolttoaineita on mahdollista valmistaa vedystä ja ilman hiilidioksidista. Eli sen valmistaminen sitoo osapuilleen yhtä paljon hiilidioksidia kuin sen polttaminen vapauttaa, kun vety on tuotettu uusiutuvalla energialla (tuuli- tai aurinko). Tällaisessa polttoaineessa ei ole rikkiä tai typpeä, jotka ovat syynä useisiin haitallisiin päästöihin.

    Lentämisen hiipumiseen en usko. Kun vuonna 2000 lennettiin noin 3000 miljardia matkustajakilometriä, niin ennen koronaa luku oli yli 5000 miljardia. Vaikka lentäminen puolittuisi, niin se olisi paluuta jonnekin 1990-luvun puoliväliin ja se vaatii valtavan määrän kerosiinia tai kerosiinin korviketta.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Juuri+eilen+oli+artikkeli+jonka+mukaan+vety-polttokennoautoissa+hyötysuhde+on+50-60%+vs.+bensakoneen+20-30%.+Suomi+mukaan+polttokennojen+kehitykseen.+Siitä+se+haikailtu+uusi+Nokia+syntyisi.+Akku-autot+jäävät+välivaiheen+ratkaisuksi,+kuten+digiboxit.

    Jakeluinfran kannalta vety on kaikista kallein vaihtoehto eikä sitä ole olemassa lainkaan. Kaikki pitäisi rakentaa tyhjästä.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Vedyn ongelma on sen valmistamisen huono hyötysuhde. Vielä ei ole keksitty massatuotantoon soveltuvaa katalyyttiä, jolla valmistusprosessin energiankulutus saataisiin riittävän alas.

    Vaikeutena on myös varastointi ja kuljetus. Koska vety on pienin atomi, niin korkeaan paineeseen puristettu vety tihkuu läpi terästankista.

    Äänestä

  • Kilgore.Trout kirjoitti:

    Biopolttoaineita on mahdollista valmistaa vedystä ja ilman hiilidioksidista. Eli sen valmistaminen sitoo osapuilleen yhtä paljon hiilidioksidia kuin sen polttaminen vapauttaa, kun vety on tuotettu uusiutuvalla energialla (tuuli- tai aurinko). Tällaisessa polttoaineessa ei ole rikkiä tai typpeä, jotka ovat syynä useisiin haitallisiin päästöihin.

    Lentämisen hiipumiseen en usko. Kun vuonna 2000 lennettiin noin 3000 miljardia matkustajakilometriä, niin ennen koronaa luku oli yli 5000 miljardia. Vaikka lentäminen puolittuisi, niin se olisi paluuta jonnekin 1990-luvun puoliväliin ja se vaatii valtavan määrän kerosiinia tai kerosiinin korviketta.

    Biopolttoaine tehdään biomassasta. Synteettinen polttoaine voidaan tehdä ilman biomassaa.

    Monimutkainen polttomoottori on aina huono, ja ei toimi kunnolla kuin uutena ja optimiolosuhteissa. Ei ole mitään syytä tekohengittää huonon tekniikan käyttöä tuhlaamalla energiaa keinotekoisten polttoaineiden valmistamiseen.

    Sähkömoottori yksinkertaisuudessaan on täysin ylivoimainen.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Biopolttoaine tehdään biomassasta. Synteettinen polttoaine voidaan tehdä ilman biomassaa.

    Monimutkainen polttomoottori on aina huono, ja ei toimi kunnolla kuin uutena ja optimiolosuhteissa. Ei ole mitään syytä tekohengittää huonon tekniikan käyttöä tuhlaamalla energiaa keinotekoisten polttoaineiden valmistamiseen.

    Sähkömoottori yksinkertaisuudessaan on täysin ylivoimainen.

    Ok. Käytin virheellisesti biopolttoainetta uusiutuvista materiaaleista tehtävän polttoaineen synonyyminä.

    Biomassasta tehtävät polttoaineet eivät ole mikään valtavirran ratkaisu. Toki sivuvirrat kannattaa hyödyntää ja Suomessa dieseliä taidetaan tehdä kirjolohien perkuujätteestäkin. Ainakin tätä on kokeiltu.

    Äänestä

  • Kilgore.Trout kirjoitti:

    Ok. Käytin virheellisesti biopolttoainetta uusiutuvista materiaaleista tehtävän polttoaineen synonyyminä.

    Biomassasta tehtävät polttoaineet eivät ole mikään valtavirran ratkaisu. Toki sivuvirrat kannattaa hyödyntää ja Suomessa dieseliä taidetaan tehdä kirjolohien perkuujätteestäkin. Ainakin tätä on kokeiltu.

    Paikallistason ratkaisut tietysti aina vähentävät kysyntää muualta. Joku keskisuomalainen karjatilallinen rakensi navettansa yhteyteen biokaasulaitoksen, josta riitti kaasua ilmeisesti oman kylän autoihin. Aika monimutkainen laitos kuitenkin siihen tarpeeseen, ja ei olisi ilman tukia onnistunut.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Paikallistason ratkaisut tietysti aina vähentävät kysyntää muualta. Joku keskisuomalainen karjatilallinen rakensi navettansa yhteyteen biokaasulaitoksen, josta riitti kaasua ilmeisesti oman kylän autoihin. Aika monimutkainen laitos kuitenkin siihen tarpeeseen, ja ei olisi ilman tukia onnistunut.

    Tuo on tukiaistaloutta potenssiin kaksi: ensin pidetään lehmiä maataloustukien varassa ja sitten niiden lannan käsittelyyn rakennetaan tukiaisilla biokaasulaitos. Ja kaiken huipuksi
    suuri osa noden lehmien tuottamasta maidosta viedään tappiolla ulkomaille. Paljonko biokaasua (tai muuta energiaa) tarvitaan, että maidosta saadaan maitojauhetta ja se kuljetetaan Kiinaan?

    Äänestä

Olen hiilidioksiidin ystävä. CO2 on hyvä. CO2 on oikein. ♥️

Äänestä

Tuulivoimalla on taloudellisempaa ladata vaikka sähköauton akkuja kuin tehdä siitä huonolla hyötysuhteella käytettävää vetyä. Maakaasusta tehtynä vety ei ole päästötöntä ja kuluttaa energiaa.

Äänestä

Vety on vain yksi tapa varastoida energiaa ja sen käyttöön liittyy aina kysymys kaasun varastoinnista, siirtämisestä, jakelusta ja sen tuotannon sekä käytön hyötysuhteesta. Jotka siis vedyn osalta ovat edelleenkin ongelmallisia. Se on vähän kuin fuusioeneria, joka on aina noin 30 vuoden tuotekehittelyn päässä. Muistan edelleenkin miten 30 vuotta sitten tiedettiin että fuusiovoima tulee pian käyttöön.

Palataan tähän asiaan siinä vaiheessa, kun löytyy taloudellisesti kannattava tapa tuottaa vetyä huomioiden nuo huonot hyötysuhteet. Sitä odoteltaessa käytetään edelleenkin fossiilisia polttoaineita ja sähköä, joiden jakelua ja käyttöä varten on olemassa valmiit infrastruktuurit lue sähköverkko ja bensa-asemat. Tällä hetkellä lupaavimpia keksintöjä ovat suuret akustot, joilla saadaan nopeita sähköverkon tehonkulutuksen vaihteluita tasattua mutta joiden kapasiteetti ei riitä esimerkiksi Suomen kokoisella alueella tuulivoiman käytön merkittävään lisäämiseen rakentamatta lisää esimerkiksi maakaasulla toimivia säätövoimaloita.

Vetytalouden mahdollistavia ratkaisuita odoteltaessa näkyy vaikka mitä hypeä aiheesta. Älkää tulko huijatuiksi ostamaan osakkeita näistä startupeista ainakaan ajatuksella että niiden arvo kasvaisi pidemmän ajan kuluessa. Näille käy kuten mullistavia akkukeksintöjä viikottain esittäville firmoillekin eli imuroivat sijoittajien rahat, yrittävät jotakin ja sitten tulee konkurssi tai toiminta muuten loppuu.

Äänestä

Taitaa olla pääosin yhden intomielen kirjoittama ketju. Tällaisissa visioissa huomio kiinnitetään yhteen mahdollisesti toimivaan osaratkaisuun ja vedetään pitkälti oletuksiin pohjautuvia johtopäätöksiä. Yksittäisen innovaation tai useamman osainnovaation avulla ei voi ratkaista kaikkia ongelmia saati rakenneta toimivaa kokonaisuutta.

Äänestä

Vetyautoja on jo hyvin myynnissä. Päättäjät täällä seisoo vaan tumput suorana eikä saa jakeluverkostoa aikaiseksi . Keskieuroopastakin sellainen jo löytyy. Ihmetellään nyt vain vielä .

Äänestä
  • Miksi lintsasit maantiedon tunneilta?

    Äänestä

ulkomailta saa jo nyt tilattua muutos sarjoja millä auton saa osaitain tai kokonaan kulkemaan vedyllä ilman jakelu pisteitäkin turvallisesti,

Äänestä
  • Ilmanjakelupisteetkin ovat muuttuneet paikka paikoin maksullisiksi.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Vedyn mahdollisuuksista hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä kertoo yksin jo se, että teräsyhtiö SSAB:n aikomus muuttaa Raahen terästehdas käyttämään vetyä teräksen valmistuksessa vähentäisi Suomen hiilidioksidipäästöjä noin seitsemän prosenttia. Tämä on lähes yhtä paljon kuin Suomen kaikki tieliikenteen hiilidioksipäästöt yhteensä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu