Aihe

Seinään poraaminen?

Anonyymi

Jos poraa seinään tai iskee seinään naulan, huomaako sähköjohtoon osumisen heti? Onko tämä vaarallista? Onko 1970-luvun kerrostaloissa sähköjohdot jonkinlaisten putkien sisässä?

25

126

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Huomaa heti, joskus tai ei koskaan, vaarallisuusastekin vaihtelee -vaaratonta kuitenkaan ei...
      -täysin mahdoton vastata kun voi osua niin monella tapaa.

    • Anonyymi

      Jos sähköputkeen poraa kiviseinässä, sen huomaa kun terä äkkiä uppoaa pari senttiä. Betoniseinässä johdot ovat normaalisti putkissa. Jos seinään voi vasaroida naulan, putkeen osumista ei välttämättä huomaa lainkaan jos sulake ei sattumalta pala.

    • Anonyymi

      Miksi tällaisesta ei kerrota ihmisille? Vuokranantajakin sanoi vain "juu laita vain nauloja seiniin jos on tarvetta!". Nuorempana minulle ei tullut mieleenkään, että naulan iskeminen seinään voisi aiheuttaa isoa vahinkoa.

    • Anonyymi

      Sen putkessa olevan tyhjän tilan voi huomata, kun pora yht'äkkiä sujahtaa sentin pari syvemmälle. Kaapeli voi mennä rikki useammalla eri tapaa ja yksikään ei ole kovin hyvä.

      Suosittelen katsomaan mitä siinä seinässä on ympärillä. Kiviseinissä putket on yleensä suoraan ylhäältä alas. Jos reiän kohdalla suoraan alaspäin tai ylöspäin on joku pistorasia, kytkin, antenni, atk-piste, valaisin, on aika hyvä mahdollisuus, että kaapeli menee siinä. Muista tarkastaa seinän molemmat puolet. Myös esim. makuuhuoneen pistorasian putki voi olla tulilinjalla, vaikka poraisit olohuoneessa.
      Jakorasioiden paikkoja kannattaa katsella myös samalla logiikalla.

      Joskus pistorasiat on ketjutettu vaakaan tai kaapeli tulee lattian kautta. Sen pystyy tarkistamaan ottamalla pistorasia kannen pois ja kurkkimalla taskulampulla mistä suunnasta kaapeli tulee. Kannattaa tietysti ottaa sulake ensin pois.

      Lattiaan poratessa hyvä pitää mielessä, että sieltä tosiaan voi tulla kaapeleita rasioille. Voi olla lattialämmityskin, johon on aika moni osunut. Sen korjaaminen on aika ikävä keikka. Yleensä lattian kautta tulevat kaapelit ovat hyvä juttu, koska sitten seinään voi porailla rauhassa.

      • Anonyymi

        Okei kiitos. No pitääkö olla huolissaan vuosia sitten nakutelluista nauloista, kun mitään tulipaloa tai isompaa vahinkoa ei ole tullut? Entäpä aivan pikkuriikkiset naulat, jotka kannattelevat pieniä ja kevyitä tauluja, näitähän ei varmaan ole isketty kovin syvälle?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Okei kiitos. No pitääkö olla huolissaan vuosia sitten nakutelluista nauloista, kun mitään tulipaloa tai isompaa vahinkoa ei ole tullut? Entäpä aivan pikkuriikkiset naulat, jotka kannattelevat pieniä ja kevyitä tauluja, näitähän ei varmaan ole isketty kovin syvälle?

        Sentin pari syvyydellä putket eivät yleesä vielä kulje, tosin joku putki voi seinän valuvaiheessa liikkua ihan pintaankin asti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Okei kiitos. No pitääkö olla huolissaan vuosia sitten nakutelluista nauloista, kun mitään tulipaloa tai isompaa vahinkoa ei ole tullut? Entäpä aivan pikkuriikkiset naulat, jotka kannattelevat pieniä ja kevyitä tauluja, näitähän ei varmaan ole isketty kovin syvälle?

        Veikkaan ettei ole vaaraa. Täytyisi olla todella huono tuuri ja yleensä tosiaan putken päällä on ainakik pari kolme senttiä betonia. Kevytrakenteiset seinät ovat sitten erikseen, mutta yleensä niissäkin kaapelit ovat useamman sentin syvyydessä.


      • Anonyymi

        > Lattiaan poratessa hyvä pitää mielessä, että sieltä tosiaan voi tulla kaapeleit

        Kommentoidessa on hyvä lukea kysymys ennen kuin vastaa periaatteella "minulla on vasara, kaikki ongelmat ovat nauloja".

        Ei kerrostaloissa lattian kautta sähköjä vedellä. Ei etenkään 70-luvun taloissa. Syötöt pääasiassa katon kautta ja pystysuoraan seinillä alas pistorasioille ja katkaisijoille. Ellei sitten ole peräti lista-asennus eli sähkövedot ovatkin onttojen muovilistojen sisällä lattian rajassa ja oviaukkojen ympärilä. Tämän tunnistaa helposto, koska pistorasiat ja katkaisijat ovat tällöin aina kiinni näissä listoissa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        > Lattiaan poratessa hyvä pitää mielessä, että sieltä tosiaan voi tulla kaapeleit

        Kommentoidessa on hyvä lukea kysymys ennen kuin vastaa periaatteella "minulla on vasara, kaikki ongelmat ovat nauloja".

        Ei kerrostaloissa lattian kautta sähköjä vedellä. Ei etenkään 70-luvun taloissa. Syötöt pääasiassa katon kautta ja pystysuoraan seinillä alas pistorasioille ja katkaisijoille. Ellei sitten ole peräti lista-asennus eli sähkövedot ovatkin onttojen muovilistojen sisällä lattian rajassa ja oviaukkojen ympärilä. Tämän tunnistaa helposto, koska pistorasiat ja katkaisijat ovat tällöin aina kiinni näissä listoissa.

        Kerrostalossa toisen katto on toisen lattia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kerrostalossa toisen katto on toisen lattia.

        Näinhän se on, sinänsä aivan totta. Joka toisen kattoon kaapeleita jemmaa ne toisen lattiasta löytää. Tai sitten omat kaapelit omasta lattiasta, kuka tietää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kerrostalossa toisen katto on toisen lattia.

        Kannattaa käydä lanttumaakarin juttusilla, jos ajatuksena oli kiinnittää tauluja lattiaa ja porata tätä varten reikiä yli 200 mm pitkällä terällä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kerrostalossa toisen katto on toisen lattia.

        "Kerrostalossa toisen katto on toisen lattia."

        Totta sinänsä, MUTTA:

        Koska sähköstä laskutetaan, niin jokainen tietenkin maksaa omat sähkönsä. Ja juuri tuosta syystä ei niitä kaapeleita huoneistosta toiseen vedetä.

        Jokaiseen huoneistoon siis tulee vain 1 syöttökaapeli huoneiston omalle ryhmäkeskukselle, mutta kerrostalossa huoneiston omalla ryhmäkeskuksella ei yleensä ole sähkömittaria, vaan mittarit on keskitetty sähköpääkeskukseen pohja- tai kellarikerroksessa.

        Eli em. syystä vaikka tuo "Kerrostalossa toisen katto on toisen lattia." sinänsä totta onkin, niin sillä ei ole mitään merkitystä sähköasennusten kannalta. Vai yrittääkö joku varastaa sähköä ylä- tai alakerran naapurinsa laskuun - ja vaikka yrittäisikin, niin helppoa se ei missään tapauksessa olisi !


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Kerrostalossa toisen katto on toisen lattia."

        Totta sinänsä, MUTTA:

        Koska sähköstä laskutetaan, niin jokainen tietenkin maksaa omat sähkönsä. Ja juuri tuosta syystä ei niitä kaapeleita huoneistosta toiseen vedetä.

        Jokaiseen huoneistoon siis tulee vain 1 syöttökaapeli huoneiston omalle ryhmäkeskukselle, mutta kerrostalossa huoneiston omalla ryhmäkeskuksella ei yleensä ole sähkömittaria, vaan mittarit on keskitetty sähköpääkeskukseen pohja- tai kellarikerroksessa.

        Eli em. syystä vaikka tuo "Kerrostalossa toisen katto on toisen lattia." sinänsä totta onkin, niin sillä ei ole mitään merkitystä sähköasennusten kannalta. Vai yrittääkö joku varastaa sähköä ylä- tai alakerran naapurinsa laskuun - ja vaikka yrittäisikin, niin helppoa se ei missään tapauksessa olisi !

        Ei kun ylemmän asunnon lattialämmitys kulkee alemman asunnon katossa. Siinä välissä on toki joku 30-40cm betonia. Väkisin lämmität vähän naapuriakin. Samaten lattiassa tuodut kaapelit ovat sen 30-40cm naapurin katossa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei kun ylemmän asunnon lattialämmitys kulkee alemman asunnon katossa. Siinä välissä on toki joku 30-40cm betonia. Väkisin lämmität vähän naapuriakin. Samaten lattiassa tuodut kaapelit ovat sen 30-40cm naapurin katossa.

        Korjaan sen verran, että todennäköisemmin omassa lattiassa kulkevat putket ovat alemmissa raudoituksissa kiinni samassa tasossa kuin alakerran valaisimien sun muiden putket ja rasiat.


    • Anonyymi

      Sulake varmaan palaisi heti, jos osuisi johtoon?

      • Anonyymi

        Pelkkåån vaiheeseen voi myös porata.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pelkkåån vaiheeseen voi myös porata.

        Mihin vaiheeseen?!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mihin vaiheeseen?!

        Hä? No... siis. Mitä tähän sanoisi muuta kuin ykkös-, kakkos- tai kolmosvaiheeseen.


      • Anonyymi

        Ei välttämättä.


      • Anonyymi

        Kyllä silloin jos poraa 20 mm poralla keskelle, pienemmällä onnistuu välttämään useimmiten sulakkeen palamisen.


    • Anonyymi

      Kävelepäs nyt lähimpään Piilteemaan tai vastaavaan romekauppaan. Kysy siellä myyjältä onko heillä myynnissä sähköjohtotutkaa tai mikä sen nimi nyt mahtaisi olla. Eli laite joka ilmaisee jännitteisen sähköjohdon paikan melko hyvin seinä sisältä .
      Tällä löytyy paikat joihin ei kannata porata ainakaan kovin syvälle.
      Sinne Piilteemaan voi tietysti mennä autollakin, täyssähkö tai hybridi. Mieluiten kuitenkin kaasuautolla käyttäen polttoaineena kotimaista biokaasua.
      Muuta kysyttävää?

    • Anonyymi

      Oikein vaarallista tuo on vain silloin kun nojaat esim. jalalla lämpöpatteriin tai muuhun ns. maahan (tiskipoytä myös) ja samalla osut poralla siihen jännitteiseen johtimeen.
      Silloin saattaa tärähtää ja kunnolla. Jos käy niin että pora osuu maajohtimeen JA vaiheeseen, silloin palaa sulake.
      Johtimet on vapaana sähköputkissa ja ne yleensä "väistää" poran ellei huonolla tuurilla osu aivan keskelle johdinta. Tämäkin onnistuu kyllä, kertoo nimimerkki kokemusta on!
      Niitä muutaman millin seinään uppoavia taulukoukkujen nauloja voinee naputella huoletta minne hyvänsä, ne ei ylety sähköjohtoihin. Eikä vesiputkiin!!!

    • Anonyymi

      Katsot ettet poraa pistorasian tai kytkimen kohdalla sen ylä tai alapuolelle. Yleebsä ne putket menee pystysuunnassa niiden kohdalla

      • Anonyymi

        No vanhemmissa asennuksissa ei välttämättä pystysuunnassa vaan vähän kaartaen kohti kattorasiaa (kuten itsellä asennukset tiilen pinnassa ja muutama sentti kananpaskaa päällä), mutta silti hyvä neuvo ettei pistorasian, valokatkaisimen tai kattorasian läheisyydessä paljoa poraile reikiä.

        Rakennetutkaimella skannaus antaa vähän lisää varmuutta sähköjohtojen ja vesiputkien sijainnista. Vaurioiden korjaus maksaa aina enemmän kuin ko. laite ja henkikin hyvällä onnella säästyy.

        Tiili- ja puurunkoisissa taloissa johdotus ja putkitus voi olla miten tahansa, elementtirunkoisissa yleensä suoraviivaisesti, mutta aina rakenteissa voi olla myöhemmin tehtyjä asennuksia, joita ei piirustuksissa näy, joten varovaisuus ja terveen järjen käyttö on toki suotavaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No vanhemmissa asennuksissa ei välttämättä pystysuunnassa vaan vähän kaartaen kohti kattorasiaa (kuten itsellä asennukset tiilen pinnassa ja muutama sentti kananpaskaa päällä), mutta silti hyvä neuvo ettei pistorasian, valokatkaisimen tai kattorasian läheisyydessä paljoa poraile reikiä.

        Rakennetutkaimella skannaus antaa vähän lisää varmuutta sähköjohtojen ja vesiputkien sijainnista. Vaurioiden korjaus maksaa aina enemmän kuin ko. laite ja henkikin hyvällä onnella säästyy.

        Tiili- ja puurunkoisissa taloissa johdotus ja putkitus voi olla miten tahansa, elementtirunkoisissa yleensä suoraviivaisesti, mutta aina rakenteissa voi olla myöhemmin tehtyjä asennuksia, joita ei piirustuksissa näy, joten varovaisuus ja terveen järjen käyttö on toki suotavaa.

        Vanhoissa elementtirakenteissa raudoituskin voi olla melko pinnassa, jolloin reiän poraaminen harjateräksen läpi on yksinkertaisesti mahdotonta.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Miksei työ kelpaa suomalaisille?

      Rakennus-, siivous-, ja hoiva-alakin täynnä ulkomaista työvoimaa ja kotimaiset vuosis kortistossa. Mistä moinen oikein johtuu. Ovatko korvaukset liia
      Maailman menoa
      421
      4931
    2. Talouselämä-julkaisu tykittää kovaa tekstiä Usan taloudesta

      "Joe Biden nousee velkaantuvan valejättiläisen johtoon – Yhdysvaltain budjettivajeet repeävät ja velkavuori kasvaa" https://www.talouselama.fi/uutis
      Maailman menoa
      103
      1813