Rahaa kuin roskaa!

Lääkärinä olen seurannut keväästä 2020 lähtien epäuskoisena maailman reagointia koronaviruspandemiaan. Ainut lohtuni on se, ettei minun enää tarvitse pelätä joutuvani Neuvostoliiton tai Kiinan kaltaiseen yhden uskonnon ja totuuden maailmaan, koska saan nyt elää turvallisesti Suomen omaksumassa globaalissa koronadystopiassa.
Vol 1: Primum non nocere
-Rahaa kuin roskaa
Lääketieteessä on yksinkertainen ja yleinen kaikkialla länsimaissa yleisesti noudatettu sääntö: ”Primum non nocere”. Yksinkertaisesti suomennettuna: ”hoito ei saa olla sairautta pahempi”, englantilaisittain käännettynä ”first, do no harm”. Moni lääkäri ja yksittäinen maallikko voisi kuvitella tämän tarkoittavan pelkästään yhden potilaan hoidon kannalta vältettävää harmia, mutta tosiasiassa tämä periaate on vedettävä paljon laajemmalle mittasuhteelle ajatellen suurempaa potilasjoukkoa, koko Suomen kansaa, koska meillä on rajalliset resurssit hoitaa ihmisiä. Sitä rajallista resurssia täytyy jakaa jokaiselle oikeudenmukaisesti. Näin on aina tehty ja näin tullaan tekemään jatkossakin, paitsi ei enää. On ollut järkyttävää havaita vuoden 2020 aikana, miten koko lääketieteemme perusperiaate on kerralla heitetty romukoppaan, tai ainakin saanut vahvan kolauksen. Nyt on keskitytty yhteen ainoaan asiaan, koronaan.
-Terveydenhuollon kustannuksien pysyttävä järkevinä
Lääketieteessä on kirjoittamaton sääntö, jossa hoidolla saavutetun yhden laadukkaan elinvuoden kustannus saisi olla korkeintaan noin 50 000,- euroa. Vaikka tuo raja on keinotekoisesti anglosaksisissa maissa asetettu, ja tuo summa satunnaisesti ylittyy vaikeahoitoisten yksittäisten potilaiden kohdalla, on se askelmerkki järjellisen ja järjettömän kustannuskehityksen välillä.
-Hillitöntä velanottoa
Nyt meillä on menossa pandemia, jonka vuoksi tai jonka varjolla Suomen valtion velanottoa on lisätty ainakin 20-30 miljardilla eurolla. Tämä on häkellyttävä määrä yhden taudin vuoksi ajatellen, että valtion budjettiehdotuksen loppusumma vuodelta 2019 oli 57 miljardia eur (https://vm.fi/-/talousarvioesitys-vuodelle-2020-on-annettu). Tuo lisäraha ei kuitenkaan ole mennyt terveydenhuollolle, vaan tukemaan yhteiskunnan muita rakenteita, jotka ovat vakavasti vaurioituneet koronapandemian vuoksi käyttöönotettujen sulkutoimenpiteiden vuoksi.
-Toiminnanjohtaja Kati Myllymäen puheenvuoro
Terveydenhuollolle on koronan vuoksi varattu 4 miljardia, joka vastaa koko vuoden lääkemenoja Suomessa. (Saako terveydenhuolto (covid-19) maksaa mitä tahansa Kati Myllymäki, toiminnanjohtaja, Suomen Lääkäriliitto; ETENE: Covid-19-epidemian eettinen arviointi). Seuraava on suora Kati Myllymäen lainaus ETENE-mietinnöstä: ” Koronan kustannuksia on hyvä suhteuttaa muihin julkisiin menoihin. Ilmavoimien hävittäjähankinnat arvioidaan kymmeneksi miljardiksi euroksi. Koronan kustannukset ovat suuremmat kuin yhden vuoden lääkekustannukset tai yhden vuoden perusterveydenhuollon kustannukset. Ja tässä noin neljän miljardin euron valtion talousarvioon sisältyvässä koronasummassa ei ole vielä laisinkaan huomioitu sitä, mitä yhteiskunnan sulkeminen, yritysten tappiot, mahdolliset konkurssit, lomautukset, työttömyys ja bruttokansantuotteen lasku tarkoittavat – tulevaisuuden valtionvelan hoitokustannuksista puhumattakaan.”
Vaihtoehtona meille on kerrottu, että taloudella menisi vieläkin huonommin mikäli koronapandemiaa ei ”hoidettaisi” lockdown:lla, sosiaalisella etäisyyden pidolla, maskeilla ja muilla keskiaikaisilla lääketieteen keinoilla. Ihmettelen, miten huonosti meillä voisi mennä, jos meillä on tähänkin asti mennyt ihan hyvin huolimatta vastaavista pandemioista, joita meillä on itse asiassa aivan joka vuosi. Onko kukaan aiemmin sattunut huomaamaan? Minusta on päivänselvää, että hoito on nyt mennyt sairautta pahemmaksi eli ”primum non nocere” ei enää päde nykylääketieteessä.
-Suomen koronakuolleet
Mietitäänpä, ketkä Suomessa ovat viime vuoden aikana kuolleet koronaan: THL kertoo sivuillaan seuraavaa 5.1.2021 mennessä: kuolleita koronan kanssa (ei välttämättä siitä johtuen) on 576, joista 23% kuoli erikoissairaanhoidossa, 41% perusterveydenhuollossa eli terveyskeskuksen vuodeosastoilla, 35% sosiaalihuollon ympärivuorokautisessa yksikössä ja 1% kotona tai muualla. Suomessa kuolleiden mediaani-ikä on 84 vuotta eli jos kaikki kuolleet pistetään ikäjärjestykseen niin keskimmäisen kuolleen ikä on 84. Jos ihmisten odotettavissa oleva ikä on tuota luokkaa, kuten Suomessa on (miehet 79,16; naiset 84,53; Tilastokeskus), niin suuri osa kuolleista on elänyt jo pidempään kuin mihin suomalainen nainen tai mies edes keskimäärin yltää. THL ilmoittaa myös, että valtaosalla kuolleista eli melkein kaikilla (95%) eli käännetään tämäkin vielä suomeksi eli 95 kuolleella sadasta oli yksi tai useita pitkäaikaissairauksia.
1/3