Ruotsalainen å kirjain syntyi keskiajan loppupuolella, kun pitkää a-äännettä ruvettiin ääntämään oona. Ruvettiin laittamaan a:n päälle piei o kyseisissä tapauksissa. Näin myöhemmin myös norjassa ja tanskassa. Nykyään voidaan tanskassa käyttää å:n sijasta kahta aata.
Eli aa = å.
Eli aa = å.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Oliska asiallista pysyttää keskustelu Lapuan osalta kissoissa.
Merikarviajoessa on Lankoski, joka on ruotsiksi Långfors, pitkäkoski. Merikarvialla puhuttiin alkujaan ruotsia. Asukkaat tulivat alkujaan ruotsista keskiajalla, ja he puhuivat sen ajan kieltä. Pitkää koskea joessa he kutsuivat Langforsiksi eivät Långforsiksi, niin kuin nykyään sanotaan. Kun suomenkielisiä muutti myöhemmin seudulle ja ruotsinkielisyys hävisi, niin koski nimettiin ruotsalaisittain Lankoskeksi. Muuten saksaksi pitkä on lang.
Svedupetterien maassa pärjää kolmella sanalla: Ärtsoppa, mellanöl, förskott.
Onkse niin että Kuortaneen nimikin on oikeasti Kuurtane se on vääristelty ruots maanmittareiden takia
Lappo aa alkujaan, myöhemmin Lappo oo eli Lappo å, Lapuanjoki Lapua tulee ruotsin sanoista Lappo a, Lapuanjoki.
Å eli ÅNÅÅLI on laupalaista perua ja kumpuaa jo vuosisatoja wanhasta rectumista
Samoihin aikoihin tapahtui muuten englannin kielessäkin vokaalien ääntämisen muutoksia. Niitä ei merkittykään kirjoitukseen, vaan ääntäminen ja kirjoitus lähtivät eri suuntiin. Pitkästä a:sta tuli ei, pitkästä i:stä tuli ai, pitkästä o:sta tuli ou, pitkä e ruvettiin sanomaan ii:nä.
Nyt korkki kiinni jo ja äkkiä katkaisuhoitoon! 😐