Miksi kristinuskossa on instituutti nimeltään kirkko ja sen tahot?
Kun ajattelee kirkon toimintaa, missä luetaan ja kuunnellaan sanoja saarnoja vuodesta toiseen ei ole oikein idearikas. Kirko harjoittama auttaminen on myös tietääkseni aika uusi ilmiö jos ajatellaan koko kirkko ajatuksen historiaa.
Miksi siis tarvitaan kirkkoa sen perimäisessä tarkoituksessaan? Eikö ihmiset voisi lukea raamattuaan kotonaankin?
Kun ajattelee kirkon toimintaa, missä luetaan ja kuunnellaan sanoja saarnoja vuodesta toiseen ei ole oikein idearikas. Kirko harjoittama auttaminen on myös tietääkseni aika uusi ilmiö jos ajatellaan koko kirkko ajatuksen historiaa.
Miksi siis tarvitaan kirkkoa sen perimäisessä tarkoituksessaan? Eikö ihmiset voisi lukea raamattuaan kotonaankin?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Usko on ihmisen elämään kuuluva henkinen ja hengellinen elementti, ominaisuus. Ja kirkko
on rakennus jossa ihmiset tapaavat toisiaan ja kokoontuvat kuulemaan hengellistä sanaa ja sanomaa. Eli, jotkut ihmiset tarvitsevat sitäkin itsensä vuoksi.
Siis.
Kristinuskossa ei ole sellaista instituutiota, vaan se kuuluu hyvin erilaisten uskontokuntien sorttimenttiin. Kyllä ihmiset voivat lukea raamattua kotonaan ja monet niin jo tekevätkin.
kehittäen oman uskonnon, sakramentit ja muut riitit.
Vai mitä, veljeni?
Miksi tarvitaan verovaraoin ylläpitokustannuksiltaan kalliita ooppera-, konserttisaleja ja teattereita ja verovaraoin ylläpidettyjä toimintasaleja, urheilukenttiä, laskettelurinteitä ja on ravintoloita, bubeja, matkailukohteita jne.
Nämä ovat olemassa siksi, että suurin osa ihmisistä viihtyy tämänkaltaisissa ilmapiireissä.
On myös ihmisiä, joille ei merkitse mitään onko niitä olemassa vai ei.
"Miksi tarvitaan verovaraoin ylläpitokustannuksiltaan kalliita ooppera-, konserttisaleja ja teattereita ja verovaraoin ylläpidettyjä toimintasaleja, urheilukenttiä, laskettelurinteitä ja on ravintoloita, bubeja, matkailukohteita jne."
Kyseessä ei ole sama asia. kulttuuria on vaikea harjoittaa yksin toisin kuin usko joka on tietyssävalossa katsottuna henkilön yksityinen asia eikä se edes kuulu muille. Tämä ominaisuus myös syö kirkon tarkoitusta.
Eikä mielestäni kirkon olemassa oloa voi perustella viihtyvyyden tai kanssaihmisten tapaamiskohteina.
Kommentoin vaan tuota auttamis-puolta:
>>Kirko harjoittama auttaminen on myös
>>tietääkseni aika uusi ilmiö jos ajatellaan koko
>>kirkko ajatuksen historiaa.
Kristityt ovat kylläkin jo aivan alusta saakka auttaneet köyhiä.
Jo ne kaksitoista opetuslasta, jotka Jeesus lähetti kertomaan syntien anteeksiantamuksesta Hänen ristintyönsä perusteella, jakoivat avustuksia. Siitä tulikin ongelma, kun eivät ehtineet sekä julistaa että avustaa köyhiä. Siksi nimitettiin muutamia ihmisiä pelkästään hoitamaan avustusten jakoa:
"Silloin apostolit, ne kaksitoista, kutsuivat koolle koko opetuslasten joukon ja sanoivat: "Ei ole oikein, että me ruoan jakamisen tähden lyömme laimin Jumalan sanan. Valitkaa siis, veljet, keskuudestanne seitsemän hyvämaineista miestä, jotka ovat Hengen ja viisauden täyttämiä, niin me asetamme heidät tähän tehtävään. Silloin me voimme omistautua rukoukseen ja Jumalan sanan jakamiseen." Apt.6:2-4
Epäily on aina individualistista, usko taas yhteisöllistä. Sama suomex: yksinäinen puu ei kauaa pala. Sitä paitsi usko rikastuu huomattavasti vuorovaikutuksen ja keskustelun kautta. Kirkko on oikeastaan "vain" se muoto, joka toteuttaa Jeesuksen antamaa lähetyskäskyä.
Alkuseurakunnassa, tai oikeastaan kaksi ensimmäistä kristillistä vuosisataa, kirkko levisi siksi, että siihen liittyi niitä, jotka olivat yhteiskunnissa heikoilla. Kristityistä sanottiin: "Katsokaa, kuinka he rakastavat toisiaan". Muuaalla kaltoin kohdellut saivat kirkossa hyväksyntää. Tästä on ihan tutkittua tietoa. Sitten, kun kirkko kasvoi ja organissatiot tulivat mukaan, diakoniaa alettiin kehittää. Ikävä kyllä, valta merkitsi myös huonoja asioita: osa kirkonmiehistä on historian lehdillä ollut enemmän kiinnostunut vallasta kuin köyhien auttamisesta, onnex vain osa.
Kirkko rahastaa, ja suurin osa kansasta maksaa kiltisti.