Navalnyi olisi täydellinen katastrofi työväestölle

Vuonna 2000 liike-elämässä kärvistelevä Navalnyi lähti mukaan politiikkaan. Venäjän yhdistynyt demokraattinen puolue Jabloko oli perustettu 1994, ja Navalnyi arvioi puolueen puutteista huolimatta sen olevan paras väylä saada poliittista vaikutusvaltaa Venäjällä. Jablokon tunnetuimpia poliitikoita ovat olleet Boris Nemtsov ja shakkisuuruus Garry Kasparov, jonka kytkökset Yhdysvaltoihin ja erityisesti tiedustelupalvelu CIA:han eivät ole pysyneet salassa.

Navalnyista kehkeytyi myös rasisti: eräällä videollaan hän puhuu ”laittomista maahanmuuttajista” ja vertaa heitä hammasmätään. Alusta asti Navalnyin poliittinen tavoite oli selkeä: piti aikaansaada markkinaliberaalin talousoikeiston ja äärioikeiston liitto, jolla haastaa Venäjän valtaapitävät oligarkit. Navalnyi muun muassa osallistui Venäläiseen marssiin 2005, jossa oli mukana erilaisia tsaarin monarkiaa ihailevia konservatiivisia piirejä sekä juutalais- ja siirtolaisvihamielisiä tahoja. Homma meni niin pitkälle, että lopulta Navalnyi erotettiin Jablokosta 2007 natsisympatioiden vuoksi.

Nöyryyttävän erottamisen jälkeen Navalnyi alkoi toteuttaa unelmaansa, jossa yhdistyisivät kansallismielinen äärioikeisto sekä liberaali, markkinataloutta kannattava pikkuporvaristo ja yritysmaailma. Navalnyista kehkeytyi myös rasisti: eräällä videollaan hän puhuu ”laittomista maahanmuuttajista” ja vertaa heitä hammasmätään, josta terve venäläinen hammaskalusto on puhdistettava. Kaukasialaiset siirtolaiset ovat Navalnyin mukaan ”torakoita”, jotka tulisi tuhota oikeamielisen Venäjän tieltä.

Navalnyin politiikka ”katastrofi”

Vuoteen 2011 mennessä Navlanyi oli solminut liittolaissuhteita useiden fasististen järjestöjen kanssa. Hänen maineensa äärioikeistolaisena populistina ja Putinin hallinnon varteenotettavana oppositiovoimana alkoi olla vahvimmillaan. Samaan aikaan Nalvanyi sai voimakkaita tukijoita länsimielisistä tahoista. Hän oli jo 2000-luvun alkupuolella solminut suhteita Boris Jeltsinin ja Jegor Gaidarin piireihin. Erityisesti jälkimmäistä pidetään Neuvostoliiton jälkeisen Venäjän vahvan talouden uusliberalistisen ”shokkiterapian” arkkitehtinä. Nalvanyin kampanjoita rahoittamaan tulivat muun muassa vahvat Alfa Bankin länsimieliset oligarkit Vladimir Ashurkov ja Mikhail Fridman.

Työväenluokan kannalta Navalnyin hallinto olisi täydellinen katastrofi. Clara Weissin mukaan lännessä Navalnyi on nähty välikappaleena, joka yhdistämällä Venäjän äärioikeiston voimat ja Putinin oligarkian vastaiset kapitalistit nousisi valtaan sen jälkeen kun Putin olisi pakotettu väistymään. Navalnyin taustavoimia eivät tyypin fasistiset ja rasistiset poliittiset kumppanit ja tavoitteet tunnu haittaavan: riittää, että Navalnyi vastustaa Putinin valtaa, on länsimielinen ja kannattaa äärimmilleen vietyä vapaata kapitalismia. Weiss arvioi, että onnistuessaan Navalnyin politiikka merkitsisi vain omaisuuden ja vallan uusjakoa Venäjän oligarkkien kesken. Työväenluokan kannalta Navalnyin hallinto olisi täydellinen katastrofi.