Lapsikasteluharhalahkovalheopin jonkinlaisenkin
tutkimisen jälkeen ei voi olla huomaamatta tärkeää
eroa epäraamatullisen lapsikasteluoppijärjestelmän ja
Pyhän Raamatun välillä.
Ensiksikin ja kaikkein tärkeimpänä tulee huomata, että
molemmat opettavat jatkuvasti jyrkästi vastakkaisia
oppeja.
Lapsikasteluharhalahkovalheopin väite, että
lapsikastelussa on pelastus, ei yksinkertaisesti ole
totta.
Toiseksi lapsikasteluharhalahkovalheoppi sisältää
monimutkaisia ja usein hämmentävää sepustusta, joita
kaikkien lapsikasteluharhalahkovalheoppijärjestelmässä
on noudatettava tyydyttääkseen ja miellyttääkseen
lapsikasteluharhalahkovalheoppikirkkoaan.
Raamattu on sen sijaan selkeä, mutkaton,
suora,johdonmukainen ja helppo ymmärtää.
Tässä on esimerkki.
Kuka pelastuu?
Raamattu ei voisi ilmaista kantaansa enää selvemmin
koskien ikuista kohtaloamme, mitä pitääkin odottaa
Jumalalta näin tärkeässä asiassa.
"Joka uskoo Poikaan, sillä on iankaikkinen elämä,
mutta joka ei ole kuuliainen Pojalle, se ei ole elämää
näkevä, vaan Jumalan viha pysyy hänen päällänsä." Joh.
3:36.
Tässä on toinen esimerkki. Jeesus Itse julisti:
"Joka kuulee minun sanani ja uskoo Häneen,joka on
minut lähettänyt, sillä on iankaikkinen elämä, eikä
hän joudu tuomittavaksi, vaan on siirtynyt kuolemasta
elämään." Joh. 5:24.
Tuota on hyvin helppo ymmärtää. Katsotaanpa nyt, mitä
lapsikasteluharhalahkovalheoppi sanoo samasta
aiheesta. Tällaistä se pulputtaa:
"Lapsikaste pelastaa ja vapauttaa perkeleestä ja
täyttää Pyhällä Hengellä jne."
Raamatun Herraa Jeesusta Kristusta kunnioittava ja
rakastava ei viitsi eikä tahdo esittää enempää sen
saatanallista kirkollissuuden kaapuun puettua
valhetta.
Miksi niin selkeä Raamatun Herran antama opetus
tehdään niin sekavaksi?
Miksi lapsikasteluharhalahkovalheoppi tarkoituksella
johtaa ihmiset helvettiin valheellaan. Lapsikastelussa
kun ei ole pelastuksen häivääkään!
Varmasti Jumala haluaa jokaisen ymmärtävän, kuinka
päästä taivaaseen.
Laatisiko todella rakastava Jumala taivaan
saavuttamiseksi niin Kristuksen sovitustyötä herjaavan
lapsikasteluharhalahkovalheopin, ettei kukaan pystyisi
edes pelastumaan?
Mieti myös seuraavaa Raamatun jaetta:
"sillä ei Jumala ole epäjärjestyksen Jumala, vaan
rauhan Jumala. Niinkuin kaikissa pyhien
seurakunnissa." (1kor 14:33)
Jos Jumala ei ole tämän hämmentävän
lapsikasteluharhalahkovalheopin tekijä, niin kuka
sitten?
Raamatulliset näkevät ja ymmärtävät, että perkele on
lapsikasteluharhalahkovalheopin tekijä.
Älä anna pettää itseäsi!
Raamattu jopa varoittaa meitä tulemasta niiden
pettämiksi, jotka mutkistavat Raamatun SANOMAN
Kristuksessa:
"Mutta minä pelkään, että niinkuin käärme
kavaluudellaan petti Eevan, niin teidän mielenne ehkä
turmeltuu pois vilpittömyydestä ja puhtaudesta, joka
teissä on Kristusta kohtaan." 2Kor. 11:3.
Voisiko Jumala olla yrittämättä varoittaa sinua
lapsikasteluharhalahkovalheoppilahkokirkosta?
Jumala teki Sanansa helppotajuiseksi, koska Hän "on
pitkämielinen teitä kohtaan, sillä hän ei tahdo, että
kukaan hukkuu, vaan että kaikki tulevat parannukseen."
2. Piet. 3:9.
Jumala tahtoo pelastaa sinut. Siksi Hän pitää Sanansa
yksinkertaisena:
Herra Jeesus Kristus pelastaa eikä lapsikastelu.
Jumala ei tahdo sinun olevan hämmentynyt ja
lapsikasteluharhalahkovalheopin eksyttämä.
Mikäli lapsikasteluharhalahkovalheoppi ja sen
oppijärjestelmä ovat milloinkaan saaneet sinut
tuntemaan olosi hämmentyneeksi, kenties sinun pitäisi
alkaa asettamaan luottamuksesi yksin Jumalan Poikaan
Herraan Jeesukseen Kristukseen eikä enää koskaan
lapsikasteluharhalahkovalheoppiin, koska se on
saatanan valhe!
Kumpi saa nyt ratkaista suhteesi kastekysymykseen,
Raamattu vai ihmismielipiteet?
Kaikkein tärkeintä on selvittää aluksi perustus:
pelastaako Jeesus vai lapsikaste.
Raamattu opettaa, että Jeesus pelastaa!
Luterilaisuus ja muu uskonnollinen järjestelmä
opettaa, että lapsikaste pelastaa.
Jeesus sanoo: Ei kukaan pääse Isän tykö, kuin Minun
kauttani! Huutamalla Jumalaa avuksi Hän pelastaa sinut
ja antaa sinun syntisi anteeksi, teidän pitää syntyä
uudesti ylhäältä, mitkään pakanalliset
kastelurituaalit eivät sinua pelasta jos sinä et ole
uudestisyntynyt Jumalan Hengestä.
Kumpi saa ratkaista kysymyksen omasta pelastuksestasi:
Raamatun Jumalan antama totuus vai kirkollinen ja
uskonnollinen eksytys ja valhe?
Raamattu antaa vastauksen kysymyksiin. Ja haluankin
vain tuoda esille kysymyksen, että miten kunkin
henkilökohtainen näkemys käy yksiin Raamatun
määritelmän kanssa kasteesta?
Raamatun mukaan Jeesuksessa Kristuksessa AINOASTAAN
tarjotaan maailmalle Armo: Syntien ANTEEKSISAAMINEN!
Raamatun mukaan JEESUKSEN NIMESSÄ on vain meidän
pelastuminen eikä pakanallisessa taikariitissä:
lapsikastelu.
Tästä voidaan sitten lähteä liikkeelle muihin opin
kohtiin. Katso Paavalin kirjeestä Heprealaisille 6:1->
muut Kristuksen opin kohdat!
Luterilaisuuden perusperiaatteisiin tulisi kuulua
"kulkutien tarkistus" (ecclesia semper reformanda
est). Ja turha meidän on sitä kieltää, että yleisin
kasteopin tarkistus tapahtuu tavallisesti uskoontulon
yhteydessä. Ennen sitä oltiin (jopa kiihkomielisiä)
kirkon virallisen opin (lapsikastelu
uudestisyntymisen) kannattajia, mutta nyt silmien
avauduttua on pakko sanoutua siitä irti - ellei halua
joutua omantuntonsa
kanssa räikeään ristiriitaan PYHÄN RAAMATUN JUMALAN
ASETTAMAN OPETUKSEN kanssa.
Urho Muroma tulkitsee hyvin vasta uskoon tulleen
tuntoja. Hän koki kirkon
uudestisyntymisopin vaikeimmin sulatettavaksi asiaksi:
"Pahin kompastuskivi minulle oli oppi kasteessa
tapahtuvasta uudestisyntymisestä. Olinhan ollut täysin
suruton mies ja olin kokenut todellisen
uudestisyntymisen elävään uskoon Kristuksessa. Nyt
minulle kuitenkin väitettiin, että tämä
uudestisyntymisen elävä ihme oli tapahtunut minussa jo
kasteessa...Pidin tätä oppia mitä pahimpana Jumalan
sanan väärennyksenä" (Uudestisyntynyt ihminen).
Minulle tämä on keskeinen ja luovuttamaton asia
uudestisyntyneiden teologiassa (theologia
regenitorum).
Luther itse joutui tarkistamaan kulkutietään ja sen
seurauksena muuttamaan linjaansa. Pieper kirjoittaa:
"Luther esittää myös useasti pyynnön, että hänen
ensimmäisiä kirjojaan luettaessa oltaisiin hyvin
sääliväisiä, koska ne eivät vielä olleet täysin
puhtaita Rooman harhaopeista" (Dogmatiikka, s.34).
Koskisiko sama Rooma-harha myös luterilaisuutta ja sen
kastenäkemystä?
Monien jumalanmiesten elämässä on ollut vaihe, joka on
muuttanut heidän teologiansa. Lutherilla oli
"tornikokemus". C.G.Finneyllä, D.L.Moodylla, ja
B.Grahamilla ym. oli omat "tornikokemuksensa".
Sana tulisi ohjata näkemyksemme "uskonvanhurskauden
suuntaan" eikä lapsikasteluvalheeseen. Muutamat, kuten
esim. Matti Väisänen ovat tarkistaneet linjaansa
päinvastaiseen, taikauskoiseen ja pakanalliseen
sakramenttivanhurskauteen päin - hyvin murheellista.
Entinen arkkipiispa Martti Simojoki muutti teologisia
näkemyksiään maailmaan päin. Hän on tunnustanut, ettei
hän myöhemmällä iällään enää voinut yhtyä kaikkeen
"Päivän sanan" tekstiin, joka on laajan suosion
uskovien piirissä saavuttanut päivittäinen
hartauskirja.
On luonnollista, että monien "kypsän iän" tekstit
menevät nuoruuden tekstien edelle. Tässä ei määrää
tohtorin arvo, vaan hengellinen kasvu.
Raamattu tuntee vain yhdenlaisia seurakuntia:
Kristukseen uskovien seurakuntia (vrt. Ef. 2:1-6, 13,
19; 1 Kor. 12:13).
Jotka ottavat Sanan vastaan, ne ovat näkyvä seurakunta
(Apt. 2:41).
Jos kastelemme sylilapsia, seurakunta ei voi olla
uskovien seurakunta.
Siihenhän tullaan vain uskosta Herraan ja syntiä
tekeviä nuhdellaan ja lopulta erotetaan, elleivät he
tee parannusta.
Jokainen raamatullisesti uskoontullut Pyhästä Hengestä
uudestisyntynyt ja
sitten raamatullisesti kastettu liitetään Raamatun
mukaan Kristuksen seurakuntaan (Gal. 3:26, 27; Apt.
2:41, 42 46).
Sylilapsena kasteltujen kohdalla oltaisiin
vaikeuksissa:
Missä vaiheessa heidät tulisi erottaa seurakunnasta,
elleivät tule uskoviksi?
Lapsikastelua käyttävä seurakunta muodostuu
välttämättä 'sekalaiseksi
seurakunnaksi'.
Jos ymmärrämme, mitä Raamattu opettaa seurakunnasta,
olemme samalla ymmärtäneet myös raamatullisen
kasteopin.
Korinton seurakunnan jäsenistä Paavali sanoo, että
nämä ovat "kutsutut ja pyhät" (1 Kor. 1: 2).
Efeson seurakunnalle lähetetty kirje oli tarkoitettu
"Efesossa oleville pyhille ja uskoville Kristuksessa
Jeesuksessa" (Ef 1:1).
Uuden testamentin seurakunnat olivat kaikki
kristukseen uskovien seurakuntia (ks. myös Room. 1:7;
Gal. 1:2; 3:26; Fil.1:1; Kol. 1:2; 1 Tess. 1: 6; Apt.
5:13, 14).
Jos apostolit olisivat kirkollisesti kastelleet
rintalapset, seurakunnan
jäseniä ei olisi enää muutaman vuoden kuluttua
uskallettu kutsua "pyhiksi ja uskoviksi", koska
joukossa olisi jo ollut muitakin.
Aikaisemmin minulla oli monimutkainen seurakunta oppi:
On näkyvä seurakunta, johon kuuluu muitakin kuin
uskovia. Näkymätön seurakunta on sitten varsinainen
Kristukseen uskovien joukko, tosi seurakunta. Viimeksi
mainittu kuuluu osana näkyvään seurakuntaan.
Tätä oppia on perusteltu Raamatun nisu ja luste
-vertauksella. Nisu ja luste saivat kasvaa rinnakkain
elonleikkuuseen asti. Tähän nojaten on esitetty, että
seurakuntaan voi kuulua kääntymättömiäkin.
Herra Jeesus Kristus selitti kuitenkin toisin kuin
kirkollisuus:
"Pelto on maailma" (Matt.13:38).
Seurakunnan jäsenet ja uskosta osattomat
elävät samassa maailmassa rinnakkain.
Näkymätöntä seurakuntaa ei ole Raamatun mukaan;
päinvastoin sen
tulee 'loistaa kaikille huoneessa
oleville"(Matt.5:15).
Raamattu tuntee vain yhdenlaisia seurakuntia: uskovien
seurakuntia (vrt. Ef. 2:1-6, 13, 19; 1 Kor. 12:13).
Jotka ottavat Sanan vastaan, ne tulee liittää näkyvään
seurakuntaan
(Apt. 2:41).
Oma lapsikastelulla eksytetty maamme on lähetystyön
kohde, kuten
muutkin pakanakansat.
Kristillinen tietomme eikä lapsikastelu tee meistä
kristittyä kansaa.
Eihän pelkkä pään tieto voi tehdä yksityisestä
ihmisestäkään kristittyä.
Sitä mukaa kuin teemme opetuslapsiksi kaikkia kansoja,
kastamme niiden uskoon tulleet jäsenet ja opetamme
heille kaikki Raamatun aarteet.
Sylilasta ei voi tehdä lapsikastelulla opetuslapseksi.
Tarvitaan henkilökohtainen usko syntien anteeksi
Antajaan (Room. 3:21-26; 10:9, 10).
Usko tulee kuulemisesta (Room.10:17), Sanan kautta (1
Piet. 1:3, 23;
Jaak. 1:18) eikä millään taikatempulla kuten esim
juuri lapsikastelulla.
Jakeen Mark. 16:16 sisältö on joskus
lapsikastelulahkossa esitetty seuraavasti: "Joka uskoo
ja on kastettu, se pelastuu" tai: "Uskova ja kastettu
on pelastuva". Kastaa-sanan
on selitetty olevan menneessä muodossa, aoristissa.
Alkukielessä myös uskoa-verbi on aoristissa, ja
tarkasti ottaen virke tulisi kääntää:
"Joka tuli uskoon ja kastettiin, se pelastuu. "
Se, joka ei usko, tuomitaan kadotukseen. Jeesus ei
käskenyt kastaa häntä eikä
missään esitä viittaustakaan lapsikastelun puolesta.
Koko Jumalan taloudenhoito PERUSTUU USKOON EIKÄ
LAPSIKASTELUUN, siksi pitäisi jokaiselle, joka haluaa
ojentautua opissaan ja elämässään Raamatun mukaan,
olla kyllin selvää, että lapsikastelu jää ulkopuolelle
Jumalan taloudenhoidon niin "kirjaimen kuin hengen"
puolesta.
Joka kuitenkaan ei vieläkään halua vastaanottaa
RAKKAUTTA TOTUUTEEN, niin hän nielee täydestä valheen,
kuten on kirjoitettu (2 Tess. 2:10, 11).
Tarvitaan vain puhdas omatunto ja UUSI TESTAMENTTI,
niin jokainen Kristukseen uskova antakoon kastaa
itsensä, NIIN KUIN ON KIRJOITETTU!
Jumala on antanut Raamatun kristityille opin ja elämän
ainoaksi ohjeeksi. Muut kirjoitukset pitää pitää
erossa ja niitä ei saa asettaa Raamatun rinnalle eikä
missään tapauksessa Raamatun yläpuolelle, sillä ne
eivät ole jumalallisia, vaan ihmisten laatimia
kirjoitelmia.
Raamattu on sen sijaan Jumalan HENGESTÄ! Jumala ei ole
perustanut sellaista kirkkoa, joka "kehittäisi"oppia
ohi/yli HÄNEN SANANSA!
Jumalan säädöksiä ei ole tarkoitettu muuttumaan, vaan
säilymään sellaisinaan, kuin on kirjoitettu!
Jos opit muuttuvat aikojen kuluessa, EI OLE KYSYMYS
KEHITYKSESTÄ, VAAN EKSYMISESTÄ! ON MENTYOHI/YLI
(1Kor4:6) KIRJOITUSTEN!
Apostoli Johannes kirjoittaa:
"Minulla ei ole suurempaa iloa kuin se, että kuulen
lasteni vaeltavan totuudessa."Pyhä Henki on totuuden
Henki. Hän opastaa ennakkoluulottoman SANAN koko
totuuteen (2kor.4:1,2).
Ei tule siksi väärentää Jumalan SANAA.
Totuus ei koskaan liehittele ihmistä, vaan se tunkee
läpi.
Ei ole oikeaa armoa ilman oikeaa totuutta, ja siksi ei
Pyhän Hengen valaisema omatunto tyydy mihinkään, mikä
ei ole selvästi RAAMATULLA TOTEEN NÄYTETTÄVISSÄ!
Kasteasiassa Raamattu sisältää kaiken tarpeellisen ja
esittää selvästi totuuden.
Kristitty noudattaa iloiten ja vapaaehtoisesti VAIN
SANAA ja ilomielin irtisanoutuu
lapsikasteluharhalahko-opista! Psalmi.119:57-58
Siksi, olkoot paavin kirkon ja sitä seuraava/ien
järjestelmä/ien, (jotka ovat ajallisesti kaukana
apostolisesta alkuseurakunnasta) opit kasteasiassa
millaiset tahansa, totuus on vain se,mitä PYHÄ
RAAMATTU SANOO!
Tutki Raamatusta vilpittömästi raamatullista
kastetotuutta, ja löydät totuuden, ja sellaiset
ihmisten perinnäissännöt ja muut epäraamatulliset
näkemykset ja ihmisten sepitykset jäävät pois ja saat
ilon ja Herran mielisuosion.
Tarvitaan vain puhdas omatunto ja UUSI TESTAMENTTI,
niin jokainen Kristukseen uskova antakoon kastaa
itsensä, NIIN KUIN ON KIRJOITETTU!
tutkimisen jälkeen ei voi olla huomaamatta tärkeää
eroa epäraamatullisen lapsikasteluoppijärjestelmän ja
Pyhän Raamatun välillä.
Ensiksikin ja kaikkein tärkeimpänä tulee huomata, että
molemmat opettavat jatkuvasti jyrkästi vastakkaisia
oppeja.
Lapsikasteluharhalahkovalheopin väite, että
lapsikastelussa on pelastus, ei yksinkertaisesti ole
totta.
Toiseksi lapsikasteluharhalahkovalheoppi sisältää
monimutkaisia ja usein hämmentävää sepustusta, joita
kaikkien lapsikasteluharhalahkovalheoppijärjestelmässä
on noudatettava tyydyttääkseen ja miellyttääkseen
lapsikasteluharhalahkovalheoppikirkkoaan.
Raamattu on sen sijaan selkeä, mutkaton,
suora,johdonmukainen ja helppo ymmärtää.
Tässä on esimerkki.
Kuka pelastuu?
Raamattu ei voisi ilmaista kantaansa enää selvemmin
koskien ikuista kohtaloamme, mitä pitääkin odottaa
Jumalalta näin tärkeässä asiassa.
"Joka uskoo Poikaan, sillä on iankaikkinen elämä,
mutta joka ei ole kuuliainen Pojalle, se ei ole elämää
näkevä, vaan Jumalan viha pysyy hänen päällänsä." Joh.
3:36.
Tässä on toinen esimerkki. Jeesus Itse julisti:
"Joka kuulee minun sanani ja uskoo Häneen,joka on
minut lähettänyt, sillä on iankaikkinen elämä, eikä
hän joudu tuomittavaksi, vaan on siirtynyt kuolemasta
elämään." Joh. 5:24.
Tuota on hyvin helppo ymmärtää. Katsotaanpa nyt, mitä
lapsikasteluharhalahkovalheoppi sanoo samasta
aiheesta. Tällaistä se pulputtaa:
"Lapsikaste pelastaa ja vapauttaa perkeleestä ja
täyttää Pyhällä Hengellä jne."
Raamatun Herraa Jeesusta Kristusta kunnioittava ja
rakastava ei viitsi eikä tahdo esittää enempää sen
saatanallista kirkollissuuden kaapuun puettua
valhetta.
Miksi niin selkeä Raamatun Herran antama opetus
tehdään niin sekavaksi?
Miksi lapsikasteluharhalahkovalheoppi tarkoituksella
johtaa ihmiset helvettiin valheellaan. Lapsikastelussa
kun ei ole pelastuksen häivääkään!
Varmasti Jumala haluaa jokaisen ymmärtävän, kuinka
päästä taivaaseen.
Laatisiko todella rakastava Jumala taivaan
saavuttamiseksi niin Kristuksen sovitustyötä herjaavan
lapsikasteluharhalahkovalheopin, ettei kukaan pystyisi
edes pelastumaan?
Mieti myös seuraavaa Raamatun jaetta:
"sillä ei Jumala ole epäjärjestyksen Jumala, vaan
rauhan Jumala. Niinkuin kaikissa pyhien
seurakunnissa." (1kor 14:33)
Jos Jumala ei ole tämän hämmentävän
lapsikasteluharhalahkovalheopin tekijä, niin kuka
sitten?
Raamatulliset näkevät ja ymmärtävät, että perkele on
lapsikasteluharhalahkovalheopin tekijä.
Älä anna pettää itseäsi!
Raamattu jopa varoittaa meitä tulemasta niiden
pettämiksi, jotka mutkistavat Raamatun SANOMAN
Kristuksessa:
"Mutta minä pelkään, että niinkuin käärme
kavaluudellaan petti Eevan, niin teidän mielenne ehkä
turmeltuu pois vilpittömyydestä ja puhtaudesta, joka
teissä on Kristusta kohtaan." 2Kor. 11:3.
Voisiko Jumala olla yrittämättä varoittaa sinua
lapsikasteluharhalahkovalheoppilahkokirkosta?
Jumala teki Sanansa helppotajuiseksi, koska Hän "on
pitkämielinen teitä kohtaan, sillä hän ei tahdo, että
kukaan hukkuu, vaan että kaikki tulevat parannukseen."
2. Piet. 3:9.
Jumala tahtoo pelastaa sinut. Siksi Hän pitää Sanansa
yksinkertaisena:
Herra Jeesus Kristus pelastaa eikä lapsikastelu.
Jumala ei tahdo sinun olevan hämmentynyt ja
lapsikasteluharhalahkovalheopin eksyttämä.
Mikäli lapsikasteluharhalahkovalheoppi ja sen
oppijärjestelmä ovat milloinkaan saaneet sinut
tuntemaan olosi hämmentyneeksi, kenties sinun pitäisi
alkaa asettamaan luottamuksesi yksin Jumalan Poikaan
Herraan Jeesukseen Kristukseen eikä enää koskaan
lapsikasteluharhalahkovalheoppiin, koska se on
saatanan valhe!
Kumpi saa nyt ratkaista suhteesi kastekysymykseen,
Raamattu vai ihmismielipiteet?
Kaikkein tärkeintä on selvittää aluksi perustus:
pelastaako Jeesus vai lapsikaste.
Raamattu opettaa, että Jeesus pelastaa!
Luterilaisuus ja muu uskonnollinen järjestelmä
opettaa, että lapsikaste pelastaa.
Jeesus sanoo: Ei kukaan pääse Isän tykö, kuin Minun
kauttani! Huutamalla Jumalaa avuksi Hän pelastaa sinut
ja antaa sinun syntisi anteeksi, teidän pitää syntyä
uudesti ylhäältä, mitkään pakanalliset
kastelurituaalit eivät sinua pelasta jos sinä et ole
uudestisyntynyt Jumalan Hengestä.
Kumpi saa ratkaista kysymyksen omasta pelastuksestasi:
Raamatun Jumalan antama totuus vai kirkollinen ja
uskonnollinen eksytys ja valhe?
Raamattu antaa vastauksen kysymyksiin. Ja haluankin
vain tuoda esille kysymyksen, että miten kunkin
henkilökohtainen näkemys käy yksiin Raamatun
määritelmän kanssa kasteesta?
Raamatun mukaan Jeesuksessa Kristuksessa AINOASTAAN
tarjotaan maailmalle Armo: Syntien ANTEEKSISAAMINEN!
Raamatun mukaan JEESUKSEN NIMESSÄ on vain meidän
pelastuminen eikä pakanallisessa taikariitissä:
lapsikastelu.
Tästä voidaan sitten lähteä liikkeelle muihin opin
kohtiin. Katso Paavalin kirjeestä Heprealaisille 6:1->
muut Kristuksen opin kohdat!
Luterilaisuuden perusperiaatteisiin tulisi kuulua
"kulkutien tarkistus" (ecclesia semper reformanda
est). Ja turha meidän on sitä kieltää, että yleisin
kasteopin tarkistus tapahtuu tavallisesti uskoontulon
yhteydessä. Ennen sitä oltiin (jopa kiihkomielisiä)
kirkon virallisen opin (lapsikastelu
uudestisyntymisen) kannattajia, mutta nyt silmien
avauduttua on pakko sanoutua siitä irti - ellei halua
joutua omantuntonsa
kanssa räikeään ristiriitaan PYHÄN RAAMATUN JUMALAN
ASETTAMAN OPETUKSEN kanssa.
Urho Muroma tulkitsee hyvin vasta uskoon tulleen
tuntoja. Hän koki kirkon
uudestisyntymisopin vaikeimmin sulatettavaksi asiaksi:
"Pahin kompastuskivi minulle oli oppi kasteessa
tapahtuvasta uudestisyntymisestä. Olinhan ollut täysin
suruton mies ja olin kokenut todellisen
uudestisyntymisen elävään uskoon Kristuksessa. Nyt
minulle kuitenkin väitettiin, että tämä
uudestisyntymisen elävä ihme oli tapahtunut minussa jo
kasteessa...Pidin tätä oppia mitä pahimpana Jumalan
sanan väärennyksenä" (Uudestisyntynyt ihminen).
Minulle tämä on keskeinen ja luovuttamaton asia
uudestisyntyneiden teologiassa (theologia
regenitorum).
Luther itse joutui tarkistamaan kulkutietään ja sen
seurauksena muuttamaan linjaansa. Pieper kirjoittaa:
"Luther esittää myös useasti pyynnön, että hänen
ensimmäisiä kirjojaan luettaessa oltaisiin hyvin
sääliväisiä, koska ne eivät vielä olleet täysin
puhtaita Rooman harhaopeista" (Dogmatiikka, s.34).
Koskisiko sama Rooma-harha myös luterilaisuutta ja sen
kastenäkemystä?
Monien jumalanmiesten elämässä on ollut vaihe, joka on
muuttanut heidän teologiansa. Lutherilla oli
"tornikokemus". C.G.Finneyllä, D.L.Moodylla, ja
B.Grahamilla ym. oli omat "tornikokemuksensa".
Sana tulisi ohjata näkemyksemme "uskonvanhurskauden
suuntaan" eikä lapsikasteluvalheeseen. Muutamat, kuten
esim. Matti Väisänen ovat tarkistaneet linjaansa
päinvastaiseen, taikauskoiseen ja pakanalliseen
sakramenttivanhurskauteen päin - hyvin murheellista.
Entinen arkkipiispa Martti Simojoki muutti teologisia
näkemyksiään maailmaan päin. Hän on tunnustanut, ettei
hän myöhemmällä iällään enää voinut yhtyä kaikkeen
"Päivän sanan" tekstiin, joka on laajan suosion
uskovien piirissä saavuttanut päivittäinen
hartauskirja.
On luonnollista, että monien "kypsän iän" tekstit
menevät nuoruuden tekstien edelle. Tässä ei määrää
tohtorin arvo, vaan hengellinen kasvu.
Raamattu tuntee vain yhdenlaisia seurakuntia:
Kristukseen uskovien seurakuntia (vrt. Ef. 2:1-6, 13,
19; 1 Kor. 12:13).
Jotka ottavat Sanan vastaan, ne ovat näkyvä seurakunta
(Apt. 2:41).
Jos kastelemme sylilapsia, seurakunta ei voi olla
uskovien seurakunta.
Siihenhän tullaan vain uskosta Herraan ja syntiä
tekeviä nuhdellaan ja lopulta erotetaan, elleivät he
tee parannusta.
Jokainen raamatullisesti uskoontullut Pyhästä Hengestä
uudestisyntynyt ja
sitten raamatullisesti kastettu liitetään Raamatun
mukaan Kristuksen seurakuntaan (Gal. 3:26, 27; Apt.
2:41, 42 46).
Sylilapsena kasteltujen kohdalla oltaisiin
vaikeuksissa:
Missä vaiheessa heidät tulisi erottaa seurakunnasta,
elleivät tule uskoviksi?
Lapsikastelua käyttävä seurakunta muodostuu
välttämättä 'sekalaiseksi
seurakunnaksi'.
Jos ymmärrämme, mitä Raamattu opettaa seurakunnasta,
olemme samalla ymmärtäneet myös raamatullisen
kasteopin.
Korinton seurakunnan jäsenistä Paavali sanoo, että
nämä ovat "kutsutut ja pyhät" (1 Kor. 1: 2).
Efeson seurakunnalle lähetetty kirje oli tarkoitettu
"Efesossa oleville pyhille ja uskoville Kristuksessa
Jeesuksessa" (Ef 1:1).
Uuden testamentin seurakunnat olivat kaikki
kristukseen uskovien seurakuntia (ks. myös Room. 1:7;
Gal. 1:2; 3:26; Fil.1:1; Kol. 1:2; 1 Tess. 1: 6; Apt.
5:13, 14).
Jos apostolit olisivat kirkollisesti kastelleet
rintalapset, seurakunnan
jäseniä ei olisi enää muutaman vuoden kuluttua
uskallettu kutsua "pyhiksi ja uskoviksi", koska
joukossa olisi jo ollut muitakin.
Aikaisemmin minulla oli monimutkainen seurakunta oppi:
On näkyvä seurakunta, johon kuuluu muitakin kuin
uskovia. Näkymätön seurakunta on sitten varsinainen
Kristukseen uskovien joukko, tosi seurakunta. Viimeksi
mainittu kuuluu osana näkyvään seurakuntaan.
Tätä oppia on perusteltu Raamatun nisu ja luste
-vertauksella. Nisu ja luste saivat kasvaa rinnakkain
elonleikkuuseen asti. Tähän nojaten on esitetty, että
seurakuntaan voi kuulua kääntymättömiäkin.
Herra Jeesus Kristus selitti kuitenkin toisin kuin
kirkollisuus:
"Pelto on maailma" (Matt.13:38).
Seurakunnan jäsenet ja uskosta osattomat
elävät samassa maailmassa rinnakkain.
Näkymätöntä seurakuntaa ei ole Raamatun mukaan;
päinvastoin sen
tulee 'loistaa kaikille huoneessa
oleville"(Matt.5:15).
Raamattu tuntee vain yhdenlaisia seurakuntia: uskovien
seurakuntia (vrt. Ef. 2:1-6, 13, 19; 1 Kor. 12:13).
Jotka ottavat Sanan vastaan, ne tulee liittää näkyvään
seurakuntaan
(Apt. 2:41).
Oma lapsikastelulla eksytetty maamme on lähetystyön
kohde, kuten
muutkin pakanakansat.
Kristillinen tietomme eikä lapsikastelu tee meistä
kristittyä kansaa.
Eihän pelkkä pään tieto voi tehdä yksityisestä
ihmisestäkään kristittyä.
Sitä mukaa kuin teemme opetuslapsiksi kaikkia kansoja,
kastamme niiden uskoon tulleet jäsenet ja opetamme
heille kaikki Raamatun aarteet.
Sylilasta ei voi tehdä lapsikastelulla opetuslapseksi.
Tarvitaan henkilökohtainen usko syntien anteeksi
Antajaan (Room. 3:21-26; 10:9, 10).
Usko tulee kuulemisesta (Room.10:17), Sanan kautta (1
Piet. 1:3, 23;
Jaak. 1:18) eikä millään taikatempulla kuten esim
juuri lapsikastelulla.
Jakeen Mark. 16:16 sisältö on joskus
lapsikastelulahkossa esitetty seuraavasti: "Joka uskoo
ja on kastettu, se pelastuu" tai: "Uskova ja kastettu
on pelastuva". Kastaa-sanan
on selitetty olevan menneessä muodossa, aoristissa.
Alkukielessä myös uskoa-verbi on aoristissa, ja
tarkasti ottaen virke tulisi kääntää:
"Joka tuli uskoon ja kastettiin, se pelastuu. "
Se, joka ei usko, tuomitaan kadotukseen. Jeesus ei
käskenyt kastaa häntä eikä
missään esitä viittaustakaan lapsikastelun puolesta.
Koko Jumalan taloudenhoito PERUSTUU USKOON EIKÄ
LAPSIKASTELUUN, siksi pitäisi jokaiselle, joka haluaa
ojentautua opissaan ja elämässään Raamatun mukaan,
olla kyllin selvää, että lapsikastelu jää ulkopuolelle
Jumalan taloudenhoidon niin "kirjaimen kuin hengen"
puolesta.
Joka kuitenkaan ei vieläkään halua vastaanottaa
RAKKAUTTA TOTUUTEEN, niin hän nielee täydestä valheen,
kuten on kirjoitettu (2 Tess. 2:10, 11).
Tarvitaan vain puhdas omatunto ja UUSI TESTAMENTTI,
niin jokainen Kristukseen uskova antakoon kastaa
itsensä, NIIN KUIN ON KIRJOITETTU!
Jumala on antanut Raamatun kristityille opin ja elämän
ainoaksi ohjeeksi. Muut kirjoitukset pitää pitää
erossa ja niitä ei saa asettaa Raamatun rinnalle eikä
missään tapauksessa Raamatun yläpuolelle, sillä ne
eivät ole jumalallisia, vaan ihmisten laatimia
kirjoitelmia.
Raamattu on sen sijaan Jumalan HENGESTÄ! Jumala ei ole
perustanut sellaista kirkkoa, joka "kehittäisi"oppia
ohi/yli HÄNEN SANANSA!
Jumalan säädöksiä ei ole tarkoitettu muuttumaan, vaan
säilymään sellaisinaan, kuin on kirjoitettu!
Jos opit muuttuvat aikojen kuluessa, EI OLE KYSYMYS
KEHITYKSESTÄ, VAAN EKSYMISESTÄ! ON MENTYOHI/YLI
(1Kor4:6) KIRJOITUSTEN!
Apostoli Johannes kirjoittaa:
"Minulla ei ole suurempaa iloa kuin se, että kuulen
lasteni vaeltavan totuudessa."Pyhä Henki on totuuden
Henki. Hän opastaa ennakkoluulottoman SANAN koko
totuuteen (2kor.4:1,2).
Ei tule siksi väärentää Jumalan SANAA.
Totuus ei koskaan liehittele ihmistä, vaan se tunkee
läpi.
Ei ole oikeaa armoa ilman oikeaa totuutta, ja siksi ei
Pyhän Hengen valaisema omatunto tyydy mihinkään, mikä
ei ole selvästi RAAMATULLA TOTEEN NÄYTETTÄVISSÄ!
Kasteasiassa Raamattu sisältää kaiken tarpeellisen ja
esittää selvästi totuuden.
Kristitty noudattaa iloiten ja vapaaehtoisesti VAIN
SANAA ja ilomielin irtisanoutuu
lapsikasteluharhalahko-opista! Psalmi.119:57-58
Siksi, olkoot paavin kirkon ja sitä seuraava/ien
järjestelmä/ien, (jotka ovat ajallisesti kaukana
apostolisesta alkuseurakunnasta) opit kasteasiassa
millaiset tahansa, totuus on vain se,mitä PYHÄ
RAAMATTU SANOO!
Tutki Raamatusta vilpittömästi raamatullista
kastetotuutta, ja löydät totuuden, ja sellaiset
ihmisten perinnäissännöt ja muut epäraamatulliset
näkemykset ja ihmisten sepitykset jäävät pois ja saat
ilon ja Herran mielisuosion.
Tarvitaan vain puhdas omatunto ja UUSI TESTAMENTTI,
niin jokainen Kristukseen uskova antakoon kastaa
itsensä, NIIN KUIN ON KIRJOITETTU!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Rukoile ennen kuin alat kirjoittaa tänne. Pyydä Jumalalta viisautta.
Oletko sinä vilpittömästi pyytänyt Jumalalta vviisautta kasteasiassa? En voi mitenkään uskoa, että Jumala antaisi sinun olla väärässä jos vilpittömästi etsit oikeaa. Vai onko niin, että sinulle kirkon opetukset merkitsevät enemmän kuin se, mitä raamattuun on kirjoitettu. Ja miksi ojennat toista sellaisessa asiassa mitä hän EI ole tehnyt (en itse näe missään kohden VIHAA 1. kirjoituksessa). Sinun pitäisi tehdä vilpittömästi se mihin nyt toista kehoitat.
...silloin ei helluntainakaan olisi ketäänkastettu, koska kaste käskettiin ottaa parnnusksen tilassa oleville..ei vielä uudestisyntyneille...etkö osaa lukea Sanaa!
Jos vain uskovaisia tulis kastaa kasteella, joka merkitsee syntien pois pesemistä ja uuteen elämään Jeesuksen kanssa nousemista eli juuri uudestisyntymisen pesoa ja Hengen antamaa uutta elämää herrassa siis vanhurkauttamista Jeesuksen veressä joka on samllaa uudestisyntyminen, silloin yliopistoonkaan ei saisi ottaa muita kuin maistereita opiskelemaan kandeiksi...siis nurinkurinen ajatuksenakin!
Et ymmärrä todellakaan armoa...etkä kasteessa tarjottua Sanaa...vesi ei saa mitään aikaan, mutta kristus vedessä ja veden kautta,,,ja myös veressä ja Hengessä
..kaste pelastaa, jos uskoo kasteessa tarjottuun Jeesukseen Kristukseen..veden määrä ei ole ratkaiseva...vaan sen siältö ja usko!