puolisuunnikkaasta

c = 2/(1/a 1/b) (lukujen a ja b harmoninen keskiarvo).
Keskinopeus koko matkalla v, 1. puoliskolla v1 ja toisella v2.
v = 2/(1/v1 1/v2)

Tässä minä sitä kokeilin:
https://aijaa.com/nt94qN

Anonyymi kirjoitti:

Tässä minä sitä kokeilin:
https://aijaa.com/nt94qN

Tuossa olisi niin paljon korjailtavaa, että teen kokonaan uuden:
Ensinnäkin tuota puolisuunnikasta ei enää sen jälkeen kun siitä on laskettu se c:n pituus tarvita mihinkään.
C:n pituus siis jollain tavalla , joko yo. Desmos-linkistä, tai voi se olla jossain kirjallisuudessakin, niin kuin täällä väläytettiin harmonista keskiarvoa

Kysytty osoitus voisi mennä ihan näin suoraviivaisesti:
https://aijaa.com/6qS8Fk

Anonyymi kirjoitti:

Tuossa olisi niin paljon korjailtavaa, että teen kokonaan uuden:
Ensinnäkin tuota puolisuunnikasta ei enää sen jälkeen kun siitä on laskettu se c:n pituus tarvita mihinkään.
C:n pituus siis jollain tavalla , joko yo. Desmos-linkistä, tai voi se olla jossain kirjallisuudessakin, niin kuin täällä väläytettiin harmonista keskiarvoa

Kysytty osoitus voisi mennä ihan näin suoraviivaisesti:
https://aijaa.com/6qS8Fk

Lue lisää

Olen yrittänyt keksiä kuviota, josta tuloksen geometrisesti näkisi, mutta en keksi kuin sellaisen, jossa a ja b ovat pituuksia (eivätkä nopeuksia, niinkuin haluttiin): piirretään aika,matka -koordinaatistoon kaksi suoraa, joiden kulmakertoimet ovat (1D-) juoksijoiden nopeudet. Rajoitetaan välille [0, T], aluksi juoksijoiden välimatka on s1 ja lopuksi s2, niin näinhän muodostuu puolisuunnikas, jonka samansuuntaiset sivut ovat pituuksiltaan s1 ja s2, "korkeus" (eli aika-suunnassa) T ja v-suorien osat ovat ne kaksi muuta sivua. Nythän diagonaalit ovat sellaiset juoksijat, jotka lähtevät juurikin sellaisilla nopeuksilla kummankin juoksijan kanssa samasta pisteestä, että päätyvät lopussa vastakkaisen luokse. Mutta kuten sanottu, minä en ainakaan tästä nää mitään sen suorempaa tapaa yhdistää tätä siihen, että juostaan puolimatkaa eri nopeuksilla, vielä kun ne sivut s1 ja s2 on pituuksiakin eivätkä nopeuksia.

Anonyymi kirjoitti:

Olen yrittänyt keksiä kuviota, josta tuloksen geometrisesti näkisi, mutta en keksi kuin sellaisen, jossa a ja b ovat pituuksia (eivätkä nopeuksia, niinkuin haluttiin): piirretään aika,matka -koordinaatistoon kaksi suoraa, joiden kulmakertoimet ovat (1D-) juoksijoiden nopeudet. Rajoitetaan välille [0, T], aluksi juoksijoiden välimatka on s1 ja lopuksi s2, niin näinhän muodostuu puolisuunnikas, jonka samansuuntaiset sivut ovat pituuksiltaan s1 ja s2, "korkeus" (eli aika-suunnassa) T ja v-suorien osat ovat ne kaksi muuta sivua. Nythän diagonaalit ovat sellaiset juoksijat, jotka lähtevät juurikin sellaisilla nopeuksilla kummankin juoksijan kanssa samasta pisteestä, että päätyvät lopussa vastakkaisen luokse. Mutta kuten sanottu, minä en ainakaan tästä nää mitään sen suorempaa tapaa yhdistää tätä siihen, että juostaan puolimatkaa eri nopeuksilla, vielä kun ne sivut s1 ja s2 on pituuksiakin eivätkä nopeuksia.

Lue lisää

Etkö tosiaan ymmärrä kommenttiani /23.01.2021 09:22 ?
Olkoon matka s. Ensin taitetaan matka s/2 keskinopeudella v1 ja sitten loput s/2 keskinopeudella v2. Keskinopeus koko matkalla on v. Matkaan kuluu aika

t = s/v = s/(2 v1) s/(2 v2) = 1/2 * s * (1/v1 1/v2) joten
1/2 (1/v1 1/v2) =1/v ja siis v = 2/(1/v1 1/v2) joka on lukujen v1 ja v2 harmoninen keskiarvo.

Jos matka pätkitaan n:nyhtäsuureen osaan joiden pituudet ovat siis ovat s/n ja jos keskinopeudet näillä osilla ovat v(1),v(2)...,v(n) niin keskinopeus koko matkalla on

v = n/(1/v(1) 1/v(2) ... 1/v(n)). Harmoninen keskiarvo.

Anonyymi kirjoitti:

Etkö tosiaan ymmärrä kommenttiani /23.01.2021 09:22 ?
Olkoon matka s. Ensin taitetaan matka s/2 keskinopeudella v1 ja sitten loput s/2 keskinopeudella v2. Keskinopeus koko matkalla on v. Matkaan kuluu aika

t = s/v = s/(2 v1) s/(2 v2) = 1/2 * s * (1/v1 1/v2) joten
1/2 (1/v1 1/v2) =1/v ja siis v = 2/(1/v1 1/v2) joka on lukujen v1 ja v2 harmoninen keskiarvo.

Jos matka pätkitaan n:nyhtäsuureen osaan joiden pituudet ovat siis ovat s/n ja jos keskinopeudet näillä osilla ovat v(1),v(2)...,v(n) niin keskinopeus koko matkalla on

v = n/(1/v(1) 1/v(2) ... 1/v(n)). Harmoninen keskiarvo.

Lue lisää

Tottakai, ongelma on jo ratkaistu. Mutta ratkaisut on tehty "erikseen" ja sitten huomattu että tulee sama. Onko sellaista ratkaisua, josta yhteyden näkee suoraan?

Wikipedian harmonisen keskiarvon artikkelissakaan tällaisesta ei kyllä mainita, vaikka siellä tuo puolisuunnikasjuttu (ja sen erikoistapaus "crossing ladders problem") onkin:

https://en.wikipedia.org/wiki/Harmonic_mean#In_geometry

Anonyymi kirjoitti:

Tottakai, ongelma on jo ratkaistu. Mutta ratkaisut on tehty "erikseen" ja sitten huomattu että tulee sama. Onko sellaista ratkaisua, josta yhteyden näkee suoraan?

Wikipedian harmonisen keskiarvon artikkelissakaan tällaisesta ei kyllä mainita, vaikka siellä tuo puolisuunnikasjuttu (ja sen erikoistapaus "crossing ladders problem") onkin:

https://en.wikipedia.org/wiki/Harmonic_mean#In_geometry

Lue lisää

No eikös Anonyymi/22.01.2021 20:01 jo kertonut, että ratkaisu on 2 a b / (a b) joka =
2/(1/a 1/b). Ja tämä on juuri tuota keskinopeusmuotoa kun a ja b ovat ne osavälien keskinopeudet.
Mitähän oikein ajat takaa???

Anonyymi kirjoitti:

No eikös Anonyymi/22.01.2021 20:01 jo kertonut, että ratkaisu on 2 a b / (a b) joka =
2/(1/a 1/b). Ja tämä on juuri tuota keskinopeusmuotoa kun a ja b ovat ne osavälien keskinopeudet.
Mitähän oikein ajat takaa???

Lue lisää

Joo, olen itse se anonyymi 20:01 :D. Ajan takaa sellaista geometristä kuviota, jossa pituudet a ja b kuvastavat nopeuksia (esim vektorit, joilla nuo pituudet) ja jossa syntyy puolisuunnikas, jossa sanottu c kuvastaa haluttua nopeutta (nopeusvektorina).

Anonyymi kirjoitti:

Joo, olen itse se anonyymi 20:01 :D. Ajan takaa sellaista geometristä kuviota, jossa pituudet a ja b kuvastavat nopeuksia (esim vektorit, joilla nuo pituudet) ja jossa syntyy puolisuunnikas, jossa sanottu c kuvastaa haluttua nopeutta (nopeusvektorina).

Lue lisää

Ei tässä kyllä mitään vektoreita ole, mutta pinta-aloillahan tämän voi osoittaa: https://aijaa.com/Or77l2

Anonyymi kirjoitti:

Ei tässä kyllä mitään vektoreita ole, mutta pinta-aloillahan tämän voi osoittaa: https://aijaa.com/Or77l2

Lue lisää

Ahaa, on siinä jotain taikaa... Mutta en ihan nää, miten tuo puolisuunnikaan sivu (joka tarkoittaa, että nopeus kiihtyy tasaisesti a:sta b:hen) liittyy asiaan. Kun laskuhan voitaisiin tehdä vain noilla a- ja b-pylväillä. Tai siis miten se kuviosta nähdään, että c on juuri siinä leikkauksessa.

Mutta huomasin, että leikkaus tapahtuu ajassa t2 (kun oletetaan a<b). Eli tasaisesti a:sta kiihtyvä nopeus saavuttaa halutun nopeuden c samassa ajassa kuin mitä kuluu mennä puolimatkaa nopeudella b.

https://www.desmos.com/calculator/o6quxlku59

Eli sen c-janan x-koordinaatti on t2. Lisäksi nuo oranssit kolmiot on samankokoiset ja mikä siinä näkyy sellainen iso kolmio, ni sama löytyy siirrettynä y=c -suoran yläpuolelle ja oikeaan laitaan.
Jos nyt jotain yrittäisin tuosta ymmärtää, niin miksi se tasaisesti kiihtyvä saavuttaa c:n sinisessä ajassa?

Anonyymi kirjoitti:

Ahaa, on siinä jotain taikaa... Mutta en ihan nää, miten tuo puolisuunnikaan sivu (joka tarkoittaa, että nopeus kiihtyy tasaisesti a:sta b:hen) liittyy asiaan. Kun laskuhan voitaisiin tehdä vain noilla a- ja b-pylväillä. Tai siis miten se kuviosta nähdään, että c on juuri siinä leikkauksessa.

Mutta huomasin, että leikkaus tapahtuu ajassa t2 (kun oletetaan a<b). Eli tasaisesti a:sta kiihtyvä nopeus saavuttaa halutun nopeuden c samassa ajassa kuin mitä kuluu mennä puolimatkaa nopeudella b.

https://www.desmos.com/calculator/o6quxlku59

Eli sen c-janan x-koordinaatti on t2. Lisäksi nuo oranssit kolmiot on samankokoiset ja mikä siinä näkyy sellainen iso kolmio, ni sama löytyy siirrettynä y=c -suoran yläpuolelle ja oikeaan laitaan.
Jos nyt jotain yrittäisin tuosta ymmärtää, niin miksi se tasaisesti kiihtyvä saavuttaa c:n sinisessä ajassa?

Lue lisää

No nyt tajusin! Se huomio on ehkä vaan tehtävä ihan laskemalla, että t2 = (c-a)/(b-a) T, joten leikkaus a t2(b-a)/T = c on OK. Mutta sitten nähdään kuvasta että (merkkaan y1(t) suoraa, joka on se nouseva sivu)

a*t1 b*t2
= int_0^T y1(t)dt - int_0^t1 (y1(t)-a)dt "oranssi kolmio"
= int_0^T y1(t)dt "oranssi kolmio" - int _t1^t2 (y1(t)-c)dt
= cT

Ison kolmion "siirto" on tuossa siis tehty integraalin rajojen muutoksena 0,t1:stä t1,t2:een ja funktiota laskettu alaspäin c-a:n verran. Se, että isot kolmiot on samat nähdään siitä, että kummassakin kanta on t1.

PS. Mitä olin tuolla Desmoksessa merkannut sitä "sisäsuorakulmion" alaa (c-a)(t1-t2), niin se onkin turha, koska pärjätään niillä isoilla kolmioilla.

Anonyymi kirjoitti:

No nyt tajusin! Se huomio on ehkä vaan tehtävä ihan laskemalla, että t2 = (c-a)/(b-a) T, joten leikkaus a t2(b-a)/T = c on OK. Mutta sitten nähdään kuvasta että (merkkaan y1(t) suoraa, joka on se nouseva sivu)

a*t1 b*t2
= int_0^T y1(t)dt - int_0^t1 (y1(t)-a)dt "oranssi kolmio"
= int_0^T y1(t)dt "oranssi kolmio" - int _t1^t2 (y1(t)-c)dt
= cT

Ison kolmion "siirto" on tuossa siis tehty integraalin rajojen muutoksena 0,t1:stä t1,t2:een ja funktiota laskettu alaspäin c-a:n verran. Se, että isot kolmiot on samat nähdään siitä, että kummassakin kanta on t1.

PS. Mitä olin tuolla Desmoksessa merkannut sitä "sisäsuorakulmion" alaa (c-a)(t1-t2), niin se onkin turha, koska pärjätään niillä isoilla kolmioilla.

Lue lisää

Tietenkin minulla meni tuossa nyt sekaisin että siirretyssä kolmiossa integraali on siis t2:sta T:hen!