Hallitus hölmöili autojen romutuspalkkion laskentatavassa, joka on pakko muuttaa. Nyt hallitus suosii hiilijalanjäljen pienentämistä asunnoissa siten, että jos alun perin hiilellä tai koksilla lämmitetty taloyhtiö siirtyy kaukolämmöstä maalämpöön, tuen perusteena pidetään edelleen alkuperäistä kivihiililämmitystä, joka maksimoi tukieurot.
Energiateollisuuden asiantuntija Mirja Tiitinen sanoo, että valtion 100 miljoonan euron energia-avustusten laskentatavassa on perustavanlaatuinen vääristymä.
”Yhteiskunnan rahaa ohjataan nyt myös sellaisiin toimiin, jotka eivät paranna rakennusten energiatehokkuutta eivätkä ne myöskään vähennä Suomen tai EU:n päästöjä.”
Tiitinen korostaa, että hän ei halua ottaa kantaa taloyhtiöiden omaan päätösvaltaan kuuluvaan asiaan, vaan jokainen yhtiö saa miettiä itse tykönään parasta vaihtoehtoa omaksi lämmitysratkaisuksi.
”Valtion avustuksissa on kuitenkin kyse yhteisistä veroeuroista ja niiden jakoperusteet pitäisi olla reilut ja johdonmukaiset.”
Muutosta ei vertailla nykytilanteeseen
Esimerkki avaa asiaa. Jos kerrostalo on rakennettu vuonna 1920 koksilämmitteisenä, ja se on vuonna1940 vaihdettu puulämmitteiseksi, vuonna 1965 on siirrytty öljylämmitykseen ja edelleen vuonna 1980 kaukolämpöön, vertailukohtana nyt tehtävällä muutokselle on edelleen sata vuotta sitten vallinnut tilanne eikä vertailu kaukolämpöön.
”Eli jos rakennus irtautuu kaukolämmöstä nyt, ja siirtyy maalämpöön, "energiatehokkuuden paraneminen" lasketaan vertaamalla "uutta" rakennusta vuoden 1920 toteutukseen.”
Asia koskee ennen kaikkea Helsingin, Turun, Tampereen ja vaikka Lahden kaltaisia vanhempia kaupunkeja, joissa on olemassa olevaa vanhaa rakennuskantaa.
”Laskennan pohjana on se, että fossiilinen koksi korvataan maalämmöllä, vaikka todellisuudessa kyse on kaukolämmön korvaamisesta”, Tiitinen sanoo.
Hiiltä kaukolämmössä toki käytetään. Helsingissä hiilen osuus energiayhtiö Helenin tekemästä kaukolämmöstä oli vuonna 2019 reippaasti yli puolet, mutta esimerkiksi Turussa se oli jo alle kolmannes. Ja Turku aikoo lisätä biopolttoaineiden osuuden yli 75 prosenttiin TSE:n Naantalin voimalaitoksen kaukolämmön tuotannossa vuoteen 2023 mennessä.
Tiitinen sanookin, että kaukolämpö alkaa olla monin paikoin hiilineutraalia jo nyt, ja lähitulevaisuudessa laajemminkin.
Vähenevätkö päästöt?
”Nyt on mahdollista, että monilla tuen piirissä olevilla hankkeilla päästöjä ei vähennetä juuri lainkaan, vaikka tukea voi investointiin saada jopa 50 prosenttia”, Tiitinen sanoo.
Kysymys on siitä, että jos kaukolämpöä tehdään jo erilaisilla uusiutuvilla ja jätevirroilla eivät kaukolämmön päästöt poikkea paljokaan maalämmön päästöistä riippuen pitkälti kuitenkin yhtiöstä. Tätä todistaa ainakin konsulttiyhtiö Gaian selvitys Lahden tilanteesta.
Tiitisen mielestä valtion rahojen käyttö olisi syytä kohdistaa sellaisiin kohteisiin, missä rahoille saadaan paras vastine ja saadaan isoja päästövähennyksiä.
Myös Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä on turhautunut asiasta.
”Irtautuminen kaukolämmöstä ei ole ilmastoteko. Kaukolämpöverkon ylläpito on välttämätöntä ilmastoneutraalin energiajärjestelmän kehittämiseksi, jotta voidaan hyödyntää hajautetusti tuotettua energiaa ja hukkalämpöjä. Verorahojen haaskaaminen nykyisiin tukiin on vastuutonta” Leskelä sanoo tiedotteessa.
Toki Energiateollisuus ajaa tässä omien omistajiensa asiaa. Tällä viikolla esimerkiksi kerrottiin juuri, miten Helsingissä sijaitseva vanha taloyhtiö on siirtymässä kaukolämmöstä maalämpöön.
Taloyhtiön mukaan se on saamassa maksimiavustuksen, koska energiavertailu tehdään rakennuksen alkuperäiseen lämmitysmuotoon, joka vuonna 1951 oli kivihiili.
Valtion avustus houkuttaa taloyhtiöitä näihin remontteihin, koska investointien takaisinmaksuaika saadaan siten puristettua mahdollisimman lyhyeksi.
Energiayhtiöilläkin on asiassa miettimistä omien palveluiden tarjoamisessa. Miten kaukolämpö on hinnoiteltu ja onko juuri hintataso perussyynä taloyhtiöiden irtiottohaluun?
Kaukolämmön kilpailukykyä uudet lämmitystavat joka tapauksessa testaavat. Kilpailun kannalta asia on erinomainen, päästöjen kannalta tilanne on monimutkaisempi.
https://www.msn.com/fi-fi/talous/uutiset/valtion-ilmastoavustuksista-löytyi-kummajainen-100-vuotiaan-kerrostalon-siirtymistä-maalämpöön-verrataan-talon-alkuperäiseen-koksilämmitykseen-monilla-hankkeilla-päästöjä-ei-vähennetä-juuri-lainkaan-vaikka-tukea-voi-saada-jopa-50/ar-BB1d1I3o?ocid=msedgntp
Energiateollisuuden asiantuntija Mirja Tiitinen sanoo, että valtion 100 miljoonan euron energia-avustusten laskentatavassa on perustavanlaatuinen vääristymä.
”Yhteiskunnan rahaa ohjataan nyt myös sellaisiin toimiin, jotka eivät paranna rakennusten energiatehokkuutta eivätkä ne myöskään vähennä Suomen tai EU:n päästöjä.”
Tiitinen korostaa, että hän ei halua ottaa kantaa taloyhtiöiden omaan päätösvaltaan kuuluvaan asiaan, vaan jokainen yhtiö saa miettiä itse tykönään parasta vaihtoehtoa omaksi lämmitysratkaisuksi.
”Valtion avustuksissa on kuitenkin kyse yhteisistä veroeuroista ja niiden jakoperusteet pitäisi olla reilut ja johdonmukaiset.”
Muutosta ei vertailla nykytilanteeseen
Esimerkki avaa asiaa. Jos kerrostalo on rakennettu vuonna 1920 koksilämmitteisenä, ja se on vuonna1940 vaihdettu puulämmitteiseksi, vuonna 1965 on siirrytty öljylämmitykseen ja edelleen vuonna 1980 kaukolämpöön, vertailukohtana nyt tehtävällä muutokselle on edelleen sata vuotta sitten vallinnut tilanne eikä vertailu kaukolämpöön.
”Eli jos rakennus irtautuu kaukolämmöstä nyt, ja siirtyy maalämpöön, "energiatehokkuuden paraneminen" lasketaan vertaamalla "uutta" rakennusta vuoden 1920 toteutukseen.”
Asia koskee ennen kaikkea Helsingin, Turun, Tampereen ja vaikka Lahden kaltaisia vanhempia kaupunkeja, joissa on olemassa olevaa vanhaa rakennuskantaa.
”Laskennan pohjana on se, että fossiilinen koksi korvataan maalämmöllä, vaikka todellisuudessa kyse on kaukolämmön korvaamisesta”, Tiitinen sanoo.
Hiiltä kaukolämmössä toki käytetään. Helsingissä hiilen osuus energiayhtiö Helenin tekemästä kaukolämmöstä oli vuonna 2019 reippaasti yli puolet, mutta esimerkiksi Turussa se oli jo alle kolmannes. Ja Turku aikoo lisätä biopolttoaineiden osuuden yli 75 prosenttiin TSE:n Naantalin voimalaitoksen kaukolämmön tuotannossa vuoteen 2023 mennessä.
Tiitinen sanookin, että kaukolämpö alkaa olla monin paikoin hiilineutraalia jo nyt, ja lähitulevaisuudessa laajemminkin.
Vähenevätkö päästöt?
”Nyt on mahdollista, että monilla tuen piirissä olevilla hankkeilla päästöjä ei vähennetä juuri lainkaan, vaikka tukea voi investointiin saada jopa 50 prosenttia”, Tiitinen sanoo.
Kysymys on siitä, että jos kaukolämpöä tehdään jo erilaisilla uusiutuvilla ja jätevirroilla eivät kaukolämmön päästöt poikkea paljokaan maalämmön päästöistä riippuen pitkälti kuitenkin yhtiöstä. Tätä todistaa ainakin konsulttiyhtiö Gaian selvitys Lahden tilanteesta.
Tiitisen mielestä valtion rahojen käyttö olisi syytä kohdistaa sellaisiin kohteisiin, missä rahoille saadaan paras vastine ja saadaan isoja päästövähennyksiä.
Myös Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä on turhautunut asiasta.
”Irtautuminen kaukolämmöstä ei ole ilmastoteko. Kaukolämpöverkon ylläpito on välttämätöntä ilmastoneutraalin energiajärjestelmän kehittämiseksi, jotta voidaan hyödyntää hajautetusti tuotettua energiaa ja hukkalämpöjä. Verorahojen haaskaaminen nykyisiin tukiin on vastuutonta” Leskelä sanoo tiedotteessa.
Toki Energiateollisuus ajaa tässä omien omistajiensa asiaa. Tällä viikolla esimerkiksi kerrottiin juuri, miten Helsingissä sijaitseva vanha taloyhtiö on siirtymässä kaukolämmöstä maalämpöön.
Taloyhtiön mukaan se on saamassa maksimiavustuksen, koska energiavertailu tehdään rakennuksen alkuperäiseen lämmitysmuotoon, joka vuonna 1951 oli kivihiili.
Valtion avustus houkuttaa taloyhtiöitä näihin remontteihin, koska investointien takaisinmaksuaika saadaan siten puristettua mahdollisimman lyhyeksi.
Energiayhtiöilläkin on asiassa miettimistä omien palveluiden tarjoamisessa. Miten kaukolämpö on hinnoiteltu ja onko juuri hintataso perussyynä taloyhtiöiden irtiottohaluun?
Kaukolämmön kilpailukykyä uudet lämmitystavat joka tapauksessa testaavat. Kilpailun kannalta asia on erinomainen, päästöjen kannalta tilanne on monimutkaisempi.
https://www.msn.com/fi-fi/talous/uutiset/valtion-ilmastoavustuksista-löytyi-kummajainen-100-vuotiaan-kerrostalon-siirtymistä-maalämpöön-verrataan-talon-alkuperäiseen-koksilämmitykseen-monilla-hankkeilla-päästöjä-ei-vähennetä-juuri-lainkaan-vaikka-tukea-voi-saada-jopa-50/ar-BB1d1I3o?ocid=msedgntp
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.